Inuunermi misigisat

Jehovap ’pissaanermik asseqanngitsumik’ tunivaanga

OQALUTTUARTOQ HELEN MARKS

1986-imi aasami ulloq taanna kiaqaaq. Europami mittarfeqarfiit atorneqannginnersaanni akileraaruserisukkoornissaannut utaqqisutuaavunga. Albaniami imminut „silarsuarmi naalagaaffinni siullersaalluni guutiitsoqarfittut“ suaarutigisumi illoqarfiit pingaarnersaanni, Tiranamiippunga. Kuffertinniipput atuagassiat Biibililersaarutit isertorlunga nunamut imminut „silarsuarmi naalagaaffiit Guutiitsut siullersaattut“ suaarutigisumut nassatakka.

AARLERILAARLUNGA annilaangalaarlungalu akileraaruserisup sakkulisartup nassatakka misissulerai isiginnaarpara. Arlaatigut pasinapilussinnaasumik iliuuseqaruma oqaaseqarumaluunniit nunamit anisitaasinnaavunga, akileraaruseriviullu silataani utaqqisikka parnaarussaasinnaapput pillakkatulluunniit sulisitaallutik. Iluatsitsillunga akileraaruserisoq inussiarnernerulaalersippara kaageeqqanik tyggegumminillu neqeroorfigalugu. Qanorliuna ilillunga, arnaq 60-it sinnerlugit ukiulik, taama misigisaqartunga? Sooq inuuneq ilorrisimaarnartoq qimallugu, marxistit- Leninistiskillu isumaanik pingaartitsiffiusut kingulliit ilaannut, Naalagaaffiup soqutigisai pillugit inuunera navianartorsiortinniarpara?

Niviarsiaraq peqqiilliortoq apeqqutissarpassualik

Lerapetrami Kretami 1920-mi inunngorninnit ukiut marluk qaangiuttut ataataga puallulluni toquvoq. Anaana atuarsinnaananilu allassinnaanngilaq, piitsuullunilu. Meeqqanit sisamaasunit  nukarlersaavunga; sungarpallannermik nappaateqarpunga, qarsungallunga peqqiilliorlungalu. Sanilitta anaanaga siunnersorpaat, nukini pigisamininnguanilu qitornaminut peqqissunut pingasunut atoqqullugit uangalu toquinnaqqullunga. Nuannaarutigaara siunnersuutaat malissimanngimmagu.

Ataatama tarningata qilammiiginnarnissaa anaanama qulakkeerniarpaa, tamannalu pillugu ilerra ornikulavaa ortodoksillu palasiat upperisaminnut tunngasunik ileqqulersuuteqaqqusarlugu. Taamatut sullissisarnera akisoqaaq. Suli eqqaamavara juullip ulluani qiianartorujussuaq anaanagalu iliveqarfimmiit angerlamut apuukkatta. Aatsaanguummat aningaasaatitta nunngutaat palasimut tunniuppavut. Anaanama meeraasugut naatitanik iggateriarluta, isumatsassimalluni kaallunilu qullini ulussamigut kuuttut inimut allamut iserpoq. Kingunerileraa sapiiserlunga palasimukarpunga aperalugulu sooq ataata toqusimanersoq, aamma sooq anaanannguakuluma palasi aningaasanik tunisarneraa. Peqqusiileqilluni isussulluni akivaanga: „Guutip tigugamiuk. Tassa inuuneq taamaappoq. Qaangerumaarpat“.

Akissutaa ataatarpuumut atuarfimmi ilikkarsimasannut naleqqiukkuminaatsippara. Qinnutip aallaqqaatani oqaatsit tusarnersut isumalerujussuillu suli eqqaamavakka: „Ataatarput qilanniittutit! Aqqit illernartitaali, naalagaaffiit tikiulli, piumasat qilammisut nunamissaaq pili.“ (Matthæusi 6:9, 10) Nunami pisut Guutip piumasarippagit, sooq taama atugarliortigissaagut?

1929-mi Emanuel Lionoudakisimit, Jehovap Nalunaajaasuisa ilaat piffissaq tamaat oqaluussisartoq, pulaarneqaratta apeqqutiga akissutissarsisimasinnaagaluarpara. * Anaanama aperimmani suniarnersoq, Emmanuel oqaaseqanngivilluni allagartannguaq anaanannut isaatiinnarpaa. Allagartannguaq nipituumik atuaqqullugu uannut tunniuppaa. Taamanimi qulingiluaannarnik ukioqarama paasisaqarpianngilanga. Anaanama oqaluussisartoq oqajuitsuusorigamiuk akivoq: „Ilannguakkuluk. Oqalussinnaanngilatit, uangalu atuarsinnaananga.“ Taava inussiarnersumik matu tikkuarpaa.

Ukiut arlaqanngitsut qaangiummata apeqqutissarpassuakka akissutissarsivakka. Aniga, Emanuel Paterakis, piffissaq tamaat oqaluussisartumit tassannga naqitaaqamik Toqungasut sumiippat?-mik, Jehovap Nalunaajaasuisa naqitertaannik tunisissimavoq. * Atuarakku Guutip ataatatsinnik arsaarsimanngikkaatigut paasillugu oqiliallaqaanga. Paasivara toqu naammalluinnanngissutsimik kingornussaasumik pissuteqartoq, ataatamalu nunami paratiisinngorsimasumi inuunermut makititaaqqinnissani utaqqigaa.

„Atuakkap taassuma ajortisarpaatit“

Sallusuissutsip Biibilimeersup isigut uisippai. Biibili nutaanngitsoq ataatama pigisimasaa nassaaraarput ikumatitsiviullu eqqaani atuartalerlugu, tamatigungajak naneruut qaammaqutsiullugu. Tamaani arnani inuusukaani kisima Biibilimik soqutiginnilersimagama, oqaluussisartut eqimattat ikittunnguit suliarisartagaannut peqataaneq ajorpunga. Piffissap ilaani ilumoorlunga isumaqalersimagaluarpunga — kukkullungali — upperisaq taanna angutinuinnaasoq.

Anima oqaluussinermik nuannarisaqangaarnera uannut kaammattuutaavoq. Sivitsunngitsoq politinit arajutsinaveersaarneqalerpugut, akuttunngitsunillu ullup qanorluunniit ilinerani Emmanuelimik atuagassianillu Biibililersaarutinik ujaasiniarlutik takkuttarput. Palasimit oqaluffimminut uteqqusisumit pulaarneqarnerput eqqaamalluinnarpara. Emmanuelip Guutip Jehova aterigaa Biibiliminngaaniit takutimmagu, palasip Biibili tigupiloorpaa animalu kiinaata saani sioorasaarerpasilluni aalaterpaa suaarlunilu: „Atuakkap taassuma ajortisarpaatit!“

Emmanuel sakkutuunngorumannginnini pissutigalu 1940-mi tigusaavoq Albaniamilu sorsuffimmukartinneqarluni. Atassuteqarfigiunnaaratsigu toqunasorisimagaluarparput. Ukiut marluk qaangiummata ilimasunngilluinnarluta parnaarussivimmiit allagarsiffigaarput. Uumavoq ajoranilu. Allassimaffiit allakkamini issuagaasa ilaat puigukkiunnikuuara: „[Jehovammi] nunarsuarmiittut tamaasa takusinnaavai uummatimikkut iluunngarlutik imminik tunaarinnittut pissaanermigut  ikiorsinnaallugit.“ (2 Nalunaarsuutit 16:9) Taamannak qiimmassarneqarnissaq pisariaqarteruttorlugu.

Emmanuel parnaarussivimmiikkaluarluni qatanngutit angutit uannut pulaaqqusinnaasimavai. Erniinnaq kristumiut illoqarfiup avataani nunaatillip illuani isertortumik ataatsimiittarnissaat piareersalerpavut. Alaatsinaanneqarnerput ilisimanngilarput. Sapaatit ilaanni politiinit sakkulersorsimasunit unguneqarpugut. Biilinut assartuutinut ammaannartunut ikiteriarluta illoqarfikkut tamanut takusassanngorluta ingerlappaatigut. Inuit mitaatiginninnerat asissuinerallu suli tusaqqoorsinnaavara, Jehovalli anersaaminik qamuuna eqqissisippatigut.

Illoqarfimmut allamukaanneqarluta ineeqqanut ipertoorujussuarnut taartunullu igippaatigut. Ineeqqanni qattamik ammaannartumik ullormut ataasiarluni imaarneqartartumik perusuersartarfeqarpoq. Eqimattanut „ilinniartsitsisuusorineqarnera“ pissutaalluni qaammatini arfineq pingasuni parnaarussivimmiittussatut eqqartuunneqarpunga. Qatanngutilli angutip parnaarussaaqataasup eqqartuussissuserisuni uagutsinnut illersuisunngortippaa, iluatsitsillunilu iperagaatippaatigut.

Inuuneq nutaaq

Emmanueli iperagaagami Athenimi ilagiit nakkutillisutut angalasartutut tikeraartalerpai, 1947-milu uanga aamma Athenimut nuuppunga. Kiisami nalunaajaasunik eqimattanik amerlasuunik naapitsivunga — angutaannaanngitsut, aammali arnat meeqqallu. 1947-milu julimi Jehovamut tunniulluinnarsimanera ersersikkumallugu kiisami imermi kuisippunga. Ajoqersuiartortitanngornissara akuttunngitsumik takorloortarakku tuluttut ilinniarniarlunga unnukkut atuartalerpunga. 1950-imi pionerinngorpunga. Anaanaga uanni najugaqalerpoq, sallusuissullu Biibilimeersoq aamma ilassivaa. Ukiuni 34-ni toqunissi tikillugu Jehovamut Nalunaajaasuuvoq.

Ukioq taanna John Marks (Markopoulos) USA-meersoq, qatanngut angut ataqqisaasoq, anersaakkut ittunik aallussilluartoq naapippara. John Albaniap kujasissuani inunngorsimavoq, USA-mullu nunasinermi kingorna Jehovamut Nalunaajaasunngorsimalluni. 1950-imi Grækenlandimukarpoq, Albaniamut taamanikkut matoqqasumut kommunistiuffiungaartumullu isernissamut kinaassutsimik allagartamik naqissusikkamik pissarsiniarniaraluarluni. Naak Johnip ilaquttani 1936-ip kingorna takusimanngikkaluarlugit,  Albaniamut isernissaminut akuerineqanngilaq. Jehovamut kiffartornermini ilungersuussinera qatanngutigiissuarnullu asanningaarnera malugalugu killinneqarpunga. 1953-imi apriilip pingajuani katippugut, kingornalu angerlarsimaffittaatsinnut New Jerseymut USA-miittumut nooqatigaara.

Piffissaq tamaat oqaluussisartuunitsinni imminut pilersorsinnajumalluta Johnilu New Jerseyp sineriaani aalisartut ullaakkorsiortarfiannik niuertarfeeraateqalerpugut. Aasakkuinnaq seqernup nuineranit ullaakkut qulingiluat tungaanut sulisarpugut. Pisariitsumik inuuneqarluta anersaakkut ittut pingaarnerutillugit piffissap annersaa oqaluussinermut atortarparput. Ukiut ingerlaneranni illoqarfinnut assigiinngitsunut oqaluussisartunik pisariaqartsitsiffioqisunut nooqqulluta kajumissaarneqartarpugut. Jehovap ikiuineratigut soqutiginnittut ikiorsinnaavagut, ilagiinnik pilersitsilluta naalagaaffilersaarfinnillu sanaqataalluta.

Qatanngutitsinnik annikilliulersunik tapersersuineq

Sivitsunngitsorli pissanganartumik periarfissinneqarpugut. Qatanngutit angutit akisussaasut qatanngutitsinnut nunani Balkanimiittunut, suliatta inerteqqutaaffigisaanut, attaveqalerusupput. Nunani taakkunani Jehovap Nalunaajaasui silarsuup sinnerani qatanngutigiissuarnut atassuteqarsinnaasimanngillat. Anersaakkut nerisassanik annikitsuinnarnik pissarsisimallutik pissarsinngivillutilluunniit assortugaangaarsimapput. Amerlanerit marserneqartuarput, amerlasuullu parnaarussaaqqapput imaluunnit pillakkatut sulisinneqartut najugaqarfiiniillutik. Pilertortumik atuagassianik Biibililersaarutinik, ilitsersorneqarnissamik qiimmassarneqarnissamillu pisariaqartitsipput. Assersuutigalugu nalunaarut paasiuminaallisagaq Albaniamit  tigusarput imaappoq: „Qinnutsigut. Atuagassiat illuni misissuinerni arsaarinnissutigineqartarput. Atuaqqissaaqqusaanngilagut. Pingasut parnaarussivimmiipput.“

Taamaammat 1960-imi novembarimi nunat taakku ilaat tikeraarniarlugit qaammatini arfinilinni angalaarpugut. Suliassarput naammassiniarlugu „pissaaneq asseqanngitsoq“, sapiissuseq Guutimeersoq pillaqqissuserlu pisariaqartikkipput ersarippoq (2 Korinthimiut 4:7) Angalanitsinni Albania tikeqqaartussaavarput. Parisimi biilisivugut aallarlutalu. Romamut apuukkatta John kisimi Albaniamut isernissamut allagartamik tunineqarpoq. Uanga Athenimut Grækenlandimiittumut ingerlaqqittariaqarpunga utaqqillugulu.

John 1961-imi februaarip naalernerani Albaniamut pivoq martsillu naalerneranut tassaniilluni. Tiranami qatanngutit 30-it naapippai. Qiimmassarneqaramik atuagassianillu pisariaqarteqisaminnik pissarsigamik nuannaartorujussuupput. Ukiuni 24-ni avataanit tikeraarneqarsimanngillat.

Johnip qatanngutit assuarnaassusiannit naammagittassusiannillu qamuuna killinneqarpoq. Paasivaa amerlasuut naalagaaffimmik kommunistiusumik tapersersuinnginnertik pissutigalugu suliffitik annaasimagaat tiguakkatullu inissinneqarlutik. Misigisaq immikkut ittoq killitsinnartoq misigaa qatanngutinit angutinit marlunnit 80-it sinnerlugit ukioqartunit oqaluussilluni sulinerup siuarsarneqarneranut atugassanik 100 dollarsit missaannik tunisimmata. Ukiorpassuarni utoqqalinersiaminnit annertunngeqisunit katersuisimapput.

John Albaniamiinnerani ulloq kingulleq tassaavoq 1961-imi marsip 30-at — Kristusip toquneranik eqqaaniaalluni nalliuttorsiorfiup ullua. John eqqaaniaalluni nalliuttorsiornermi oqalugiartuuvoq. John eqqaaniaanermi oqalugiarmat 37-t najuupput. Oqalugiarneq naammassimmat, qatanngutit tuaviorlutik John matukkut tunorlikkut anippaat Durrësimilu umiarsualivimmut ammukaallugu, tassani tyrkiamiut umiarsuaannut niuffagiummut Piræusimut Grækenlandimiittumukartussamut ikitippaat.

Ajorani utermat nuannaaqaanga. Maanna angalanitsinni navianartorsiornartumi ingerlaqqissinnaanngorpugut. Angalanermi Balkanimi nunat allat pingasut suliatsinnik inerteqqutiginnittut aqqusaarpavut. Atuagassianik Biibililersaarutinik, naqiterutinik allanillu nassaratta suliarput ulorianarsinnaavoq. Qatanngutinik angutinik arnanillu ilumoorluinnartunik suliffimminnik, kiffaanngissutsiminnik allaallu inuunerminnik Jehovamut pilliuteqariaannaasunik naapitsineq uagutsinnut immikkut pisinnaatitaaffiuvoq. Nikallujuissuseq asanninnerlu piviusoq ersersitaat qamuuna qiimmassaatigeqaarput. Aammattaaq killitsissutigaarput paasillugu qanoq Jehovap „pissaanermik asseqanngitsumik“ tunigai.

Pilersaarut malillugu angalaariarluta USA-mut uterpugut. Ukiuni tulliuttuni assigiinngitsunik periaaseqarluta atuagassianik Albaniamut nassiussiniartarnerput eqqussiniartarnerpullu ingerlatiinnarlugu qatanngutitta kiffartornerannik nalunaarfigineqartuarpugut.

„Angalajuartuuvunga navianartorsiortarlunga“

Ukiut ingerlapput, 1981-imilu John 76-inik ukioqarluni toqummat kiserngoruppunga. Qatanngutima paniata Evangeliap uiatalu George Orphanidsip inussiarnisaarlutik imminni najugaqartippaannga, taamanikkumiilli misigissutsikkut assigiinngitsutigullu ikiortarpaannga. Sudanimi sulinitta inerteqqutaanerata nalaani kiffartornerminni Jehovap ikiuinera namminneq misigisimavaat. *

Albaniami qatanngutivut attaveqarfiginiarlugit kingusinnerusukkut misiliisoqaqqikkaluarpoq. Uiga tassani ilaqutaqarmat nunamut tassunga angalarusunnersunga aperivaannga. Soorunami taamaaliorusuppunga!

1986-imi majimi qaammaterpasuarni tamaviaareerlunga, Athenimi Alabaniap aallartitaqarfianit isernissamut allagartamik naqissusikkamik nassitsippunga. Aallartitaqarfimmi sulisut ajortumik pisoqassagaluarpat nunap avataanit ikiorneqarneqarsinnaannginnerarlunga mianersoqquaannga. Angalatitseqatigiiffimmut Albaniamut timmisartumut ilaanissamut billettisiniarlunga saaffiginnikkama, billetteerniaq tupaallattorujussuuvoq. Sivitsunngitsoq ersilersitaananga timmisartumut sapaatip-akunnikkaarlugu  Athenimit Tiranamukartartumut ikivunga. Albaniamiut utoqqarujussuit pingasuinnaat, nakorsiarlutik Grækenlandimiissimasut, timmisartoqatigaakka.

Timmisartoq mimmat quimut pisataqanngitsumut akileraaruserisut allaffiattut atorneqartumut assersorlunga isertinneqarpunga. Uima qatanngutai angut arnarlu Jehovamut Nalunaajaasuunngikkaluarlutik najukkaminni qatanngutinut angutinut amerlanngitsunut atassuteqarnissannut ikiorumavaannga. Inatsisit malillugit tikinnera oqartussaatitaasunut nalunaarutigisussaavaat. Tamatuma kinguneranik politiit arajutsinaveersaaqqissaarpaannga. Taamaattumik ilaquttama angerlarsimaffimminniiginnaqqullunga siunnersorpaannga qatanngutit angutit ilaat marluk Tiranameersut ujariarlugit uannukaannissaata tungaanut.

Taamanikkut ilisimaneqartutut Albaniami tamarmi qatanngutit tunniulluinnarsimasut kuisimasullu qulingiluaapput. Ukiut inerteqqutaaffiit, malersugaanerit sakkortuumillu killilersugaanerit mianersortorujussuanngortissimavaat. Kiinaat itisuunik eqinganeqalersimapput. Tatigileraminnga qatanngutit angutit taakku marluk apeqqutaat siulleq tassaavoq: „Naak Napasuliaq Alapernaarsuiffiit?“ Ukiorpassuarni atuakkanik pisoqqanik assilisanik marluinnarnik atuagaateqarsimapput — Biibiliuteqanngillalluunniit.

Naalakkersuisunit naakkittaatsumik killilersugaanertik sivisuumik oqaluttuaraat. Qatanngut angut nuannarineqartoq qinersinissamut kalluunnaveersaarnissaminik aalajangersimasoq pillugu pisimasoq oqaluttuarisinnaavaat. Naalagaaffiup peqqusineratigut suna tamarmi nakkutigineqarmat, taama pisoqarpat ilaqutai nerisassanik agguagarsisinnaassanngillat. Qitornai katissimasut ilaqutaallu parnaarussaassapput, naak upperisannut akuliusimanngikkaluarlutik. Oqaatigineqarpoq qatanngut taanna ullup qinersiffissap unnuaani ilaqutami ilaannit annilaarsimasunit toqunneqarsimasoq timaalu puilasuliamut iginneqarluni, kingornalu siooralersimalluni imminorsimasutut nalunaarutigineqarluni.

Uppeqatit taakkua piitsuussusiat takullugu alianaqaaq. Aningaasanilli tamaasa 20 dollars-inik tuniniaraluarakkit piumanngilaat oqarlutillu: „anersaakkut nerisassaannaat kissaatigaavut.“ Qatanngutit asanartut taakkua ukiuni qulikkaani kisermaassilluni naalakkersuinerup qanoq isumaqarnissamik sunniiniarneq iluaqutigalugu inuit amerlanersaannik Guutiitsunngortitsisimasut ataanni inuusimapput. Qatanngutilli nunani allani Jehovap Nalunaajaasuisulli uppertigalutillu qulanngitsigipput. Sapaatip-akunneri marluk qaangiummata Albania qimakkakku, pissutsit ajorluinnaraluarpataluunniit Jehovap „pissaanermik asseqanngitsumik“ tunisisarnera puiguikkiullugu itisuumik eqqarsaatigaara.

1989-imi kingumullu 1991-imi Albaniamut tikeraaqqinnera amma uannut immikkut pisinnaatitaaffiuvoq. Naqisimaneqarani oqarsinnaatitaanerup upperisaqarsinnaatitaanerullu nunami atuutileriartuaarnera ilutigalugu, Jehovap kiffai amerliartupallapput. Naak 1986-imi kristumiut tunniulluinnarsimasut taamaallaat assannik kisinneqarsinnaagaluarlutik, maannakkut 2200-it sinnerlugit oqaluusseqataasarput. Taakkua ilagaat Melpo. Eqimattat taakkua ilumoortut Jehovamit pilluaqqusaanersut qularineqarsinnaava?

Jehovap pissaaneratigut inuuneq naammaginartoq

Kingumut qiviaraangama qularinngivittarpara suliavut — Johnip uangalu — asuliinnarsimanngitsut. Inuusunnitsinni nukivut iluaqutaanerpaamik atorsimavagut. Piffissaq tamaat oqaluussisartutut suliarisimasavut allanit tamanit qinersinnaasatsinnit isumaqarneroqaat. Biibilimi sallusuissumik paasinninnissamut ikiukkavut amerlasuut nuannaarutigaakka. Uanga maanna ukioqqortusillunga, inuusuttut uummammit pisumik kajumissaarsinnaavakka ’Pinngortitsisertik inuusunnerup ulluini eqqaamaqqullugu’. — Oqaluussisartup oqaasii 12:1.

81-inik ukioqaraluarlunga suli piffissaq tamaat tusagassamik nuannersumik oqaluussisartutut kiffartorpunga. Ullaakkut makiaariarlunga inuit bussit unittarfiini, biilit unittarfiini, aqqusinerni, pisiniarfinni naatsiiviliarsuarniluunniit oqaluussiffigisarpakka. Ajornartorsiutit utoqqalinerup kingunerisaasa inuuneq artornarsisittarpaat, anersaakkulli qatannguterpassuakka angutit arnallu asanartut — anersaakkut ilaqutarpassuakka — aammattaaq qatanngutima paniata ilaqutai, uannut ikiuutaalluarput. Pingaarnerpaamik ilikkarpara ’pissaaneq asseqanngitsoq, uatsinnit pinnani Guutimit pisoq’. — 2 Korinthimiut 4:7. (wE 1/1 2002)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Qulleq: John (saamerlerpaaq), uanga (qiterleq), anera Emmanuel saamerliuvoq anaanarpullu anima saamia tungaaniilluni Athenimi Betelimeersut ilagalugit 1950-imi

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Saamerleq: New Jerseyip sineriaani John aapparalugu pisiniarfiutitta eqqaani, 1956

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Tiranami, Albaniami ataatsimeersuarneq, 1956

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Tiranami, Albaniami Betelip illutai. Sananeqarnera 1996-imi naammassineqarpoq.

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Qatanngutima pania Evangelia Orphanidisilu (talerperleq) uialu George

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Qulleq: Napasuliaq Alapernaarsuiffik 1940-meersumit ilanngutassiaq Albaniamiutuunngorlugu isertortumik nutserneqarsimasoq