Inuunermi misigisat

Imminut tunniulluni kiffartorneq

OQALUTTUARTOQ DON RENDELL

1927-mi tallimaannarnik ukioqartunga anaanaga toquvoq. Taamaattoq upperisaa inuuninnut sunniuteqangaarpoq. Qanoq ililluni?

ANAANAMA ataataga, inuussutissarsiutigalugu sakkutuujusoq, katikkamiuk aalajaalluni Tuluit-Nunaanni oqaluffimmut naalagaaffimmut atassuteqartumut ilaasortaavoq. Sorsunnersuaq siulleq sioqqullugu tamanna pisimavoq. Sorsunnersuaq siulleq 1914-mi aallartippoq, anaanama palasi oqaluffimmi oqaluttarfimmiit sakkutuunngoqqusisarnera pillugu oqaloqatigaa. Palasimit qanoq akineqarpa? „Angerlaannarit, apeqqutillu taamaattut eqqarsaatigeqinagit!“ Anaanama akissutaa naammaginngilaa.

1917-mi, sorsunnersuup sakkortunerpaaffiata nalaani anaanama, „Skabelsens Fotodrama“ takusimavaa. Anaanama sallusuissut nassaarisimallugu qularutiginnginnamiuk erngerluni oqaluffimmiit anivoq Biibilimillu atuaqqissaartartunut, Jehovap Nalunaajaasuisut taamani taamatut taaneqartartunut, ilanngulluni. Tuluit-Nunaanni nunap aggornerani Somersetimi, illoqarfimmi Yeovilimi nunaqarfitsinnut West Cokerimut qaninnerpaami ilagiit ataatsimiinnerinut najuuttarpoq.

Anaanama upperisartaani qatanngutiminut arnanut pingasunut oqaluttuaripallappaa. Yeovilimi ilagiinni utoqqaat oqaluttuuppaannga anaananga qatanngunnilu Millie ilagalugu nunarujussuaq sikkilerlutik angalaffigalugu atuakkanik Studier i Skriften-inik aallussilluarlutik agguaassisarsimasut. Ajoraluartumik anaananga taamani katsorsarneqarsinnaanngitsumik tuberkuloseqalerpoq, ukiullu aappaata affaa nalareerluni toqulluni.

Imminut tunniulluni ikiuukkumatuneq timitalerneqartoq

Aja Milliep, taamani uagutsinni najugaqartoq, anaanaa napparmat paaqqutariitigalugu aleqaralu  Joani, taamani arfineq-marlunnik ukioqartoq, paaraatigut. Anaana toqummat aja Milliep paariumavaatigut. Ataatap akisussaaffik kisimi nammattussaajunnaarlugu oqiliallalluni aja Milliep uagutsinni najugaqarnissaa akueraa.

Ajarput nuannareqigatsigu uagutsinni najugaqaannarnissaa nuannaarutigaarput. Soorli taamatut aalajangersimava? Ukiorpassuit qaangiummata oqaluttuuppaatigut anaanama tunngaviligaa — Joanimik uannillu sallusuissummik Biibilimeersumik ilinniartitsineq — nangeqqissallugu pisussaasutut misigisimagami, ataatama upperisarsiornermik soqutigisaqanngitsup tamanna nanginnavianngikkaa nalunnginnamiuk.

Aamma aja Milliep allamik imminut tunngasorujussuarmik aalajangiisimanera paasivarput. Paarilluarniarluta katinnginnissani aalajangiussimavaa. Imminut tunniulluinnarneq piviusoq! Joanilu Milliemut qujamasuutissaqaqaagut. Aja Milliep ilinniartitsissutai puiunngisaannarpavut, maligassiuilluarneralu eqqaamajuassavarput.

Piffissaq aalajangiiffissalik

Joanilu Tuluit-Nunaanni oqaluffiup naalagaaffimmut atassuteqartup nunaqarfimmi atuarfiutaani atuarpugut, upperisarsiussamaaleraangatta ajarput Millie malartitassaaneq ajorpoq. Meeqqat oqaluffiliaraangata uagut angerlartarpugut, palasilu upperisamik atuartitsiartorluni atuarfiliaraangat immikkoorluta allassimaffinnik alanngaarinissaq ilinniartarparput. Tamanna uannut iluaqutaaqaaq allassimaffiimmi puiunngisaannarpakka.

14-nik ukioqarlunga meeqqat atuarfianni atuarunnaarpunga, nunaqarfiullu immussualiorfiani ukiuni sisamani ilinniartunngorlunga. Aamma pattanneq ilikkarpara, aamma nipilersorneq kiisalu alikkutaralugu qitinneq soqutigisarilerpakka. Sallusuissutsit Biibilimeersut uummatinni sorlanilluarsimagaluartut suli iliuuseqarnissannut kajungilersinngilaannga. 1940-mi martsip qaammataani nalunaajaasup utoqqasaap Swindonimi ataatsimeersuarnissamut, nunaqarfitsinnit 110 kilometerit missaani ungasitsigisumiittumut, qaaqquaanga. Albert D. Schroeder, Tuluit-Nunaanni Jehovap Nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfianni kiffartortuusoq tamanut ammasumik oqalugiarpoq. Ataatsimeersuarneq taanna inuuninnik allanngortitsilluinnarpoq.

Sorsunnersuaq kingulleq sakkortoqaaq, inuuninnilu suniarnerlunga eqqarsaatigeqaara. Yeovilimi ilagiinnut uterniarlunga aalajangerpunga. Ataatsimeeqqaarama oqaluusseriaaseq nutaaq oqaluuserineqarpoq, tassa aqqusinermi oqaluussineq. Ilisimasakka killeqaraluaqisut angalaqataanissamut akuersivunga, ikinngutaasorisamalu ilarpassui aqqusinermi naapikkaangakkit mitallertartut tupigusuutigingaartarpaannga.

1940-mi juunip qaammataani Bristolimi kuisippunga. Qaammat ataaseq qaangiutinngitsoq pionerinngorpunga, imaluuunniit piffissaq tamaat oqaluussisartunngorpunga. Kinguninnguagut aleqara tunniulluinnarnini takutillugu imermut morsutsinneqarluni kuisimmat nuannaaqaanga.

Sorsunnersuup nalaani pioneritut kiffartorneq

Sorsunnersuup aallartinneranit ukioq ataaseq qaangiummat sakkutuunngoriartoqqusissutit tiguakka. Yeovilimi sakkutuujujumanngitsutut nalunaarsorneqarsimagama Bristolimi eqqartuussisunut sassartariaqarpunga. Taamanikkut John Wynn peqatigalugu Cinderfordimi Gloucestershiremiittumi pioneritut kiffartorpunga, kingornalu Haverfordwestimi aamma Carmarthenimi Walesimiittumi. * Kingusinnerusukkut  Carmarthenimi eqqartuussinermi qaammatini pingasuni Swanseami parnaarussassatut eqqartuunneqarpunga saniatigullu 25 pundinik akiliisussanngortinneqarlunga — taamanikkut aningaasarpassuupput. Kingornatigut akileeqqusissut akilinnginnakku suli qaammatini pingasuni parnaarussassatut eqqartuunneqarpunga.

Pingajussaanik eqqartuussinermi aperineqarpunga: Biibilimi allassimasoq ’kaasari kaasarip piinik tunineqartussaasoq’ nalugakku? „Nalunngilara,“ akivara, „allassimaffiulli sinnera issuarusuppara: ’Guutilu Guutip piinik’. Taammaaliorpungalu.“ (Matthæusi 22:21) Sapaatip-akunnialunnguit qaaangiummata allakkatigut nalunaarfigineqarpunga sakkutuunngussanngitsunga.

Ukiup 1945-p aallartilaarnerani Londonimi Betelimiut kiffartoqatiginissaannut qaaqqusaavunga. Ukiup tulliani Londonimiittugut Nathan H. Knorrimit, silarsuaq tamakkerlugu oqaluussinermi aaqqissuussinermut siulittaasumit, allatsianillu Milton G. Henschelimit, tikeraarneqarpugut. Qatanngutit tuluit inuusuttut arfineq-pingasut ajoqersuiartortitassatut Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Biibilimik Atuarfiani Gileadimi klassit arfineq-pingajuanni ilinniartussanngorput, uangalu taakkununnga ilaavunga.

Ajoqersuiartortitaqarfik

1946-mi maajip ulluisa 23-ianni Cornwallimiittumi Foweyip umiarsualivianiit umiarsuit Liberty-mik taaguutillit ilaannut ilaalluta aallarpugut. Avalakkatta umiarsualivimmi nakkutilliisuutitap, naalagaq Collinsip, Jehovamut Nalunaajaasuusup siggartaat siggartartippaa. Soorunami misigissutsitsigut akunnattuungalluta Tuluit-Nunaata sineriaa aanngariartortoq isiginnaarparput. Atlantikukkut umiartorneq ilungersornaqaaq, ullulli 13-nit qaangiummata Amerikamut apuuppugut.

Inuiaat nunani tamaneersut ulluni arfineq-pingasuni ataatsimeersuarnerat, „Inuiaat nuannaartut teokratiimik ataatsimeersuarnerat”, peqataaffigalugu puigugassaanngilaq. Tamanna pivoq Clevelandimi Ohiomiittumi, 1946-mi aggustip ulluisa sisamaanniit 11-ata tungaanut. Aallartitat 80.000-it najuupput, ilaat 302-t nunanit allanit 32-neersuupput. Ataatsimeersuarnermi tassani atuagassiaq Iteritsi! * saqqummertalerpoq, atuagarlu „Gud Maa Være Sanddru“ saqqummersinneqarmat tusarnaartut qiimmatangaarput.

1947-mi Gileadimit soraarummeeratta Bill Copsonilu Ægyptenimut aallartitaavugut. Aallartinnangali Brooklynimi Betelimi Richard Abrahamsonimit allaffissornermi ilinniartinneqarpunga. Alexandriami niuvugut, kangianilu qiterlermi inooriaaseq sungiukkiartupallappara. Arabiamiutut ilinniarneq imaannaanngitsuuvoq, oqaatsinullu sisamanut allagartat nalunaajaatit atortariaqartarpakka.

Bill Copson ukiuni arfineq-marlunni Ægyptenimiippoq, uangali kinaassutsimik naqissusikkamik allagartara (visum) nutarterneqarsinnaanngimmat ukiup aappaani tulliani aallartariaqarpunga. Ukiumi ataatsimi tassani ajoqersuiartortitatut kiffartornera inuuninni pissarsiffiginerpaasattut eqqaamasarpara. Sapaatip-akunneranut  20-inik amerlanerusunik Biibilimik atuaqqissaaqateqartarnera immikkut pisinnaatitaaffigaara, taamanilu sallusuissummik ilisarsisut ilaat suli Jehovamut kiffartortuarsinnarput. Ægyptenimiit Cypernimukartinneqarpunga.

Cyperni Israelilu

Grækerit oqaasii najukkamilu oqaluttaaseq ilinnialerpakka. Kinguninnguagut Anthony Sideris Grækenlandimut nooqquneqarmat, Cypernimi kiffartornermut nakkutilliisussanngortitaavunga. Taamani Cypernimi immikkoortortaqarfiup Israelimi sulineq aamma nakkutigaa, qatanngutillu allat ilagalugit nunami tassani nalunaajaasut arlaqanngitsut tikeraartarpakka.

Israelimukaqqaarama Haifami neriniartarfimmi inuit 50-60-it najuuttoralugit ataatsimeersuaararpugut. Tusarnaartut inuiaqatigiikkuutaarlugit immikkoortiteriaratsigik ataatsimeersuaararneq oqaatsini arfinilinni assigiinngitsuni ingerlapparput! Jerusalemimi pisimasumi allami Jehovamut Nalunaajaasut filmiliaanik isiginnaartitsivunga, aviisimilu tuluttuumi allaatigisaalluartumik oqalugiarlunga.

Taamani Cypernimi nalunaajaasut 100-t missaaniipput, upperisartillu pillugu ilungersortariaqarlutik. Inupalaat, grækerit ortodoksiusut palasiinit siulersorneqartut, ataatsimeersuarneq unitsippaat, nunaannarmilu nalunaajaaninni ujaqqanik milloorneqarneq uannut misigisaavoq nutaarluinnaq. Qimagutipallattarnissaq ilikkarpara! Nakuusertartunik akerlilersorneqartilluni ajoqersuiartortitanik amerlanerusunik tikititsisoqarneq uppernermut nakussassaataavoq. Dennisip aamma Mavis Matthewsip kiisalu Joan Hulley-p Beryl Heywoodillu Famagustami kiffartoqatigilerpaannga, Tomi aamma Maty Goylden kiisalu Nina Constanti, Cypernimiu Londonimi inunngorsimasoq, Limassolimut kiffartoriartorput. Aamma Bill Copson Cypernimut aallartinneqarpoq, kingusinnerusukkullu Bertimit aamma Beryl Vaiseymit suleqatigineqalerluni.

Atukkakka allanngorput

1957-ip naalernerani napparsimalerama ajoqersuiartortitaqarfinni sulissinnaajunnaarpunga. Nikalluullugu aalajangerpunga Tuluit-Nunaannut peqqissariarniarlunga. Tamaani 1960-ip tungaanut pioneriuvunga. Aleqama ningaamalu inussiarnisaarlutik inisimasoraannga, pissutsilli allanngorsimapput. Joanip isumagisassani tamaasa isumagisinnaanngingajavippai. Ukiuni 17-ni aallaqqaninni uini paninilu isumaginiarlugit saniatigut ataatarput ajalu Millie, maannakkut utoqqalisimallutik napparsimasut, asannittumik isumagisimavai. Ersarippoq ajama imminut tunniulluni maligassiuisimanera malillugu, ajap ataatammalu toqunissaat tikillugu aleqara najortariaqaringa.

Tuluit-Nunaanniiginnarnissaq pisariinnerussagaluaqaaq, piffissalli ingerlanerani angalaarfigisartakkannut utertariaqartutut misigaanga. Jehovammi peqatigiiffiata ilinniartillunga aningaasarpassuit atorsimavai. 1972-mi nammineq akilerlugu Cypernimi pionerinngoqqinniarlunga aallarpunga.

Nathan H. Knorr tikippoq aappaagumut ataatsimeersuarnissaq piareersariartorlugu. Uteqqissimasunga paasigamiuk qeqertamut tamarmut nakkutilliisutut angalasartunngornissara inassutigaa, tamannalu ukiuni sisamani immikkut pisinnaatitaaffigaara. Piffissap annersaani grækerisut oqaluttariaqassagama merserilaaraluarpara.

 Piffissaq ajornartorsiorfiusoq

Paul Anderoulu, nalunaajaasoq cypernimiu grækerisut oqaluttoq, nunaqarfimmi Karakoumi, Cypernip avannaata sineriaani Kyreniap kangiatungaani najugaqatigiippugut. Cypernip immikkoortortaqarfia Nicosiamiippoq, Kyreniap qaqqaasa kujataatungaani. 1974-imi juulip qaammataata aallartilaarnerani præsident Makariosi uppitinneqarmat Nicosiamiippunga, illussaarsualu ikuallattoq takuara. Angalanissaq isumannaalleqqimmat Kyreniamut uternasuarpunga, ataatsimeersuaararnissaq piareersarneqarmat. Ullut marluk qaangiummata qaartartoq umiarsualivimmut qaartinneqartoq tusaavara, qilallu qulimiguulinnik ulikkaarpoq, sakkutuut Tyrkiameersut nunamik tiguaaniartut ilaasoralugit.

Tuluit-Nunaanni naalagaaffimmut innuttaagama sakkutuut Tyrkiameersut Nicosiap avataatungaanukaappaannga, tassanilu sakkutuunit FN-imeersunit killisiorneqarpunga, taakkulu immikkoortortaqarfimmut attaveqarput. Tamatuma kingorna annilaanganartukkut ingerlasussanngorpunga, angerlarsimaffiit inuerussimasut sorsuuttut akornaniittut illuatungaanukarniarlunga kabelit innaallagissamut oqarasuaatinullu aqquterpassuit nunaannarmiittut aqqusaartariaqarpakka. Jehovamut attaveqarnera kipitinneqarsinnaanngimmat pilluaqaanga! Qinnutima inuuninni misigisama ajornerpaat qaangernissaannut ikiorpaannga.

Pigisakka tamaasa annaavakka, immikkoortoqarfimmili isumannaatsumiinnera nuannaarutigaara. Pissutsilli taamaattut atuunnerat sivisunngilaq. Ullualuit qaangiummata nunamik tiguaasut qeqertap avannaatungaata pingajorarterutaa aqutarilerpaat. Beteli qimattariaqaratsigu Limassolimut nuuppugut. Tamaani qatanngutinut 300-nut eqqissiviilliornermi eqqugaasimasunut, ilarpassui angerlarsimaffeerussimasut, isumaginnittussatut ataatsimiititaliami suleqateqataasinnaanera nuannaarutigaara.

Suliassat nutaat

1981-mi januaarip qaammataani Siulersuisoqatigiit aperaannga Grækenlandimut nuullunga Athenimi Betelimiunut ilanngukkusunnersunga. Aappaaguanili Cypernimut uterpunga, immikkoortortaqarfimmi ataqatigiissaarisussatut toqqarneqarlunga. Andreas Kontoyiorgis nulialu Maro, Cypernimiut Londonimiit maannga aallartinneqartut uannut ’tuppallersaataaqaat’. — Kolossemiut 4:11.

Theodore Jaraczip nunanik arlalinnik nakkutilliisutut angalanera 1984-mi naammassilermat Siulersuisoqatigiinnit allagarsivunga, ima allaannarsimasunik: „Qinnuigaatsigit qatanngutip Jaraczip angalanini naammassippagu Grækenlandimut aallaqatigeqqullugu.“ Arlaanik tunngavilersuuteqanngillat, Grækenlandimulli apuukkatta Siulersuisoqatigiinnit allakkat allat immikkoortortaqarfimmi ataatsimiititaliamut atuffassissutigineqarput, allakkallu naapertorlugit Grækenlandimi immikkoortortaqarfimmi ataqatigiissaarisussatut toqqagaasimavunga.

Taamanikkut tunussisut amerlapput. Saniatigut inerteqqutaasumik upperisarsiornikkut ilassarsiortutut pasillerneqarpugut. Jehovamut Nalunaajaasut ullut tamaasa tigusaasarput eqqartuussisunullu sassartinneqartarlutik. Qatanngutit  angutit arnallu misilinneqarnermikkut aalajaassimasut ilikkarlugit nuannertaqaaq! Suliat ilaat Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussisunut suliassanngortinneqarput, Grækenlandimilu oqaluussinermut sunniuteqarluartumik kinguneqarluartumillu inerneqarlutik. *

Grækenlandimi kiffartortillunga Athenimi, Thessalonikami qeqertanilu Rhodosimi Kretamilu ataatsimeersuarnerit puigunaatsut najuuffigaakka. Ukiut taakku sisamat nuannersut pissarsiffigilluarpakka, 1988-imili inuuninnik allanngortitsisumik pisoqaqqippoq — Cypernimut uteqqippunga.

Cypern — Grækenlandimullu uteqqillunga

Cypernimit aallaqqasimatillunga immikkoortortaqarfik Nissoumi nunamut pissarsiarineqaqqammersumut, Nicosiamit kilometererpaalunnik ungasinnerusumut, nuunneqarsimavoq, Carey Barberilu Jehovap Nalunaajaasuisa Brooklynimi qullersaqarfianneersoq atoqqaarfissiornermi oqalugiartuuvoq. Cypernimi pissutsit toqqissisimanarnerulerput, uteqqinneralu nuannaarutigaara — sivitsunngitsorli allamik pisoqarpoq.

Siulersuisoqatigiit Grækenlandimi Athenip avannaatungaani nutaamik beteliliortoqarnissaanut akueritsisimapput. Tuluttut Grækerisullu oqalussinnaagama 1990-mi sanaartorfimmi nunani tamalaani sanaartortunut oqaluttaajartoqquneqarpunga. Qatanngutit angutit arnallu grækerit hundredillit sanaartortunut suleqataasussat aasakkut ullaakkut arfinernut tikilluaqqusarnerat qanoq nuannertigisoq suli eqqaamavara. Nuannaarnerat tunniusimanerallu eqqaamajuassavakka.

Palasit grækerit ortodoksit malittaallu sanaartorfimmut iserniarsaralutik akornusersuiniaraluarput, Jehovalli qinnutivut tusarpai illersorlutalu. 1991-imi apriilip ulluisa 13-anni Betelip atoqqaarfissiornissaata tungaanut sanaartorfimmi ikiuuppunga.

Aleqara isumaginiarlugu Tuluit-Nunaanniiginnarpunga

Ukiup tulliani Tuluit-Nunaanni aleqanni ningaannilu najugaqarlunga feriarpunga. Taakkunaniitillunga ningaara alianaraluartumik uummatilulerpoq toqullunilu. Joanip ajoqersuiartortitaanerma nalaani tapersersungaartarpaanga. Sapaatip-akunnikkaarlugit qiimmassaatigisannik allaffigisarpaanga. Taamannak attaveqarneq ajoqersuiartortitanut tamanut pilluaqqussutaangaartarpoq. Maannakkut uillarninngorpoq, peqqiilioramilu tapersersorneqartariaqarluni. Qanoq iliussaanga?

Joanip pania Thelma uialu ilagiinni uillarnermik aalajaatsumik, ilaqutarisatsinnik katsorsarneqarsinnaanngitsumillu nappaateqartumik, isumagisaqareerput. Qinusaqattaareerlunga aalajangerpunga Joani qimannagu isumaginiarlungu. Atukkanik allannguineq oqitsuinnaanngilaq, maannakkulli Yeovilimi ilagiit marluusut aappaanni Pen Millimi utoqqaanertatut kiffartorneq pisinnaatitaaffigilerpara.

Nunani allani kiffartoqatigisimasama oqarasuaatikkut allakkatigulluunniit ataveqarfigiuarpaannga, tamannalu qujamasuutigeqaara. Cypernimut Grækenlandimulluunniit uterniarlunga nalunaaraluaruma, nalunngilara erngerlutik billetimik nassikkumaaraannga. Maannakkut 80-nik ukioqarpunga, isikkalu peqqissuseralu qangatut ikkunnaareerput. Qangatut kiffartorsinnaajunnaarluni ujariatsinarpoq, Betelimili ukiuni arlalinni sulisimaninni ileqqunik ineriartortitsinissamut, maannakkut iluaqutigisannut, ikiorsimavaannga. Assersuutigalugu nerinnginninni ullormut eqqarsaatigisassat atuaqqaartarpakka. Aamma allanik peqateqarluarsinnaaneq asanissaallu ilikkarpara — tamakku ajoqersuiartortitatut iluatsitsininnut pissutaapput.

Ukiut 60-it Jehovamut unnersiutiginninnermut atorpakka kingumut qiviaraangakkit, nalunngilara piffissaq tamaat kiffartorneq uagutsinnut illersuutaanerpaallunilu ilinniartitaaneq pitsaanerpaasoq. Uummammit iluunngarlunga Daviditut Jehovamut oqarsinnaavunga: ’Illit pallittaalisaraakkit, annikillioraangama qimarnguffiga.’ — Tussiaatit 59:17. (wE 03/01 02)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 24-imi nunap assingi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

GRÆKENLAND

Athen

CYPERN

Nicosia

Kyrenia

Farmagusa

Limassol

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Anaananga 1915-imi

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Qatanngutit 1946-mi Brooklynimi Betelimi gileadimi klassit arfineq-pingajussaanniittut peqatigalugit saamerlerniit sisamaraannga

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Siullerpaamik Tuluit-Nunaannut uternerma kingorna uanga aja Millielu