Sooq inuit naalagiartarpat?

„KOREAMI kujallermi presbyterianerit Amerikamiittunit massakkut sisamariaatingajammik amerlanerupput.“ Atuagassiami Newsweek-imi paasissutissaq taanna atuartartut amerlasuut uissuummissutigisimassavaat, amerlanerimmi isumaqarput Korea nunaasoq konfutsesiortut buddhasiortullu amerlanerussuteqarfigisaat. Takornariaalluni malunnarpoq Koreami „kristumiut“ qassiinik oqaluffeqartut; tamakku sanningasutut ilusilimmik qullermik aappalaartumik pinnersaateqarajupput. Sapaatikkut takuneqarsinnaasarput marlukkuutaarlutik pingasukkuutaarlutilluunniit Biibili unermillugu oqaluffiup tungaanut ingerlasut. 1998-imi misissuinerup takutippaa Koreamiut 30 procentingajaat katuullit naaggaartulluunniit oqaluffiini naalagiartartut. Tassa buddhasiortunit amerlanerupput.

Nalitsinni nunani ikittuinnarni taama procenteqqortutigisumik akuttoqatigiimmik naalagiartartoqarpoq. Korea eqqaassanngikkaanni nunani Asiamiittuni kiisalu Afrikami Latinamerikamilu naalagiakulaartunik takusassaqarneruvoq. Sooruna taama amerlatigisut upperniartuusut naak upperisarsiornermut tunngasunik soqutigisaqannginneq siaruaakkaluttuinnartoq? Sooq naalagiakaasarpat?

Koreami naalagiartartut akornanni isumasiuinerup takutippaa peqataasut affaannit amerlanerusut isumamikkut eqqissinissartik pillugu naalagiartartut; pingajorarterutaasa missaasa neriuutigaat tamanna toqup kingorna inuunermik naassaanngitsumik pissarsissutigisinnaallugu; quliugaangatalu ataatsip takorluugaraa peqqinnissaq, pisuunngornissaq iluatsitsilluarnissarluunniit.

Kinamiorpassuit naalagiakaasarput neriullutik anersaakkut ittumik soqanngissuseq kommunistit eqqarsariartaasiata aningaasaatilissuaqarfimmiutut kissaatigisanik maannakkut taarserneqariartuaarnerani pilersimasoq immersinnaassallugu. Kinami ukiut tamaasa Biibilit millionillit naqiterneqarlutillu agguaanneqartarput, imaassorinarporlu Kinamiut Biibili atuartaraat taamani Maop Atuakkiannguata Aappaluttup atuartarneratut ilungersortigalutik.

Brasiliami katuullit ilaasa, pingaartumik inuusunnerusut, siunissami pilluarnermik neriuut naammaginngilaat. Massakkorluinnaq pilluarusupput. Atuagassiami Tudo-mi allassimavoq: „70-ikkunni aniguisitsiniarneq upperisarsiornermik tunngavilik inuit kajumissaatigaat,  ullumikkullu pigissaarneq upperisarsiornermik tunngavilik kajumissaatigalugu.“ Tuluit Nunaanni apersuinermi naalagiat taaseqquneqarsimapput ilagiinni attavigisaminni nuannarisaminnik ataatsimik. Amerlanerit ataqatigiinneq pingaarnertut taavaat.

Tamakku tamarmik takutippaat ikigisassaanngitsut suli Guutimut uppertut uppernertik maannakkut qanoq pissarsivigisinnaanerlugu siunissami qanoq pisoqarnissaanit eqqarsaatiginerugaat — imaluunniit allaat Guutimit eqqarsaatiginerugaat. Kisianni illit Guutip upperineranut suna pissutaasariaqarsoraajuk? Biibilimi suna pissutaasariaqartuutinneqarpa? Allaaserisami tulliuttumi tamanna sammineqassaaq.