Malersugaaneq ajugaaffigaat

FRIEDA JESS 1911-mi Danmarkimi inunngorpoq, Husumimulli Tysklandip avannaaniittumut ilaquttanilu tamarmiullutik nuupput. Kingusinnerusukkut Magdeburgimi suliffittaarpoq, 1930-milu Jehovap Nalunaajaasuisut kuisilluni, taamanikkut Biibilimik atuaqqissaartartunik taaneqartarallarmata. Hitler 1933-mi naalakkersuilerpoq, tamatumalu kingunerisaanik Frieda ukiuni 23-ni ajungaartumik pineqarpoq, kisermaassilluni naalakkersuinermi ataasiinnaanngitsumi, marlunnili.

1933-mi marsimi Tysklandimi inatsisartussanik qinersisoqartussanngorpoq. Dr. Detlef Garbe, Hamburgip eqqaani tigusanut inissiarsuaasimasumi Neuengammep katersugaasiviani pisortaasoq, nassuiaavoq: „Nazistit siulersuisumik Adolf Hitlerip inatsisartuni amerlanerussuteqarlualernissaa kissaatigaat.“ Jehovap Nalunaajaasui Jiisusip politikkikkut kalluunnaveersaarnissamik ’silarsuarmullu ilaannginnissamik’ inassutaa malikkamikku taaseqataanngillat. Taamaattumillu upperisarsioqatigiit taakku inerteqqutaalerput. — Johannesi 17:16.

Friedap kristumiutut sulinini isertorluinnartumik ingerlatiinnarpaa, allaammi Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik naqiterinermi peqataasarsimalluni. „Atuagassiat ilaat uppeqatitsinnut tigusanut inissiarsuarniittunut isertortumik pajugutigineqartarput,“ taama oqaluttuarpoq. 1940-mi tigusaavoq Gestapomillu killisiorneqarluni, taava qaammaterpassuit parnaarussivimmiippoq immikkoortitaalluni. Tamanna qanoq anigorsinnaasimavaa? Oqaluttuarpoq: „Qinusarnikka annertoqqutigaakka. Ullaaralaakkut qinusalerpunga ullullu ingerlanerani Guutimut arlaleriarlunga saaffiginnittarlunga. Qinusarnima nukissaqartilerpaanga ernumavallaarunnaarsillungalu.“ — Filippimiut 4:6, 7.

Taava iperagaavoq, 1944-mili Gestapomit tigusaaqqippoq. Tamatumuuna ukiuni arfineq-marlunni Waldheimimi parnaarussivimmiittussanngorlugu eqqartuunneqarpoq. Frieda nangippoq: „Parnaarussanik paarsisut anartarfinni uffarfinnilu eqqiaatittarpaannga arnat allat ilagalugit. Parnaarussaq Tjekkoslovakiameersoq ilagigajuppara, arnarlu taanna oqaloqatigisaqaara Jehova upperisaralu pillugit. Oqaloqatiginnittarnikka taakku uppernikkut nakussatsissutigisarpakka.“

Sivikitsuinnarmik iperagaaneq

Waldheimip parnaarussiviani parnaarussat Sovjetimiut sakkutuuinit aniguisitaapput, taamaattumillu Frieda Magdeburgimut utersinnaalerpoq oqaluussisarninilu ingerlateqqilerlugu, sivikitsuinnarmilli. Jehovap Nalunaajaasui immikkoortinniagaaqqilerput, tamatumuuna Sovjetimiut tiguarsimasaanni oqartussaasunit. Kisermaassilluni naalakkersueriaatsit pillugit misissuiffimmit Hannah-Arendt-institutimeersoq Gerald Hacke allappoq: „Jehovap Nalunaajaasui inuiaqatigiit ilaannut ikittunut Tysklandimi kisermaassilluni naalakkersuinerni marlunni malersugaajuaannangajavissimasunut ilaapput.“

 Sooq immikkoortinneqaqqilerpat? Tamatumuuna aamma pissutaanerpaavoq Jehovap Nalunaajaasuisa naalakkersuinermut kristumiutut kalluunnaveersaartuunerat. 1948-mi Tyskland Kangillermi innuttaasut taasisinneqarput, Hackelu allappoq Jehovap Nalunaajaasuisa malersugaanerannut „pissutiviusoq tassaasoq taasisitsinermi tassani ilaannginnerat“. Taamaattumik 1950-imi aggustimi Jehovap Nalunaajaasui Tyskland Kangillermi inerteqqutaalerput. Hundredelikkuutaat parnaarussorneqarput, aamma Frieda.

Frieda eqqartuussivimmut sassartitaaqqippoq ukiunilu arfinilinni parnaarussivimmiittussanngortitaalluni. „Tamatumuuna uppeqatinnik ilassaqarpunga, tamannalu iluaqutaaqaaq.“ 1956-imi iperagaagami Tyskland Killermut nuuppoq. Frieda ullumikkut 90-inik ukiulik Husumimi najugaqarpoq, Guutilu ilumoortoq Jehova suli kiffartorfigaa.

Friedap kisermaassilluni naalakkersuinerit marluk nalaanni ukiuni 23-ni malersorneqarnerit anigorpai. „Nazistit timikkut aserorniaraluarpaannga, kommunistillu anersaakkut aserorniarsarigaluarlunga. Qanorli ilillunga tamakku nukissaqarfigisimavakka? Tassa ulluni kiffaanngissuseqarfigisanni Biibilimik atuaqqissaartarnermik ileqquliussilluarsimagama, parnaarussivimmi immikkoortinneqartillunga qinujuartarama, uppeqatikka sapinngisamik ilagiuarakkit inuillu allat upperisannik oqaluttuunniartarakkit periarfissakka tamaasa atorlugit.“

Ungarnimi fascismep nalaani

Aamma Ungarnimi Jehovap Nalunaajaasui ukiorpassuarni immikkoortinniagaasarsimapput. Ilaat malersugaasarsimapput kisermaassilluni naalakkersuinerni marluinnaanngitsuni, kisianni pingasuni. Tamanna Ádám Szingerip misigisimavaa. Ádám Ungarnimi illoqarfiit ilaanni Paksimi 1922-mi inunngorpoq naaggaartutullu peroriartorluni. 1937-mi Biibilimik atuaqqissaartartunit pulaarneqarami oqariartuutaat erniinnarluinnaq soqutigilerpaa. Biibilimi qanoq allassimasoqarnera paasigamiuk oqaluffinni ajoqersuutigineqartut Biibilimut naapertuutinnginnerat takusinnaalerpaa. Naaggaartuujunnaarpoq, Biibilimik atuaqqissaartartunut ilanngulluni oqaluussinerannullu peqataasalerluni.

Fascisme Ungarnimi sunniuteqaleriartuinnarpoq. Ádám arlaleriaqaluni illumiit illumut oqaluussitilluni politiinit tigusaasarpoq killisiorneqartarluni. Jehovap Nalunaajaasui tatineqariartuinnarput, 1939-milu sulinerat inerteqqutaalerpoq. 1942-mi Ádám tigusaavoq, parnaarussaalluni unatagaallunilu. Angutip inuusuttup 19-inik ukiullip taassuma qaammaterpassuarni parnaarussivimmiinnini naalliutsitaaninilu qanoq anigorpai? „Tamanna sioqqullugu Biibili atuaqqissaarluartarsimavara taamalillungalu Jehovap siunertaanik paasisaqarluarlunga.“ Ádám parnaarussaanerminit iperagaareerami aatsaat Jehovap Nalunaajaasuisut kuisippoq. Kuisinneq tamanna pivoq 1942-mi aggustimi unnuat ilaanni tarrup ataani kuussuarmi angerlarsimaffiata ungasinngitsuaniittumi.

Ungarnimi parnaarussivimmi Serbiamilu pinngitsaaliissummik sulisitsivimmi

Sorsunnersuup aappaata nalaani Ungarn Tysklandilu Sovjetunionimut sorsunnermi iligiilerput, 1942-milu ukiaagaa Ádám sakkutuunngoriartoqqusaavoq. Oqaluttuarpoq: „Oqarfigaakka Biibilimit ilikkakka naapertorlugit sakkutuujusinnaananga, aammalu arlaannaannulluunniit illersuinnginnera nassuiarpara.“ Ukiuni aqqanilinni parnaarussivimmiittussatut eqqartuussaavoq. Ungarnimiinnerali sivisuallaanngilaq.

1943-mi Jehovap Nalunaajaasui 160-it missaat, Ádám ilanngullugu, pramminut Donauip kuussuatigut assartuutinut ikiorarneqarput Serbiamukaanneqarlutillu. Tigusat Serbiamut pigamik Hitlerip Naalagaaffissuit Pingajuannik taagugaata naalakkersuinerata ataaniilerput. Borimut ungasinngitsumi pinngitsaaliissumik sulisitsivimmut inissinneqarput kanngussassiorfimmilu sulisitaallutik. Ukioq ataaseq ingerlariitsiartoq Ungarnimut utertinneqarput, tassanilu Ádám 1945-mi upernaagaa Sovjetimiut sakkutuuinit aniguisitaavoq.

Ungarnimi kommunistit naalakkersuineranni

Kiffaanngissuserli sivikitsuinnaavoq. 1940-kkut naalerneranni Ungarnimi oqartussaasut kommunistiusut Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerat killilersulerpaat, fascistit sorsunnerup siornatigut taamaaliorsimanerattut. 1952-imi Ádám parnaarussaaqqippoq, sakkutuujujumanngittuaramilu unnerluutigineqarpoq. Taamani 29-nik ukioqarpoq, nuliaqarluni meeraqarlunilu marlunnik. Eqqartuussivimmi ima nassuiaavoq: „Aatsaat sakkutuujujumannginngilanga. Sorsunnerup nalaani parnaarussaavunga  pillagaallungalu Serbiamut aallartitaavunga tamannarpiaq pissutigalugu. Nalunngeqatiginnissutiga pillugu sakkutuujujumanngilanga. Jehovamut Nalunaajaasuuvunga, politikkikkullu arlaannaannulluunniit atanngilanga.“ Ádám ukiuni arfineq-pingasuni parnaarussassanngortitaavoq, kingusinnerusukkulli tamanna sivikillineqarpoq ukiunut sisamanut.

Immikkoortinniagaaneq atuutiinnarpoq Ádámimut tunngatillugu 1970-ikkut qiteqqunnerat tikillugu, tassa angajoqqaamilu Biibilimik atuaqqissaartartunit pulaarneqaqqaarnerminniit ukiut 35-nit amerlanerusut qaangiuttullu. Ukiut taakkua ingerlaneranni eqqartuussivinnit arfinilinnit eqqartuunneqartarsimavoq katillugit ukiuni 23-ni parnaarussaanissaanut, minnerpaamillu parnaarussiviit pinngitsaaliissummillu sulisitsiviit qulit najugaqarfigisimallugit. Kisermaassilluni naalakkersuinerni pingasuni malersugaajuarneq misigisimavaa — sorsunnersuup siorna Ungarnimit fascistit, Serbiami nazistit sorsunnerullu nillertup nalaani kommunistit naalakkersuineranni.

Ádám ullumikkut nunatoqqamini Paksimi najugaqarpoq aalajaalluni Guutimut kiffartortuulluni. Taama nersortarialimmik erloqinartorpassuarnit aniguisimanera inuup taassuma piginnaasartoorsuuneranik pissuteqarpa? Naamik. Nammineq oqaluttuarpoq:

„Biibilimik atuaqqissaarnissaq, qinusarneq uppeqatinillu peqateqarnissaq pingaaqaat. Aammali allat marluk taasariaqartippakka. Siullermik: Jehovap nukissatsinnik immikkut ittumik tunisinnaavaatigut. Taassumunnga attaveqarluarnera inuussutigaara. Aamma Romamiunut allakkani kapitali 12 eqqarsaatinniitiinnavittarpara, tassani allassimagami: ’Akiniaassanngilasi.’ Taamaattumik puttarsisaqanngisaannarpunga. Arlaleriarlunga periarfissaqalertaraluarpunga malersortinnik akiniaanissamut, taamaaliunngisaannarpungali. Nukik Jehovamit pisarput ajortup ajortoqataanik akinissaanut atussanngilarput.“

Malersuinerup tamarmi qaangiuffia

Frieda Ádámilu maanna akornusersorneqarnatik Jehovamut kiffartorsinnaalerput. Misigisalli atuariikkavut upperisaq pissutigalugu malersuineq pillugu qanoq takutitsippat? Tassa kissaatigisatut inerneqarnavianngitsoq — kristumiut ilumoortut pineqartillugit. Jehovap Nalunaajaasuinut malersuineq nukippassuarnik atuiffiuvoq naalliuutissarpassuaqalersitsillunilu, anguniagarli anguneqarnani. Jehovap Nalunaajaasui ullumikkut ajunngitsumik ingerlapput Europami kisermaassillutik naalakkersuinerit annertuut marluk atuuffigisimasaanni.

Jehovap Nalunaajaasui malersugaagamik qanoq iliorpat? Soorlu Friedap Ádámillu oqaluttuaanni takutinneqartoq, Biibilimi siunnersuutigineqartoq malippaat: „Ajortumut ajugaaffigitinnaveerit, ajortorli ajugaaffiginiaruk ajunngitsoq atorlugu.“ (Romamiut 12:21) Ilumut ajunngitsup ajortoq ajugaaffigisinnaavaa? Aap, ajunngitsoq Guutimut upperluinnarnermit pigaangat. Jehovap Nalunaajaasuisa Europami malersugaanerminni ajugaanerat Guutip anersaavanik pissuteqartittariaqarpoq. Tamatuma takutippaa ajunngitsuliornissamut nukik uppernermit Guutip anersaavata illernartup kristumiunut maniguuttunut sunniuteqartarneranit pisuusoq. (Galatiamiut 5:22, 23) Tamanna ilinniagassaavoq ullutsinni nunarsuatsinni peqqarniisaarfioqisumi tamatta ilikkagaqarfigisinnaasarput. (wE 3/1 03)

[Qupp. 5-mi assiliartat]

Frieda Jess (maanna Thiele) tigusaanermi nalaani, ullumikkullu

[Qupp. 7-mi assiliartat]

Ádám Szinger parnaarussaanermi nalaani, ullumikkullu