Silarsuarmiuna ataasiussuseq qanoq pisimasoq?

„Sorsunnersuup aappaaniilli aatsaat siullerpaamik silarsuarmi inuiaqatigiit isumaqatigiipput. . . . Taamaattumik periarfissaq tamanna iluatsillugu silarsuup silarsuarmi aaqqissuussaaneq nutaaq qangalili neriorsuutigisaasimasoq piviusunngortissinnaavaa.“

USA-mi 1990-ikkunni præsidenti taama oqarpoq. Taamani inuiaqatigiinni tamani pisimasut takutippaat silarsuarmi ataasiussuseq piviusunngoraluttuartoq. Kisermaassilluni naalakkersuinerit tulleriiaallutik uppikaapput. Berlinip qarmarsuata uppitinneqarnerani Europamut pisussat nutaat aallartipput. Sovjetunioni, Kitaamiut amerlasuut isumaqarnerattut nunarsuarmi aporaannernut pissutaasoq, silarsuarmiunut tupaallaataaqisumik piujunnaarpoq. Sorsunneq nillertoq unitsinneqarpoq sakkussianillu, ilaatigut sakkussianik atomitortunik, ikilisaanissaq neriulluarnartumik oqallisigineqarpoq. Ilumoorpoq Persiap Kangerliumanersuani sorsuttoqaleraluartoq, tamannali sivikitsuinnarmik ajornartorsiutitut isigineqarpoq silarsuup ilarujussuani aaqqissuussaq eqqissisimaffiusoq pimoorunnerullugu anguniarnissaanut iliuuseqalersitsisoq.

Takussutissat isumalluarnartut politikkimi kisimi takussaanngillat, allatiguttaaq ersaripput. Silarsuup ilaani amerlasuuni inuulluaatissaqarnerulersimavoq. Nakorsaariaatsinik ilisimatusarnerup siuariarnerata ukiut qulikkaat arlaqanngitsuinnaat siornatigut tupinnartuliatut oqaatigineqarsinnaagaluit suliarineqarsinnaalersippai. Aammattaaq aningaasaqarniarneq siuariapiloorsimavoq. Ima siuariapallassimatigaaq isumaqalernarluni tamanna silarsuarmi tamarmi pigissaarnermik kinguneqalersitsisinnaassasoq. Naatsumik oqaatigalugu: Pissutsit ilorraap tungaanut ingerlaarsorinarput.

Ullumi, ukiualuinnaat qaangiussimalerneranni, aperisariaqarpugut: ’Qanoruna pisoqarami? Silarsuarmiuna ataasiussuseq neriorsuutigineqartoq qanoq pisimasoq?’ Soorlumi silarsuaq killup tungaanut ingerlaartutut ittoq. Imminuujutigalutik qaartartumeerisut, pinerliiniat saassussisarneri, sakkussianik toqoraanersuaqartitsisunik siaruarterinerit periuutsillu allat toqqissisimananngitsut silarsuarmi ataasiussuseqarniarnermut  ajornakusoortitsigaluttuinnartutut ittut tusagassiortut nalunaarutigigajuppaat. Angut aningaaserinermik suliaqartoq nuimasoq qanittumi oqarsimavoq: „Perulluliornermit ajorsiartuinnartumit tiguagaalerpugut.“

Silarsuarmi ataasiussuseq imaluunniit avissaartuunneq?

Naalagaaffiit Peqatigiit pilersinneqarmat siunertaasa ilagaat „inuit naligiissitaalernissaannik namminerlu aalajangiisinnaalernissaannik isummat najoqqutassallu ataqqillugit inuiaqatigiit akornanni ikinngutinnersumik peqatigiinnissap siuarsarnissaat.“ Ukiut 60-inngulillartullu anguniagaq tamanna kusanartoq anguneqarsimava? Naamerluinnaq! „Ikinngutinnersumik peqatigiilersitsinatik“ „nammineq aalajangiisinnaaneq“ naalagaaffiit aallunniarnerorpasippaat. Innuttaasut naggueqatigiillu nammineq ilisarnaatissartik oqartussaassuseqaannarnissartillu sorsuutigaat, tamatumalu silarsuaq avissaartuunnerulersissimavaa. Naalagaaffiit Peqatigiit pilersinneqarmat nunat ilaasortat 51-iupput. Ullumikkut 191-iupput .

Takusinnaasatsitut, 1900-kkut naalerneranni silarsuarmi ataasiussuseqalernissaq ilimagineqangaatsiarsimavoq. Ilimasunneq tamanna annilaarnartunnguussimavoq, taamanerniillimi silarsuarmi avissaartuunnermut ingatsikkaluttuinnartumut isiginnittuusimavugut. Jugoslaviap suujunnaarsitaanerani perulluliornerit, Tjetjeniap Ruslandillu aporaattarnerat, Irakimi sorsunneq Kangianilu qiterlermi toqoraattuarnerit — tamakku tamarmik isumaqatigiikkunnaariartuinnarnermut takussutissaapput.

Eqqissisitsiniartoqartaraluarsimavoq. Qularnanngilarlu suliniuterpassuit tamakkua ilarpassui ilumoortumik ajunngitsumillu isumalimmik suliniutaasimasut. Taamaakkaluartorli silarsuarmi ataasiussuseqalersinnaaneq anguneqarsinnaarpasinngilaq. Amerlasuut imminut aperipput: ’Sooruna silarsuarmi ataasiussuseqalernissaq suli taama ajornakusoortigisoq? Aap, silarsuaruna sumut ingerlasoq?’

[Qupp. 3-mi suminngaanneernerat]

AP Photo/Lionel Cironneau

Arlo K. Abrahamson/AFP/Getty Images