Pinngortitarsuup Guutip naalannassusia oqaluttuaraa!
Pinngortitarsuup Guutip naalannassusia oqaluttuaraa!
„Qilaap oqaluttuaraa Guutip naalannassusia, qilaanngusaasap nalunaarutigaa assaasa piliaat.“ — TUSSIAAT 19:2.
1, 2. (a) Sooq inuit Guutip naalanassusia toqqaannartumik takusinnaanngilaat? (b) Utoqqaanertat 24-t Guutip naalannassusia qanoq oqaluttuaraat?
„KIINARA takussanngilat, uannik takunnittoq inuuginnarsinnaanngimmat.“ (2 Mosesi 33:20) Jehova taama oqarluni Mosesi mianersoqquaa. Uagut inuit uineqarluta pinngortitaagatta, Guutip naalannassusiata toqqaannartumik takunissaa saperparput. Apustili Johannesili Jehova issiavissaarsuamini naalannartumi issiasoq pillugu alutornangaartumik takorruuisinneqarpoq. — Saqqummersitat 4:1-3.
2 Pinngortitat anersaajusut ilumoorfiginnittut Jehovap kiinaa, inuit takusinnaanngisaat, takusinnaavaat. Taakkua ilagaat 144.000-it, Johannesip qilammik takorruugaani ’utoqqaanertanik 24-nik’ sinniiseqartut. (Saqqummersitat 4:4; 14:1-3) Guutip naalannassusia takugamikku qanoq periaaseqarpat? Saqqummersitat 4:11 naapertorlugu ima nalunaarput: „Illit, Naalagarput Guuterpullu, qinngaqqunnanngillat pigissallugit naalannaat ataqqinaallu pissaanerlu; illimmi suut tamaasa pinngortippatit, illit piumasakkut piulerput pinngortitaallutillu.“
Sooq ’patsisiginiagassaqanngitsut’
3, 4. (a) Sooq Guutimut upperneq ilisimatuussutsimut akerliunngila? (b) Guutimik upperinninnginnermut ilaatigut suna pissutaasarpa?
3 Guuti unnersiutigerusuppiuk? Inuit amerlanerpaartaat taamaaliorusunngillat, allaallu ilaasa piunera miserratigaat. Assersuutigalugu ulloriarsiortoq ima allassimavoq: „Guutiuna akuliuttoq silarsuarlu uagutsinnut iluaqutaasussamik siumut takorluuisinnaalluni piareersarlugu? . . . Eqqarsaat qiimmaallannartoq. Ajoraluartumik takorluuinerinnaasoraara. . . . Guuti nassuiaataanngilaq.“
4 Ilisimatuussutsikkut misissueqqissaarneq killeqartorujussuuvoq, uagummi inuit takusinnaasavut misissorsinnaasavullu kisimik misissorneqarsinnaapput. Taamaanngippat teoriiginnaallutilluunniit eqqoriaanerinnaassapput. ’Guuti anersaajummat’ ilisimatuussutsikkut toqqaannartumik misissorneqarsinnaanngilaq. (Johannesi 4:24) Taamaattumik makitasaarnerussaaq ilisimatuussutsimut naapertuutinnginnerarlugu Guutimut upperinnikkumannginneq. Misissueqqissaartartup Vincent Wigglesworthip Cambridgemi universitetimeersup malugisimavaa ilisimatuussutsikkut periaaseq immini „uppernermik tunngaveqartoq“. Qanoq? „[Pinngortitami pisartut, soorlu siallertarnera nunallu sajuttarnera] ’pinngortitami inatsisinut’ tamatigut naapertuuttarnerannik upperinnilluinnarnermik tunngaveqarpoq.“ Guutimut upperumanngikkaanni, upperneq uppernermik allamik taarserneqaannartannginnerpa? Ilaatigut Guutimik upperinninngitsut piaarerpasillutik eqqortuusoq akueriumaneq ajoraat. Tussiaasiortoq ima allappoq: „Guutiitsoq makitanermini ujaasinngilaq; eqqarsaatai tamarmik imaapput: ’Guuteqanngilaq.’“ — Tussiaat 10:4, NV.
5. Sooq Guutimik upperinninngitsut patsisissaqanngillat?
5 Guutimulli upperneq uppianermik tunngaveqanngilaq, Guutimmi piuneranut uppernarsaatissarpassuaqarpoq. (Hebræerit 11:1) Ulloriarsiortoq Allan Sandage ima oqarsimavoq: „Isumaqarpunga ilimananngilluinnaqqissaartoq [silarsuarmi] aaqqissugaaneq tamanna ularussinermit pisimassasoq. Aaqqissuussisoqarsimassaaq. Guuti uannut paasissaanngitsuuvoq, nassuiaataavorli tupinnartut piunerannut, soqanngitsoqarani sooq soqarneranut.“ Apustili Paulusip kristumiut Romamiittut ima allaffigai: „[Guutip] takussaanngitsuunera, ittuinnartumik pissaanera Guutiussusialu, silarsuup pinngortitaaneraniilli takussaagaluarput suliaasigullu ilisimaneqarlutik. Taamaattumik [Guutimik upperinninngitsut] patsisiginiagassaqanngillat.“ (Romamiut 1:20) „Silarsuup pinngortitaaneraniilli“ — ingammik inuit silassorissut Guutip piuneranik paasinnissinnaasut pinngortitaammatali — erseqqippoq Pinngortitsisoqartoq ajugaqanngitsumik, Guutimik pallorfigineqarnissaminut qinngaqqunnanngitsumik. Taamaattumik Guutip naalannassusianik akuersiumanngitsut patsisissaqanngillat. Guutip piuneranik uppernarsaatit suut pinngortitarsuarmi takusinnaavavut?
Silarsuup Guutip naalannassusia oqaluttuaraa
6, 7. Qilaap Guutip naalannassusia qanoq oqaluttuaraa?
6 Apeqqut taanna Tussiaat 19:2-mi ima akineqarpoq: „Qilaap oqaluttuaraa Guutip naalannassusia, qilaanngusaasap nalunaarutigaa assaasa piliaat.“ Daavip nassuerutigaa ullorissat ullorissallu ingerlaartut ’qilaanngusaasami’, tassa avataarsuani, qaamasut Guutip piuneranut uppernarsaataasut assortugassaanngitsut. Ima nangippoq: „Ullup oqariartorfigaa ulloqanni, unnuap nalunaarfigaa unnuaqanni.“ (Tussiaat 19:3) Ullut tamaasa unnuillu tamaasa qilak Guutip ilisimassusia pinngortitsisinnaaneralu pillugit nalunaajaavoq. Soorlulusooq oqaatsit Guutimik unnersiutiginnissutit qilammit qaffakaasut.
7 Unnersiutiginninnerli tamanna tusaassagaanni siuneqassuseqartariaqarpoq. „Oqaatsinik tusarsaasoqanngilaq oqaluttoqarnanilu, tusarsaasoqanngilaq nipimik.“ Qilaap nalunaajaataa oqaasertaqanngikkaluarluni kimittoqaaq. „Nipaat nunarsuarmut tamarmut annguppoq, oqaasii silarsuup isuanut.“ — Tussiaat 19:4, 5.
8, 9. Sooq Seqineq ulloriaava immikkorluinnaq ittoq?
8 Tulliullugu Daavip Jehovap pinngortitaani tupinnartoq alla una oqaluttuaraa: „Qilammi seqineq tupissiorpaa, taannalu anivoq soorlu nuliarlaaq unnueqqaarfimminnit anisoq, ingerlavissanilu arpalluni ingerlavigaa pissarsuartut nuannaarluni. Nuisarpoq qilaap illuanit tarrittarlunilu illuanut, isertorsimasoqanngilaq kissaanut.“ — Tussiaat 19:5-7.
9 Seqineq ullorissanut allanut naleqqiullugu akunnattuinnarmik angissuseqarpoq. Taamaattorli ulloriaavoq immikkorluinnaq ittoq, ullorissanik taanna kaavillugu ingerlaartunik mikisuararsoorpasilersitsisoq. Ujarlerfissiaq naapertorlugu Seqineq „2 billioner billiarder tonsiuvoq“ — seqineqarfiup 99,9 procentia! Seqernup nusussisimanninnerata Nunarsuaq kaavinnermini Seqinermiit 150 million kilometeritut ungasissuseqartittuaannarpaa ungasinnerulersissanagu qaninnerulersissanagulu. Seqernup nukingata milliardiliariaataata affaannaa nunarsuatsinnut annguttarpoq, tamannali inuusoqarsinnaaneranut naammappoq.
10. (a) Seqineq ’tuperminut’ isertartoq anisartorlu qanoq paasisariaqarpa? (b) Seqineq „pissarsuartut“ arpattartoq qanoq paasisariaqarpa?
10 Tussiaasiortup Seqineq assersuusiorluni „pissarsuartut“ ullukkut killingusaamiit killingusaamut arpattartutut ’tupermullu’ unnuiartortartutut oqaluttuaraa. Ulloriarsuaq taanna killingusaami tarrikkaangami, Nunarsuarmiit isigalugu soorlu tassa qasuerserniarluni ’tupermut’ isertoq. Ullaakkut anisutut ittarpoq „soorlu nuliarlaaq unnueqqaarfimminnit anisoq“ nuannaangaarluni. Daavip savanik paarsisutut nalunngilaa unnuakkut qanoq nillertigisinnaasoq. (1 Mosesi 31:40) Eqqaamavaa Seqernup qinngornerisa qanoq kissatsipallassinnaagaani nunalu eqqaminiittoq qanoq kissatsipallassinnaagaa. Erseqqippoq Seqineq kangianiit kitaanut angalareerluni qasuneq ajortoq, „pissarsuartulli“ angalaqqinnissaminut piareersimasoq.
Ullorissat galaksellu tupinnangaartut
11, 12. (a) Sooq maluginiarnartuua ullorissat Biibilimi sioqqanut assersuunneqarnerat? (b) Avataarsua qanoq angitigigunarpa?
11 Daavip ullorissat isiinnarminik takusinnaasai tusindialuinnaapput. Qanittukkulli misissueqqissaarneq naapertorlugu qinngussuit ulloriarsiutit nutaanerisut atorlugit avataarsuani ullorissat 70 trilliardit — tassa kisitsit 7 22-nik nullertalik — takuneqarsinnaapput! Jehovap nammineerluni amerlangaarneri oqaatigimisaarpai, ullorissammi qassiuneri ’sioqqat sissamiittut amerlassusiinut’ assersuuppai. — 1 Mosesi 22:17.
12 Ulloriarsiortut ’qaamaalunnerakkatik ersernerluttut’ ukiorpassuarni nakkutigisimavaat. Misissueqqissaartartut isumaqarsimapput „ulloriarpassuit qaamaaluinnartut ’spiralitut’ isikkullit“ taakku uagut galaksetsinniittut, Qilaap Silliani. 1924-mi paasineqarpoq ulloriarpassuit qaamaaluinnartut taakkua qaninnersaat, Andromeda, immini galakseusoq alla — taannalu qaamarnup-ukiua 2 millioneriarlugu ungasitsigisumiittoq! Misissueqqissaartartut maanna missingersimavaat milliardilikkuutaanik galakseqartoq, tamarmik immikkut tusindilikkuutaanik, allaalluunniit milliardilikkuutaanik, ullorialinnik. Taamaattoq Jehovap „ullorissat qassiussusissaat aalajangerpaa tamaasalu immikkut aqqisigut taasarlugit“. — Tussiaat 147:4.
13. (a) Ullorissanut ataatsimut ateqartitanut atatillugu suna maluginiarnartuua? (b) Suup ersersippaa misissueqqissaartartut „qilammut inatsisit“ ilisimanngikkaat?
13 Jehovap Jobi ima aperaa: „Illit Qiluttuusat qilersuutaat kalunnerit imminnut qilerussinnaavigit, imaluunniit Siattut kalunneri qilerussaajarsinnaallugit?“ (Jobi 38:31) Tassani Jehovap ullorissat ataatsimut ateqartitat pivai. Ullorissat ataatsimut ateqartitat tassaapput ullorissat imminnut ataqatigiippasissut. Ullorissat imminnut ungasissorujussuusinnaagaluarlutik, Nunarsuarmiit isigalugit imminnut ungasissusiat allanngorneq ajorpoq. Ullorissat inissisimaffii taama eqqoqqissaartigisumik oqaatigineqarsinnaammata, taakku „iluaqutigalugit avataarsualiartartut avataarsualiartaammiittut sukkut ingerlassanerlutik paasisarpaat sumiiffitsillu paasisinnaasarlugu, ullorissanillu allanik ilisarsinissaq ajornannginnerulertarpoq“. (The Encyclopedia Americana) Kialuunniilli paasilluinnarsinnaanngilaa „kalunnerit“ qanoq ittut ullorissat ataatsimut ateqartitat ataatsimoortinneraat. Misissueqqissaartartut Jobi 38:33-mi apeqqutigineqartoq una suli akisinnaanngilaat: „Qilammut inatsisit ilisimavigit?“
14. Qaamarnup siammartarnera qanoq paasissaanngitsuua?
14 Jobimut apeqqutigineqartoq alla una misissueqqissaartartut aamma akisinnaanngilaat: „Sukkoorluni tikinneqartarpa qaamarngit avissaartorfiat?“ (Jobi 38:24) Atuakkiortup qaamaneq pillugu apeqqut taanna apeqqutaanerarpaa „ilisimatuussutsikkut soqutiginarluinnartoq“. Tamatumunnga akerliusumik grækerit isumaliutersortartut ilaat isumaqarsimapput qaamaneq inuit isaannit qinngornerusoq. Nalitsinni misissueqqissaartartut isumaqarsimapput qaamaneq mikisuararsuarnik sananeqaateqartoq. Allat isumaqarsimapput maligaasatut ingerlasartoq. Misissueqqissaartartut ullumikkut isumaqarput qaamaneq maligaasatut ittuullunilu sananeqaateqartutut ittoq. Sulili paasilluinnarneqanngilaq qaamaneq suunersoq qanorlu ’avissaartortarnersoq’.
15. Qilak qimerlooraangatsigu misigissutsit suut qaffakaasarpat?
15 Tamakku tamaasa eqqarsaatigigaanni tussiaasiortutut Daavitut misiginngitsoortoqarsinnaanngilaq, taanna ima oqarpoq: „Takugaangakkit qilak pigisat, assappit pinngortitaat, qaammat ullorissallu tassani ivertitatit, taava inuk suummat eqqaasarpiuk, inuup qitornaa suummat isumagisarpiuk?“ — Tussiaat 8:4, 5.
Nunarsuup pinngortitallu tassaniittut Jehova naalannarsisippaat
16, 17. Pinngortitat immap itinersuiniittut Jehova qanoq naalannarsisippaat?
16 Tussiaat 148-mi eqqaaneqarpoq pinngortitarsuup Guutip naalannassusianik allatigut oqaluttuarnera. Versi 7-imi ima allassimavoq: „Unnersiutigisiuk [Jehova] nunarsuarmi, ilissilu immap uumasui itinersuillu tamassi.“ Immap itinersui tupinnartorpassuaqarput Guutip ilisimassusianut pissaaneranullu uppernarsaataasunik. Tunnulissuaq agguaqatigiissillugu 120 tonsinik oqimaassuseqarpoq — nagguaatsutut 30-tulli oqimaatsigaluni! Uummataannaa 450 kilot sinnerlugit oqimaatsigaaq, taannalu aammik timaaniittumik 6400 literit missaanniittumik kaaviiaartitsisinnaavoq! Uumasorsuilli taakku immamiitillutik arriitsuuppat aalassarluttuullutillu? Naamerluinnaq. „Imarpinni angalaartarput“ tupinnaannartumik sukkassuseqarlutik, Europami peqatigiiffimmit saniatigooralugu arfanniartarnermut akerliusumit nalunaarusiami allassimavoq. Qaammataasiakkut malinnaanikkut paasineqarsimavoq „uumasup ataatsip qaammatit qulit ingerlanerini 16.000 kilometerit angalasimagai“.
17 Arluarsuit øresvinit 45 meteritut ititigisumut aqqartarnerat nalinginnaasuuvoq, arluarsuulli ataatsip 547 meteritut ititigisumut aqqarnera uuttorneqarsimavoq. Uumasup miluumasup taama ititigisumut aqqanini qanoq toqqutiginngitsoorsinnaavaa? Arluarsuk aqqartillugu uummataa tillernikillisarpoq, aallu uummataanut, puaanut qarasaanullu ingerlatinneqartarpoq. Aammattaaq nukiini stoffeqarpoq kemiskiusumik iltilersuutissamaataasumik. Puisiusat annerpaartaat kigutilissuillu suli itinerusumut aqqarsinnaapput. „Naqitsineq akiorneq ajorpaat, puatilli pullaartarpaat,“ atuagassiami Discover-imi nassuiarneqarpoq. Iltip atorfissaqartinneqartussap annerpaartaa nukiminni pissamaatigisarpaat. Aap, pinngortitat taakku Guutip ajugaqanngitsup ilisimassusianut uppernarsaataapput uumassusillit!
18. Immap imartaa Jehovap ilisimassusianut qanoq uppernarsaataava?
18 Allaat immap imartaa Jehovap ilisimassusianut uppernarsaataavoq. Scientific American-imi ima allassimavoq: „Immap qaavani 100 meterisut ititigisumi kuseriarnerit tamarmik imminnut atanngitsunik, isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik, fytoplanktoninik taaneqartartunik, tusindilikkuutaanik naasoqarput.“ „Orpippassuit takussaanngitsut“ taakku silaannatsinnik saliisuupput kuldioxidimik tonsinik milliardilikkuutaanik silaannatsinniittumik milluaasuugamik. Aamma iltip ilummooruttakkatta affaanit annerusoq fytoplanktonineersuuvoq.
19. Inneq apullu qanoq ilillutik Jehovap piumasaanik naammassinnittuuppat?
19 Tussiaat 148:8-mi ima allassimavoq: „Inneq nataqqornallu, qaniit putsullu, illillu anorersuaq peqqussutaanik naammassisitsisartoq!“ Aap, Jehovap piumasani naammassiniarlugu aamma pinngortitami nukiit uumassuseqanngitsut atortarpai. Inneq assersuutigeriartigu. Ukiut qulikkuutaat matuma siorna orpippassuit ikuallattarnerat ajoqutaannaasorineqarpoq, maannali misissueqqissaartartut isumaqarput ikuallatitsinerit orpippassuarnut pingaaruteqangaartut orpitoqqat orpiilluunniit toquliortut nungunneqartarmata, naatsiiassarpassuit naalertornerusinnaanngortarmata, inuussutissat atorneqaqqissinnaanngortarmata ikuallattoqariataarsinnaaneralu ilimanannginnerulertarmat. Aammattaaq aput pingaaruteqangaarpoq nunamik imerterillunilu naggorissaagami, kooqartitsigami naasunullu uumasunullu issimut illersuutaagami.
20. Qaqqat orpiillu inunnut qanoq iluaqutaappat?
20 ’Qaqqat qaqqannguillu tamarmik, orpiit paarnallit cederillu tamarmik’ Tussiaat 148:9-mi eqqaaneqarput. Qaqqarsuit tupinnangaartut Jehovap pissaanerujussuanut uppernarsaataapput. (Tussiaat 65:7) Aammattaarli iluaqutaapput. Schweizimi, Bernimi nunanik ilisimatusarfimmit nalunaarusiami ima allassimavoq: „Silarsuarmi kuuit annerpaat tamarmik qaqqani aariaqarput. Inuiaat affaannit amerlanerusut imeq qaqqaninngaaneersoq pinngitsoorsinnaanngilaat. . . . ’Imeqarfiit qaffisissumiittut’ taakku inuiaat atugarissaarnissaannut aalajangiisuulluinnarput.“ Allaat orpiit nalinginnaalluinnartut Pinngortitsisoq ataqqinarsisippaat. FN-ip Miljøprogram-ianeersumi nalunaarusiami allassimavoq orpiit „nunani tamani inuit atugarissaarnerannut pingaaruteqartut . . . Orpiit assigiinngitsorpassuit aningaasarsiornermut pingaaruteqangaarput qisunnik, paarnanik, qaqqortarissanik, kutsummik kummimik allanillu pilersuisuugamik. Silarsuaq tamakkerlugu inuit 2 milliardit qisuit nerisassiornermut ikummatissatullu pinngitsoorsinnaanngilaat.“
21. Nassuiaruk pilutannguaq ataaseq Pinngortitsisoqarneranut qanoq uppernarsaataasoq.
21 Orpiup qanoq pinngortinneqarnera immini Pinngortitsisup ilisimassuseqarneranut uppernarsaataavoq. Pilutannguaq ataaseq eqqarsaatigeriaruk. Kutsummik qaaqarpoq panertoornaveeqqutigisaminik. Qaavani kutsuup ataatungaaniipput cellit kloroplasterertallit. Taakku klorofylitaqarput qaamarnup nukinganik milluaasunik. Fotosynteseqarallartillugu pilutaat „nerisassiorfittut“ ipput. Imeq orpiup sorlaanit milluarneqarluni „ruujorerpassuartigut“ pilutaanukartarpoq. „Ventileeraararsuit“ tusindilikkuutaat piluttap ataatungaaniittut ammartarput matusarlutillu kuldioxidilu isaatittarlugu. Qaamarnup nukinga atorlugu imeq kuldioxidilu akuliussinnaapput kulhydrateqalersillugu. Maanna naasup inuussutissat nammineq pilersitani inuussutigilersinnaavai. „Fabrikki“ taanna nipiliortuunngilaq, kusanartuuvorlu. Mingutsitsinanilu aamma iltiliortarpoq.
22, 23. (a) Timmissat uumasullu nunamiut ilaat tupinnartunik qanoq piginnaaneqarpat? (b) Apeqqutit allat suut eqqarsaatigisariaqarpavut?
22 ’Nersutit nujuartat nersutaatillu tamarmik, paarmortut timmissallu suloqartut tamarmik’ Tussiaat 148:10-mi eqqaaneqarput. Uumasorpassuit nunamiut timmiarpassuillu tupinnartunik piginnaaneqarput. Laysan-albatrossi sumorsuaq timmisinnaavoq (ataatsimik ulluni 90-iinnarni 40.000 kilometerit timmisimavoq). Timmissat ilaat (den stribede sanger) Amerika Avannarlermiit Amerika Kujallermut timmigaangami nalunaaquttap-akunneri 80-it sinnerlugit minnani timmisinnaavoq. Qatigattuup imeq toqqortarisarpaa, qatigamminiunngitsoq inuppassuit isumaqarnerattut, erlavimminili, taamaattumillu sivisuumik iminngissinnaasarpoq imermik pisariaqartitsilernani. Tupinnanngilaq ingeniørit maskiinanik ilusilersuinialeraangamik atortussanillu nutaanik nassaarnialeraangamik uumasunik misissueqqissaartarnerat. „Arlaannik atorluarsinnaasumik . . . avatangiisunullu ajoqutaangitsumik sanarusukkaanni, qularnanngitsumik pinngortitami assilisassaqqissumik nassaartoqarsinnaassaaq,“ atuakkiortoq Gail Cleere oqarpoq.
23 Aap, pinngortitarsuup Guutip naalannassusia oqaluttuaraa! Pinngortitarsuarmiittut ataasiakkaat, ullorissaniit naasunut uumasunullu, tamarmik immikkut Pinngortitsisoq unnersiutigaat. Uagulli inuit aamma taamaaliorpugut? Pinngortitaq Guutimik qanoq unnersiutiginneqatigisinnaavarput?
Uteqqiineq
• Sooq Guuteqannginneraasut patsisissaqanngillat?
• Ullorissat ullorissallu ingerlaartut qanoq Guuti unnersiutigaat?
• Uummasut imarmiut nunamiullu asannittumik Pinngortitsisoqarneranut qanoq uppernarsaataappat?
• Pinngortitami nukiit uumassuseqanngitsut Jehovap piumasaanik qanoq naammassinnittarpat?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 10-mi assiliartaq]
Misissueqqissaartartut missingersimavaat ullorissat 70 trilliardit Nunarsuarmiit takuneqarsinnaasut!
[Suminngaanneernera]
Frank Zullo
[Qupp. 12-imi assiliartaq]
Arluarsuk øresvin
[Qupp. 13-imi assiliartaq]
Nittaalaq
[Suminngaanneernera]
snowcrystals.net
[Qupp. 13-imi assiliartaq]
Laysan-albatrossip piaraa