Sanilit pitsaasut naanguku?
Sanilit pitsaasut naanguku?
„Ullutsinni inuiaqatigiinni sanilit ataqqineqanngillat.“ — Benjamin Disraeli, 1800-kkunni Tuluit ministeriunerat.
CUBAMIUT utoqqaat utoqqalinerminni atugarissaarnissaminnut pitsammik sakkussaqarput: sanileriit peqatigiinnerat. Nalunaarusiaq 1997-imeersoq naapertorlugu Cubamiut utoqqaat tallimaagaangata ataaseq peqatigiinermut taamaattumut ilaasarpoq, sanileqartarpoq peqatigisartakkaminik, tapersersortigisinnaasaminik atorfissaqartitaminullu ikiortigisinnaasaminik peqqissumik inooriaaseqarnissaminut iluaqutaasumik inooriaaseqaannarnissaminnut. „Nakorsat kapoorinerminni ikiortissaaleqileraangamik, utoqqarnik sanileriinnik piumassusilinnik ikiuerusuttunillu ikiortissarsisarput,“ atuagassiaq World-Health allappoq.
Ajoraluartumik sanilinik saniliminnik taamatut soqutiginnittunik peqangaanngilaq. Assersuutissarpassuaqarpoq, soorlu Europap kitaani Wolfgang Dircksimik inissiami najugaqartumik oqaluttuaq alianartoq. Ukiut arlaqanngitsut matuma siorna The Canberra Times-mi allaaserisami atuarneqarsinnaavoq ilaqutariit 17-it Wolfgangip inissiarsuarmi najugaqataasa Wolfgangip takussaajunnnaarnera soqutigisimanngikkaat — „arlaannaalluunniit kasuttoriartunngilaq“. Inissiami paarsisup kiisami alakkaramiuk, „fjernsynip saavani saanikut nassaarai“. Uppataasa saarngisa qaavaniipput fjernsynigassanik paasissutissat 1993-mi decembarip tallimaaneersut. Wolfgang ukiuni tallimani toqungasimavoq. Ajoraluartumik sanilinik isumaginninnissamik soqutigisaarukkiartuinnarnermut tamanna uppernarsaataavoq. Tupinnarpallaanngilaq The New York Times-mi allaaserinnittoq allaaserisamini allammat najugaqarfigisani, najugaqarfittulli allatut, „inunnik imminnut takornartatut isigisunik najugaqarfigineqartoq“. Illit najugaqarfigisanni aamma taamaappa?
Ilumoorpoq nunaqarfiit ilaanni suli pitsaasunik ilumoortunillu sanileqartoqarnera aamma illoqarfiit ilaanni avatangiisinut qaninnerulernissaq nakussatsinniarlugu suliniutigineqartoq. Taamaakkaluartorli illoqarfimmiorpassuaqarpoq najugaqarfigisaminni avinngarusimasutut navianartorsiortutullu misigisimasunik. Kinaassutsiminnik isertuinerup qarmai ajorusuutigaat. Qanoq iliorsinnaappat?
Kinaassutsimik isertuinerup qarmaasa tunuanni
Amerlanersavut eqqannguatsinni sanileqarput. Malugisarpavut fjernsyniisa qaamaallattarnerat, saagut tunuanni tarraat, qullernik ikitsisarnerat qamitsisarnerallu, biilerpaluk, tummeqqatigut pisuppaluttarnerat matuersaasersorpalutarnerallu. Tamakku tamarmik sanilitta „uumanerannut“ uppernarsartaapput. Tamakkuli tamarmik ataqatigiissutut misigilersitsisinnaanngillat inuit imminnut taama qanitsigisumik najugallit kinaassutsiminnik isertuinerup qarmaasa tunuanniippata imaluunniit ulluinnarni ulapaartillutik imminnut soqutiginngitsuusaaginnartarpata. Inuppassuit isumaqarput saniliminnut akuliuttariaqarnatik arlaatigulluunniit pisussaassutut misigisariaqarnatik. Australiamiut aviisianni Herald Sun-imi allassimavoq: „Avatangiisini qaninnerusuni kinaassutsimik isertuinarnerpaasarpoq, taamaattumillu peqatigiinnissamut pisussaasutut misigisimanarpallaartanngilaq. Allanik kajungernarpallaanngitsunik ilaqartanngivinnissaq sumiginnaanissarluunniit ajornannginnerulersimavoq.“
Ineriartorneq taamaattoq tupaallannanngilaq. Nunarsuarmi ‘namminissarsiorfiusumi’, inuppalaarneq imminuinnaq eqqarsaatigivallaarnermut akigineqartariaqarsimavoq. (2 Timotheusi 3:2) Kiserliorneq tunuarsimaarnerlu nalinginnaanerulersimapput. Tunuarsimaarneq tatiginnikkunnaarsitsisarpoq, ingammik eqqaminni nakuusertoqartartillugu pinerluttuliortoqartartillugulu. Tatiginninnginnerlu inuppalaarunnaarsitsiartuinnarpoq.
Najukkanni qanoq ikkaluarpalluunniit qularnanngitsumik isumaqarputit pitsaasunik sanileqarneq inuiaqatigiinnut iluaqutaasoq. Suleqatigiinnikkut angusaqartoqarsinnaaqaaq. Pitsaasunik sanileqarneq tunissutaasinnaavoq. Allaaserisami tullermi tamanna sammineqassaaq.