Silarsuaq sumununa ingerlasoq?

SILARSUARMI ataasiussuseq. Tusarneqaaq, kiallu tamanna kissaatiginngilaa? Aap, ataasiussuseq oqallisigineqarsimaqaaq. Ataatsimiinnerni silarsuup siuttuinit najuuffigineqartuni sammisaq tamanna oqallisigineqaqattaartuartarsimavoq. Aggustimi 2000-imi upperisarsiortut siuttui FN-ip illorsuani New Yorkimiittumi, Millennium World Peace Summit-imut, ukiut tusindillit nikinnerat tunngavigalugu eqqissinissaq pillugu ataatsimeersuarnermi, katersuussimapput. Silarsuarmi aaqqiagiinngissutit qanoq ililluni aaqqinneqarsinnaanerat oqallisigaat. Ataatsimeersuarnerulli tamatuma immini takutiinnarpaa silarsuarmi akersuuteqqajaajuartoqartoq. Assersuutigalugu atorfilik Jerusalemimeersoq muslimiusoq ilaajumasimanngilaq rabbinerimik juutiusumik ilaasoqarniarmat. Allallu naammagittaalliutigaat ullut siulliit marluk Dalai Lama qaaqquneqarsimanngimmat Kinap kamatsittoornissaa annilaangassutigalugu.

Oktobarimi 2003-mi nunat Manerassuup eqqaaniittut silarsuarmi isumannaassuseq pillugu apeqqutit eqqartorpaat. Eqqartuineq Asia-Pacific Economic Cooperation-imit (APEC-imit) Thailandimi ingerlanneqartumi ataatsimeersuarnermi pivoq. Inuiaqatigiit 21-t ataatsimiinnermi najuuttut neriorsuipput pinerliiniat eqimattakkuutaat nungusarniarlugit, silarsuarmilu isumannaassuseq annertusarniarlugu qanoq iliortoqarnissaa isumaqatigiissutigalugu. Ataatsimiinnerulli nalaani  aallartitarpaaluit statsministerip ataatsip juutinut uumissuerpaluttumik oqaaserisai naammagittaalliutigaat.

Sooq ataasiussuseqanngila?

Silarsuup ataasiussuseqalernissaa eqqartorneqartaqaaq, inernerili takuneq ajornaqaat. Amerlasuut qanoq ilungersortigalutik misiliisarsimanerat eqqarsaatigigaanni aperisoqarsinnaavoq sooq 2000-ikkut aallartinneranni ataasiussuseqalerneq suli anguneqarsimanngitsoq.

Akissut statsministerip, APEC-imi ataatsimeersuarnermi peqataasumit, oqaaseqarnerani oqaatigillatsiarneqarpoq: „Nunagisamik usorsisimaarutiginnittoqartarpoq.“ Aap, inuiaqatigiit inuiaassutsimik pingaartitsinermik sunnersimaneqaqaat. Inuiaqatigiit naggueqatigiillu tamarmik kissaatigaat nammineq aalajangiisinnaanissartik. Inuiaqatigiinni oqartussaassuseq unammillernermik anersaalik aamma piumatussuseq akuleriipput navianartut. Inuiaqatigiit soqutigisaat nunarsuarmi soqutigineqartunut akerliugaangata, inuiaqatigiit soqutigisaat allanit tamanit pingaarnerutinneqartarput.

Inuiaassutsimik pingaartitsineq nassuiassagaanni, tussiaasiortut tulluartumik ’nappaammik toqoraataasumik’ taavaa. (Tussiaat 91:3) Aap, inuiaassutsimik pingaartitsinerup nappaatitut ililluni inuiaat erloqinartorpassuarnik kisissaanngitsunik naalliutsitarisimavai. Inuiaassutsimik pingaartitsineq taassumalu nassataanik inunnut allanut uumissuineq ukiuni hundredelikkaani piusimavoq. Ullumikkut inuiaassutsimik pingaartitsinermik misigissutsit suli avissaartuunnermut pissutaajuarsinnarput, silarsuarmilu siuttut qanoq ilioriarsinnaasimanngillat.

Inuit oqartussaassusillit amerlasuut nassuerutigaat inuiaassutsimik pingaartitsineq namminissarsiornerlu silarsuup ajornartorsiutaanut pissutaanerpaasoq. Assersuutigalugu FN-ip generalsekretærerisimasaa U Thant ima oqarsimavoq: „Ajornartorsiuterpassuit ullumikkut atukkavut kukkusumik isiginnittaaseqarnermit peqquteqarput . . . Tamakkua ilagaat inuiaassutsimik pingaartitsisut uungaannannguaq isiginneriaasiat: ’Eqqortoq eqqunngitsorluunniit — uangaana nunaga!’“ Inuiaqatigiit suli soqutigisaannatik aalluttuarsinnarpaat, oqartussaassuserminnillu tigumminniinnarnissaminnut piumasaqarnerugaluttuinnarlutik. Allaat silarsuarmi inuiaqatigiit nuimanerusut oqartussaassusertik qanorluunniit iperarumanngilaat. Assersuutigalugu aviisimi International Herald Tribune-mi EU pillugu allassimavoq: „Europami politikki ingiarniunnermik tatiginninnginnermillu  tamavimmi ilisarnaateqarpoq. Nunat EU-mut ilaasortat amerlanerit nunat allat ilaasortaasut imminut naleqqiuttakkatik sunniuteqarnerulerniarsaralutillu aqutsilerusunnerat akueriumanngittuarsinnarpaat.“

Inuit aqutseriaasiisa qanoq kinguneqartarnerat Guutip oqaasiata, Biibilip, eqqorluartumik ima allaatigaa: „Ilaannikkut inuit ilaat ataaseq inoqatiminut ajoqutaasumik pissaaneqarpallaartarpoq.“ (Oqaluussisartup oqaasii 8:9) Inuit eqimattat ataasiakkaalluunniit silarsuup pissaaneqarfinnut immikkoortiterneratigut Biibilip najoqqutassiaata ilumuussusia misigisimavaat: „Inuk inoqatiminit immikkoorniartuusoq nammineq piumasani malillugu iliortarpoq, saqitsaassilersarpoq pikkorissaaqaluni.“ — Ussatit 18:1.

Pinngortitsisup, inunnut suup pitsaaneruneranik ilisimannittup, siunertarisimanngisaannarsimavaa inuit namminneq aqutseriaasissamik pilersitsillutillu namminneq aqutsissasut. Iliuutsimikkut takutippaat Guutip siunertaa tamanillu piginnittuunera sumiginnarlugit. Tussiaat 95:3-5-imi allassimavoq: „[Jehovami] Guutiuvoq angingaartoq, kunngiullunilu pissarsuaq guutit tamarmik Naalagarisaat. Nunap itinersai assaaniipput, qaqqat kaarfi pigai. Imaq pigaa pinngortitarigamiuk, assaasalu piliaraat nuna.“ Guuti Oqartussaanerpaavoq, kikkullu tamarmik oqartussaassusianut naalatsigitittariaqarput. Inuiaat namminneq oqartussaassusertik pakkutaarpaat, taamaalillutillu piumasaa assortorpaat. — Tussiaat 2:2.

Qanoq iliortoqartariaqarpa?

Silarsuup ataasiussuseqalernissaanut iliuuserineqarsinnaasutuaq tassa silarsuaq tamakkerlugu naalakkersuineq inunnut tamanut iluaqutaasumik suliniuteqartoq. Pissutsinik itinerusumik eqqarsaatiginnittartorpassuit paasisimavaat naalakkersuineq taamaattoq pisariaqartuusoq. Tamatigungajalli kukkusunik ujartuilertarput. Assersuutigalugu oqaaseqartitarpassuit, ilaatigut upperisarsiornermi siuttut, ilungersorlutik inuit kajumissaarpaat FN silarsuarmi ataasiussuseqalersitsisinnaasutut tunaareqqullugu. Peqatigiiffiilli inunnit aqunneqartut qanorluunniit kusanartigisunik siunnersuuteqartaraluartut inuiaqatigiinni tamani ajornartorsiutit iluarsinngisaannarsimavaat. Akerlianilli peqatigiiffiit taakku amerlanerit nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiinngissutit assinginik ersersitsiinnarput.

Biibilimi inuit atorfitik aqqutigalugit ajornartorsiutinik aaqqiisinnaanerannik upperinninnissaq mianersoqqussutigineqarpoq. Ima allassimavoq: „Tatigeqinasigit naalagartat, inuit annaassisinnaanngitsut.“ (Tussiaat 146:3) Tassa imaappa silarsuarmi ataasiussuseqalernissamik neriuut isumakkiiginnassagipput? Naamerluinnaq. Allatulliuna tamanna piviusunngorniartoq.

Amerlasuut ilisimanngilaat Guuti, silarsuarmi ataasiussuseqalersitsisinnaasumik, naalagaaffimmik pilersitsereersimasoq. Jehova Guuti pillugu Biibilimi allassimavoq: „’Uanga kunngioqqusara ivertereerpara Zionimi, qaqqanni illernartumi! Qinnuigigamma taava tunniutissavakka inuiaat illit pigisassattut, nunarsuarlu isorartooq kingornussarsiassattut.’“ (Tussiaat 2:6, 8) Maluginiaruk allassimaffimmi allassimammat Jehovap ’kunngioqqusani’, versi 7-imi ’ernerminik’ taasani, ’ivertereersimagaa’. Ernerlu taanna tassatuaavoq Jiisusi Kristusi, Guutip ernerinit anersaajusunit tamanit pissaaneqarnerpaaq, inuiaqatigiinnut tamanut oqartussaassusilerneqartoq.

Qanoq ililluni silarsuarmi ataasiussuseq piviusunngortinneqarumaartoq

Amerlanerpaat qilammi naalagaaffik Guutip ivertitaa akueriumanngilaat. Inuiaat namminneq naalakkersuisussaatitaanermik pisussaatitaaffigisorisartik aalajangiusimaniaannavippaat. Guutilli kisimi oqartussaasuuneranik naalagaaffimmillu ivertitaanik akuerinnikkumanngitsut akuersaaginnarnavianngilai. Taakku pillugit Tussiaat 2:9-mi ima allassimavoq: „Kunngisut tigummiannik saviminiusumik sequmisissavatit aserorterlugillu marriortup immersagaataasut.“ Inuiaqatigiit paasigaluarpassuk paasinngikkaluarpassulluunniit ingerlaarput, ingerlaarneq Guutimut akersuutilernermik kinguneqartussaq. Biibilimi atuakkami kingullermi allaatigineqarpoq ’silarsuarmi tamarmi kunngit’ katersorneqartut „Guutip Ajugaqanngitsup ullussarsuani sorsunnissamut“. (Saqqummersitat 16:14) Inuiaqatigiit aqutseriaasiilu avissaartuutitsisut peerneqarumaarput. Tamanna Guutip naalagaaffiata akornuteqarani sulilernissaanut aqqutissiuissaaq.

Jehovap silarsuarmi kisimi Oqartussaasutut ernini aqqutigalugu pissaaneq silarsuarmi ataasiussuseqalernissamut allannguinissamut pisariaqartoq atussavaa. Guutip naalagaaffia ataasiussusermik  ilumoortumik piviusunngortitsissaaq naapertuilluarnermillu asannittunut tamanut pilluaqqussutaassalluni. Immaqa illit nammineq Biibilinni minutsialuit atorlugit Tussiaat 72 atuarsinnaavat. Tussiaammi tamatumani oqaatsit siulittuutaasut Guutip naalakkersuinerata inunnut qanoq iliuuseqarumaarneranik takorluuilersitsipput. Inuit, nunarsuarmi sumiikkaluarunilluunniit, ataasiussuseq ilumoortoq misigissavaat, ajornartorsiutaallu tamarluinnarmik, soorlu naqisimaneqarneq, peqqarniisaarnerit piitsuussuserlu piujunnaassapput.

Silarsuarmi maani avissaartuuffiusumi amerlasuut isumaqarput taamatut pisoqarnissaa neriuutigissallugu piviusorsiortuunngitsoq. Taamatulli eqqarsarneq kukkunerussaaq. Guutip neriorsuutai eqquuttuaannarput eqquuttuaannassallutillu. (Esaja 55:10, 11) Allanngorneq tamanna misigerusussinnaaviuk? Periarfissaq ilinnut ammavoq. Inoqatigeeqarpormi piffissamut tamatumunnga piareersartunik. Inuiannit tamaneersuupput, imminnulli akersuunnatik Guutimut kisimi oqartussaasumut Naalakkersuisumissut naalatsigitillutik ataasioqatigiipput. (Esaja 2:2-4) Kikkuuppat? Jehovap Nalunaajaasuisut ilisimaneqarput. Soormi ataatsimiinnerisa ilaat najuuffigigukku! Inuit taakku ilagalugit nuannarissagunarpat. Oqaluttuussinnaavaatsit qanoq Guutimut kisimi oqartussaasumut Naalakkatut naalatsigitittoqarsinnaasoq ataasiussuserlu soraanngisaannartussaq misigalugu. (wE 6/1 05)

[Qupp. 7-mi assiliartat]

Inuit inuiaqatigiinnit tamaneersut silarsuarmi ataasiussuseqarlutik inuunissamut piareersarput

[Qupp. 4-mi suminngaanneernera]

Saeed Khan/AFP/Getty Images

[Qupp. 5-mi suminngaanneernerat]

Arnaq aliasuttoq: Igor Dutina/AFP/Getty Images; akerliliilluni saassussineq: Said Khatib/AFP/Getty Images; sakkutuut qamussui: Joseph Barrak/AFP/Getty Images