Apeqqutit amerlasuut — Akissutit uppernartut ikittuinnaat

ILUARTUT ulluani ullaap tungaani 1755-imi novembarip aallaqqaataani, Lissabonip inuisa amerlanersaat naalagiartillugit, illoqarfimmi nuna sajorujussuarpoq. Illut tusindillit isallutik nakkakaapput inuillu titusindillit inuunertik annaavaat.

Pisimasup alianartup kinguninngua franskeq atuakkiortoq Voltaire taalliaminik Poème sur le désastre de Lisbonne-imik (Lissabonimi pisimasoq alianartoq pillugu taalliaq) saqqummersitsivoq. Taalliamini akerlilerpaa nunap sajunnera Guutip inuit ajortuliaannut akiniaanerineraaneq. Aalajangiuppaa pisimasut alianartut inuit paasisinnaallugillu nassuiarsinnaasaasa akimoraat. Taalliaani titarnerit marluk ima nipeqarput:

Pinngortitaq nipaqanngilaq; akiumanngisaannarpaatigut;

Guuti inuup kinguaavinut oqaluttoq pisariaqartipparput.

Soorunami Voltaire siullersaanngilaq Guutip naapertuilluassusianik apeqqusiisoq. Alianartunik pisoqarnerit ajunaarnersuaqarnerillu tamaasa inuit taama aperiuartarput. Ukiut tusindillit matuma siorna ataataanerpaap Jobip qitornani tamaasa annaagamigit nappaammillu annernartorsuarmik eqqugaagami Guuti pillugu aperivoq: „Soormi Guutip naalliuttut tunivai qaamanermik, sooq tunniussaqarpa inuunermik atugarliortunut?“ (Jobi 3:20) Ullumikkut amerlasuut aperisarput Guutip asannittup qanoq ililluni silarsuarmi naalliuutit naapertuilluanngitsuliornerillu ilaginnaannarsinnaanerai.

Piviusunik nalaataqarlutik, soorlu kaannersuarnik, sorsunnernik, nappaatinik toqumillu inuppassuit inunnik soqutiginnittumik Pinngortitsisoqarnera tunuartilluinnartarpaat. Eqqarsaatersortartoq Guuteqannginneraasoq imatut isumaqarpoq: „Meeqqap naalliuuteqarnera akuerissallugu Guuti patsisissaqanngilaq . . . soorunami aatsaat piunngikkuni.“ Pisimasut alianartupilorujussuit, soorlu Holocaust, pissutigalugit allat aamma taamatut isumaqarlersimapput. Assersuutigalugu juuteq nutaarsiassalerisartoq allappoq: „Auschwitzimut nassuiaatissat paasiuminarnersaraat nunarsuarmi pissutsinut akulerukkumasumik Guuteqannginnera.“ Frankrigimi katuullit amerlanerussuteqarfigisaanni 1997-imi apersuineq naapertorlugu 40 procentit Guuteqarnera qularaat. Tamatumunnga tunngavilersuutigaat 1994-imi Rwandami inunnik toqoraanersuaqarsinnaanera.

 Uppernissamut akornut?

Sooq Guuti ajortunut akuliutinngila? Atuakkiortoq katuuleq naapertorlugu akuliutinnginnera inuppassuit „uppernissamut akornutitut ilungersunartutut“ isigaat. Taanna aperivoq: „Guuti inuit pisuussuteqanngitsut millionillit toqorartillugit susinnaanani isiginnaaginnartoq inuiaqatigiikkuutaallu toqoragaanerat pinngitsoortinniarlugu iliuuseqanngitsoq upperineq ilumut ajornanngila?“

Katuullit aviisianni La Croix-imi allaaserisat pingaarnersaanni isumaqataarpaluttumik allassimasoqarpoq: „Oqaluttuarisaanermi pisimasunik alianartunik qaqugukkulluunniit takusaqaraangatta, teknologiimut atasunik ajunaartoqartillugu, pinngortitarsuup pilersitaanik ajunaartoqartillugu, aaqqissuussamik pinerlunniartoqartillugu imaluunniit qanigisat ilaannik toqusoqartillugu, annilaangaarluni isit qilaap tungaanut aarlortinneqartarput aperalunilu: Naak Guuti? Inuppassuit akineqarnissartik piumasarisarpaat. Taannaanngila Guutersuaq soqutigisaqanngitsoq, Guutersuaq najuutinngitsoq?“

Paavi Johannes Paul II-ta 1984-imi apeqqutit taakkua ilai allakkamini Salvifici Doloris-imi qaqippai. Allappoq: „Silarsuup piunerata Guuteqarneranik, ilisimassusianik, pissaaneranik angingaassusianillu isit takunnilersikkaangagit, taava soorluuna ajussutsip naalliuutillu assiliaq taanna ersernerlutsilertaraat — allaat ilaatigut ersikkunnaavitsittarlugu. Ingammik pisuussuteqanngitsut naalliuutigisaannik ullut tamaasa pisartorpassuarnik eqqugaagaangatta, aamma ajussuseq pillarneqaataasussaagaluarluni pillarneqaataanngitsooraangat.“

Biibili naapertorlugu asannilluinnarlunilu ajugaqanngitsumik Guuteqarnera, inuit atugarliuutaasa annertussusiannut atassuserneqarsinnaava? Inunnut ataasiakkaanut amerlasuunulluunniit Guuti akulerutissava pisussat alianartut pitsaaliorniarlugit? Ullumikkut iliuuseqarfigaatigut? Voltairelu issuarlugu, „Guuteqarnerpa inuup kinguaavinut oqaluttumik“ apeqqutivullu akillugit? Ilanngutassiami tulliuttumi akissutit atuakkit.

[Qupp. 3-mi assiliartat]

1755-imi Lissabonip aserugaanerata Voltaire aalajangiussitippaa pisimasut taamaattut inuit paasisinnaasaat nassuiarsinnaasaallu akimoraat

[Suminngaanneernera]

Voltaire: Atuakkamit Great Men and Famous Women; Lissabon: J.P. Le Bas, Praça da Patriarcal depois do terramoto de 1755. Asseq: Museu da Cidade/Lisboa

[Qupp. 4-mi assiliartaq]

Inuiaqatigiinnik toqoraanerup, Rwandami pisimasutut ittup, inuppassuit Guuteqarneranik qulalersippai

[Suminngaanneernera]

AFP-FOTO