Inuunermi misigisat

Jehovap qaaqqusissutaanik ilassinninnermik nuannaarneq

OQALUTTUARTOQ MARIA DO CÉU ZANARDI

„Jehovap qanoq iliornini nalunngilaa. Qaaqqusissummik nassissimappatit maniguullutit ilassisariaqarpat.“ Oqaatsit taakkua ukiut 45-t matuma siorna ataatannit oqaaserineqartut, Jehovap peqatigiissortaanit — piffissaq tamaat kiffartornissamut qaaqqusissummut siullermut akuersinissannut ikiorpaannga. Ataatama siunnersuutaa ulloq manna tikillugu suli qujamasuutigisaqaara, qaaqqusissummummi akuersinerma nuannaarutissingaarsimammanga.

1928-mi ataatama Napasuliaq Alapernaarsuiffik pisartagarilerpaa Biibililu soqutigilerlugu. Ataata Portugalip qiterpasinnerusuani najugaqarpoq, Guutillu ilagiivinut attaveqaatituai tassaapput atuagassiat allakkatigut tigusartakkani aanakkumalu Biibiliat. 1949-mi, 13-nik ukioqartunga, inoqutigiiulluta anaanama peroriartorfigisimasaanut, Brasiliamut nunasivugut, Rio de Janeiro-llu silatinnguanut nuulluta.

Sanilitaatta oqaluffimminnut qaaqquaatigut, arlaqanngitsunillu aggerluta. Ataatama akisinnaanngisaannik, anniarfik, tarneq nunarsuullu siunissaa pillugit nalorsitsaarerpalulaartumik apersussallugit nuannarisarpaa. „Biibilimik atuaqqissaartartut ilumoortut utaqqisariaqarpavut,“ ataata oqartarpoq.

Ullut ilaanni angut tappiitsoq matukkut kasuttorluni Napasuliaq Alapernaarsuiffik Iteritsi!-lu neqeroorutigai. Ataatap apeqqutinik taakkuninnga aperaa, Biibililu atorlugu paasinartumik akivaa. Sapaatip-akunnerata tulliani Jehovamut Nalunaajaasup allap pulaarpaatigut. Apeqquterpaaluit akereeramigit oqarpoq  narsaammut ingerlaqqittariaqarluni. Ataatama tupigusulluni aperigamiuk narsaat suna pineraa, Matthæusi 13:38 takutippaa allassimasoq: „Narsaat tassa silarsuaq.“ Ataatama ilagisinnaanerlugu aperimmani akivoq „soorunami.“ Nuannaaqaagut sallusuissut Biibilimeersoq nassaareqqikkatsigu! Ataatsimeersuarnerup tulliani ataata kuisippoq, uangalu kinguninnguatigut novembarimi 1955-mi uisippunga.

Qaaqqusissut siulleq ilassivara

Ukioq ataaseq affarlu qaangiummata immikkoortortaqarfimmit Rio de Janeiro-miittumi allakkanik kajortumik puulimmik, piffissaq tamaat oqaluussisartunngornissamut qaaqqusissummik imalimmik allagarsivunga. Taamani anaanaga peqqiilliortorujussuuvoq, taamaattumik ataataga siunnersiorlugu aperaara. „Jehovap qanoq iliornini nalunngilaa,“ aalajangersimasumik akivoq. „Qaaqqusissumik nassissimappatit maniguullutit ilassisariaqarpat“. Oqaatsinik taakkuninnga kajumissisinneqarlunga immersuivunga, juulillu aallaqqaataani 1957-mi piffissaq tamaat oqaluussisartutut aallartillunga. Angalaarfigisartagassara siulleq tassaavoq Três Rios, Rio de Janeiro-mi illoqarfik.

Aallaqqaammut Três Riosimiut tusarliussarput ilassiumanngikkaluarpaat, Biibili katuullit nutsigaat atunnginnatsigu. Geraldo Ramalholili, katuuliulluartoq Biibilimik atuaqqissaaqatigileratsigu iluaqutigeqaarput. Taanna aqqutigalugu Biibilimik illoqarfiup palasianit atsiorneqarsimasumik pissarsivunga. Kingorna akerliliisoqaraangat palasip aqqa takutittarpara apereqqittoqassananilu. Kingusinnerusukkut Geraldo kuisippoq.

1959-mi Três Riosimi ataatsimeersuaararneqartussanngormmat nuannaaqaanga. Allaat politiit ittuata, taamani Biibilimik atuaqqissaartartup, illoqarfik tamakkerlugu pisussamik ilisimasitsissummik allagartalersuisitsivoq. Ukiuni pingasuni Três Riosimi sulereerlunga aperineqarpunga Itu-mut, São Paulop kitaani 110 kilometerisut ungasitsigisumiittumut aallarusunnersunga.

Atuakkat aappaluttut, tungujortut sungaartullu

Sivisungaatsiartumik inissatsinnik ujaasereerluta pionereqatissaralu illoqarfiup qeqqani uillarnermi inussiarnersumi Mariamik atilimmi nuannersumik inissarsivugut. Panimisut pivaatigut. Sivitsunngitsorli katuullit romalerisut biskopiata pulaarpaa

aniseqqullutalu, aalajaapporli: „Uiga toqummat tuppallersanngilarma. Ukua Jehovap Nalunaajaasuisa upperisaannut ilaasortaanngikkaluartunga ikiorpaannga.“

Tamatuma missaani arnamit oqaluttuunneqarpugut Itu-mi katuullit palasiisa innuttatik, „Diaavulu pillugu atuagaq aappaluttoq“ tigoqqunagu inertersimagaat. Tassani Biibililersaarut „Gud Maa Være Sanddru“, *  sapaatip akunnerata ingerlanerani inunnut neqerooruterput pivaat. Atuagaq aappaluttoq palasinit inerteqqutigineqalermat atuakkamik tungujortumik („Nye Himle og En Ny Jord“) saqqummiinissamut piareersarpugut. Allannguisimanerput palasit paasimmassuk atuagaq sungaartoq (Hvad Har Religion Betydet for Folkene?) atulerparput. Taamaalioqattaarpugut. Qujanaqaaq atuagaaterpassuaqaratta assigiinngitsunik qalipaatilinnik!

Ukiup ataatsip missaani Itu-meereerlunga, Rio de Janeiromi Jehovap Nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfiani, Betelimi, ataatsimeersuarnissamut nunanit tamanit peqataaffigineqartussamut piareersaaqataagallarnissamut qaaqqusissummik telegramisivunga. Nuannaarlunga akuersivunga.

Suliassat unamminiarnartullu suli allat

Betelimi suliassaaleqinanngilaq, sumilluunniillu ikiuutaasinnaanera nuannaarutigaara. Ullaat tamaasa ullormut eqqarsaatigisassamik, Betelimilu najugallit ataasinngornikkut unnukkut napasuliamik eqqartueqatigiittarnerannut peqataalluni pissarsiaqarnartaqaaq. Otto Estelmannip Betelimilu najugallit allat misilittagartuut qamannga pisumik qinnutaat ilumoorusserpaluttut uannut killinnartaqaat.

Nuna tamaakkerlugu ataatsimeersuartoqareermat pooqattakka poortorpakka Itumut uterniarluga, tupaallaatigisannilli nunap immikkoortortaqarfiani kiffartortup Grant Millerip Betelimi ilaqutariinnut ilaasortanngoqqullunga allakkanik qaaqqusissummik tunivaanga. Qatanngut Hosa Yazedjian ineqatigaara, ullumimut suli Betelimi Brasiliamiittumi kiffartortoq. Taamanikkut Betelimi najugallit 28-innaapput, tamattalu qanimut ikinngutigiippugut.

1964-imi João Zanardi, piffissaq tamaat oqaluussisartoq Betelimut ilinniartitaajartorluni tikippoq. Tamatuma kingorna eqqaamiutsinni nakkutilliisutut angalasartunngorpoq. Nalunaarusiani Betelimukaakkaagagit ilaatigut naapittarpugut. Nunap immikkoortortaqarfiani kiffartortup Joãoi, ataasinngornikkut Betelimi najugallit atuaqqissaaqatigiittarnerannut peqataaqqusalerpaa, taamaalilluta takukulanerulaalersinnaanngorpugut. Joãoilu aggustimi 1965-mi katippugut. Nunap immikkoortuani uima angalaqatiginissaanut qaaqqusissut ilassivara.

Taamanikkut Brasiliap ilorpasinnerusuani angalaneq oqaluttualiatut ippoq. Aranha-mi Minas Gerais-imiittumi oqaluussisartunut eqimattanut tikeraartarnivut puigunngisaannarpakka. Qimutsuitsoqqaartariaqarpugut, nassatanillu ulikkaarluta aqqutaata sinnera pisuttaariaqarlutigu — kuffertit, skrivemaskina, assinut seqersitsivik, pooqattat atuagassiallu. Qatanngutip utoqqaap Lourival Chantal-imik atillip nassatatsinnik ikiorumalluta qimutsuitsut unittarfiannut niuffiortuaannarnera nuannaarutigisaqaarput.

Aranha-mi ataatsimiinnerit illumi attartukkami pisarput. Ineeqqami siniffigisartakkatsinni kissarsuuteqarpoq nerisassiorfigisartakkatsinnik, qatanngutittalu imertaavinik qalatsitsivigisartakkatsinnik. Anartarfipput  bambusinik nunaasiap eqqaaniittoq nunamut putuinnaavoq. Unnuakkut sullergit Chagasip nappaataanik tunillaasartut ingalassimatinniarlugit qullerput gassitortoq ikumatiinnartarparput. Ullaakkut iteraangatta sorlugut paamik qinnertuinnaasarput. Misigisaq nuannersoq!

Naalagaaffimmi Paraná-mi kiffartortilluta, immikkoortortaqarfimmit allakkat puuanik kajortumik allagarseqqippugut. Jehovap peqatigiiffianit qaaqqusissut alla — tamatumuuna Portugalimi kiffartornissamut qaaqqusissut! Suliassamut akuersinnginnitsinni najoqqutassiap Lukasi 14:28-miittup eqqarsaatigilluarnissaanut kajumissaarneqarpugut, kristumiutut sulinerput tassani inerteqqutaammat, Portugalimilu naalakkersuisut qatanngutivut amerlasuut parnaarutereersimammagit.

Malersugaaffiusumukarusussanerpugut? „Qatanngutitta Portugalimiut aalajaallutik Jehova tassani kiffaartorfigisinnaappassuk, sooq uagutttaaq taamaaliorsinnaassanngilagut?“ Joãoi oqarpoq. Ataatama oqaasii kajumissinartut eqqaaqqippakka taperserlugulu. „Jehovap qaaqqusimappasi, maniguullusi ilassisariaqarparsi tatigalugulu.“ Kinguninnguatigut São Paulomi Betelimiilerpugut tassanilu ilinniartinneqarluta, pappiaqqallu aallarnissatsinnut pisariaqartut pissarsiaralugit.

João Maria aamma Maria João

Septembarip arferngani 1969-mi umiarsuaq ilaaffissarput Eugênio C, Santos-miit São Pauloliliarluni aallarpoq. Ulluni quligiluani angalareerluta Portugalimut tikippugut. Qaammaterpassuarni siullerni qatanngutivut misilittagaqarluartut, Lissabonip pisoqartaani Alfamami Mourariamilu aqqusininnguani ingiaqatigisarpavut. Politiinut sillimanissatsinnik ilinniartsippatigut.

Ilagiit ataatsimiinneri Jehovap Nalunaajaasuini assigiinngitsuni pisarput. Sanilerisat pasitsalerunnarsigaangata, misissuisoqarnissaa tigusaasoqarnissaalu pinngitsoorniarlugit ataatsimiinnerit allamut nuupallattarpavut. Ataatsimeersuarnerit orpippassuanut nuannisariarnertut taasarpavut, taakkulu Monsantop naatsiivissuani, Lissabonip silatinnguaniittumi, Costa da Caparica-llu sineriaani orpippassuaqarfimmi pisarput. Ataatsimeersuarialeraangatta sukisaarsaarutinik atisaqartarpugut eqimattallu eqiingasut pasinarsinnaasuni  paarsisarlutik. Pasinapiluttunik aggertoqaraangat orpippassuarni tammaarsimaartuusaarluta pinnguaatinik arlaannik pinnguartuusaartarpugut inuiaallu erinarsuutaannik erinarsortarluta.

Politiinut isumannaallisaasunut kinaassutsitsinnik paasitinnaveersaarniarluta ativut atornaveersaartarpavut. Uppeqatitta João Mariatut Maria Joãoitullu ilisimavaatigut. Allaqatigiittarnikkulluunniit nalunaarsorneqarnikkullu ativut aamma atorneq ajorpavut. Normulersorneqaannartarpugut. Uanga aalajangerpunga qatanngutitta najugaqarfii eqqaamaniarnagit. Taamaalillunga tigusaagaluaruma pinngitsaalineqarlunga qatanngutivut killuutigissanngilakka.

Naak inerteqqutaagaluartoq, João uangalu aalajangeqqavugut periarfissavut tamaasa oqaluussisarniarluta, qaquguluunniimmi pisinnaajunnaariataarsinnaagatta. Ataatatta qilammiusup, Jehovap tatiginissaa ilikkarparput. Illersortigaarput inngilinilu ’takussaanngitsumik isigisaqarlutalusooq’ atorpai. — Hebræerit 11:27.

Ullut ilaanni Portomi illumiit illumut oqaluussitilluta angut iseqqusisupilussuaq naapipparput. Qatanngut arnaq angalaaqatigisara ingerlaannaq angerpoq uangalu malinnaaginnartariaqarlunga. Annilaajallaatigisannik isaariami assimi nivingasumi sakkutuut atisaanik atisalik malugaara. Qanoruna iliorniassaagut? Angutip ingeqquaatigut uangalu aperalunga: „Ernerit sorsugiaqquneqaraluarpat aallartissagaluarpiuk?“ Annikilliornaqaaq. Nipaatsumik qinorialunga eqqissillunga akivara: „Meeraqanngilanga, ilimagilluinnarparalu apeqqummik taama nalunartigisumik aperigaluarukkit illit aamma taama akissagimma“. Nipaallivoq. Nangillunga oqarpunga: „Aperigaluarummali aqqalussamik ataatamillu annaasaqarluni qanoq misigisimanarnersoq akisinnaassagaluarpakkit, aqqaluarami ataatagalu toqunikuupput.“ Oqalutsillunga isikka imerlaarsipput malugaaralu aamma taanna qiangajattoq. Qanittukkut nuliani toqusimanerarpaa. Neriuutissaq pillugu oqaluttuukkanni tusarnaarluaqqissaarpoq. Inussiarnersumik inuulluaqqoriarlugu toqqissisimalluta qimapparput, sinneralu Jehovap assaanut tunniullugu.

Naak inerteqqutaagaluartoq inuit sallusuissummik ilisimasaqalernissaanik ikiorneqartarput. Portomi, angut niuvertoq Horáciomik atilik siuariartupallattoq uima atuaqqissaaqatigilerpaa. Kingusinnerusukkut ernerata nakorsap pikkorilluinnartup Emíliop, Jehova aalajangiuppaa kuisillunilu. Aap, Jehovap anersaava illernartoq suulluunniit unitsissinnaanngilaa!

„Ilisimanngisaannarparput Jehova qanoq iliorniarnersoq“

1973-mi Joãoi uangalu nunanit tamanit peqataaffigineqartumit ataatsimeersuarnissamut „Guutip ajugaanera“-nik qulequtalimmut,  Bruxellesimut Belgienimiittumut qaaqqusaavugut. Qatanngutit tusindilippassuit Spaniamiit, Belgiamiit aammalu Mocambiquemiit, angolamiit, Kap Verdemiit, Madeiramiit Acore-rillu ataatsimeersuarnermi najuupput. Qatanngut Knorr, New Yorkimi qullersaqarfimmeersoq, ataatsimeersuarneq naggaserlugu ima kajumissaarivoq: „Aalajaallusi Jehova kiffartuuttuarsiuk, ilisimanngisaannarparput Jehova qanoq iliussanersoq, nalunaqaaq, imaassinnaavoq ataatsimeersuarnissaq nunanit tamanit peqataaffigineqartoq tulliani najuuffigisassarsi Portugalimiittoq!“

Ukiup tulliani Portugalimi sulineq inatsisitigut akuerineqarpoq. Qatanngutillu Knorrip oqaasii eqquupput, tassami aprilip 25-ani Lissabonimi nunani tamani peqataaffigineqartumi siullerpaamik ataatsimeersuarpugut. Nuanneqaaq Lissabonip aqquserngatigut allagartarsuit atuagassiallu atorlugit nalunaajaalluni oqalugiaammullu tamanut ammasumut qaassusilluni. Kissaatigisaq piviusunngorpoq!

Misilinneqarneq

Qatanngutit Brasiliami immikkoortortaqarfimmeersut ikioqaatigut, São Paulomiittumut Taubatémut Quiririmit ilagiivinut aallartinneqarpugut. Joãoi peqqippallaarunnaarpoq sivitsunngitsorlu angerlarsimaannartunngorpoq. Soqutiginnittut uagutsinnut aggertalerput Biibilimik atuaqqissaariartorlutik. Ullut tamaasa uagutsinni katersuunneqartarpoq sapaatip-akunneranullu atuakkamik atuaqqissaaqatigiinneq uagutsinniittarluni. Aaqqissuussinerit tamakku anersaakkut peqqissutsitsinnut iluaqutigeqaagut.

Joãoi sapinngisani tamaat, oktobarip aallaqqaataani toqussi tikillugu Jehovamut kiffartortuarpoq. Isumatsassimalerpunga aliasullungalu aalajangiussimavarali angalaartarfigisanniiginnarniarlunga. 1986-mi aprilimi sakkortuumik nalaataqaqqippunga, angerlarsimaffinni pigisakka tamangajaviisa tillinniap tillimmagit. Inuuninni siullerpaamik kisimiillunga ersillungalu misigaanga. Aappariit neqeroorfigaannga imminni najugaqarsinnaasunga, tamannalu qujaruteqaara.

Joãoip toqunera tillinniarfigineqarneralu Jehovamut kiffartorninnut aamma sunniuteqarput. Oqaluussitillunga toqqissisimasarunnaarpunga. Ajornartorsiutiga pillugu immikkoortortaqarfimmut allareernerma kingorna, Betelimi najugaqarallarsinnaanissannik qaaqqusissummik allagarsivunga. Tassaniinnera uannut nakussassaataaqaaq!

Pitsaanerulaalerama Ipuãmi São Paulomiittumi kiffartornissannut akuersivunga. Oqaluussinermik ulapputeqarpunga, ilaatigulli nikallortarpunga. Taamaaligaangama qatanngutinut Quiririmiittunut sianertarpunga, taava ilaqutariit assigiinngitsut ullualunni tikeraartarpaannga. Tikeraarneqartarnikka uannut qiimmassaataasaqaat. Ukioq siulleq Ipuãmiinninni, qatanngutit angutit arnallu 38-it assigiinngitsut tikeraarniarlunga aqqussua takeqisoq angalasimavaat.

1992-imi, Joãoip toquneraniit ukiut arfinillit qaangiuttut Jehovap peqatigiiffianit qaaqqusissummik nutaamik tunisippunga, tamatumuuna Francamut São Paulomiittumut, piffissaq tamaat kiffatorlunga. Oqaluussiffissaq tamanna naggorissorujussuuvoq. 1994-mi illoqarfiup borgmesteria atuaqqissaaqatigisalerpara. Tamatuma nalaani Brasiliamiut inatsisartuinut qineqqusaarniarluni ulapittorujussuuvoq, pilersaaruterpassuaqaraluarluni ataasinngornerit tamaasa ualikkut atuaqqissaaqatigiittarpugut. Ajoqusersorneqannginniassagami telefoni attaveertarpaa. Uannut nuannaarutaaqaaq politikkimit tunuariartuaalermat aammalu sallusuissut ikiortigalugu aappariinnertik ineriartorteqqilermassuk. Taanna nulianilu 1998-mi kuisipput.

Inuunera kingumut qiviaraangakku, oqarsinnaavunga piffissaq tamaat kiffaartorninni pilluaqqusaangaarsimallunga. Jehovap peqatigiiffini aqqutigalugu qaaqqusissutaanut akuersisarnera uannut nuannaarutaangaartarpoq. Siunissami suugaluartumulluunniit qaaqquneqassagaluaruma kajungeringaarlugu ilassingaassavara! (wE 12/1 01)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 27-mi assiliartat]

1957-imi, piffissaq tamaat kiffartortutut aallartikkama, ullumikkullu

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

1963-imi Betelimi Brasiliamiittumi najugallit

[Qupp. 29-mi assiliartaq]

1965-imi aggustimi katikkatta

[Qupp. 29-mi assiliartaq]

Portogalimi, suli sulineq inerteqqutaagallarmat ataatsimeersuarneq

[Qupp. 30-mi assiliartaq]

1978-imi nunani tamani peqataaffigineqartumi „Guutip ajugaanera“-nik qulequtalimmi ataatsimeersuarnermi Lissabonip aqquserngani