Siunissaq siooragaajuk?

SIOORANERMUT pissutaasut amerlasinnaapput. Assersuutigalugu ilaasa nunarsuup siunissaa ernumassutigaat. „Kiarujussuartarnera, anorersuarujussuit, qarsutsinerit, ikuallannerit sermillu aakkiartupiloornerisa nunarsuup tamarmi silaannaata ajutuungajalerneranut takussutissaagunarpoq,“ atuagassiami Time-mi 3. apriili 2006-imoortumi allassimavoq.

Maajimi 2002-mi FN-ip miljøprogram-ianeersumi, UNEP-imeersumi, nalunaarusiaq ima qulequtalik tamanut saqqummiunneqarpoq: „Global Environment Outlook-3“. Immikkut ilisimasallit 1000-init amerlanerusut suleqatigalugit nalunaarusiaavoq. Tusagassiuutitigut nalunaarut naapertorlugu nalunaarusiami tassani ima allassimavoq: „Nunarsuaq maanna navianartorsiorpoq, ullumikkut aalajangiinerit orpippassuarnut, imarpinnut, kuunnut, qaqqarsuarnut, uumasunut naasunullu aammalu kaaviiaarnernut allanut inuunermi pingaarutilinnut kinguaariit ullumikkut inuusut siunissamilu inuusussat pinngitsoorsinnaanngisaannut pingaaruteqarluinnarput.“

Nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisit qanoq innerat isumakuluutigineqartartut ilaannaraat. Ullumikkut inuit silarsuarmi sumi tamaaniittut peqqarniisaarnianit saassunneqarnissartik aamma aarlerigalugu inuupput. Canadami naalagaaffiup isertortumik paasiniaasuini pisortaanerup tullia ima oqarpoq: „Sioorasaarutit qaqugu sumilu piviusunngortinneqarnissaat siooragalugu unnuami sinissaaruttarpugut.“ Aap, tv-mi nutaarsiassat takuinnarlugit aarleritsattoqarsinnaavoq!

Inuppassuit suliffimminnik paarsilluartut suliffimmik annaanissaat aarlerissutigaat. Sipaarniarnerit, fabrikkinik matooraanerit, suliffimmi unammillernerit sulisitsisullu piumasaqarpallaarnerat suliffimmi toqqissisimajunnaartitsisinnaapput, suliffissaaleqilernissamik siooralersitsillutik. Inuusuttuaqqat ilutiminnik piluarineqarnissartik annilaangagaat, meeqqallu angajoqqaaminnit asanninnivimmik asaneqannginnissartik annilaangagaat. Avatangiisitimmi qanoq isumaqarfigaat? „Inuusuttunut misilittagakitsunullu  silarsuaq angerlarsimaffiup avataaniittoq ilaannikkut angisoorujussuartut annilaanganartutullu ittassaaq,“ anaanaq isumaaluttoq oqarpoq. Angajoqqaarpassuit aamma annilaangagaat silarsuup ileqqussatigut nakkaakkiartortup asasaminnut, ingammik qitornaminnut, sunniuteqarnera.

Utoqqaat majuartarfikkut nakkarnissartik aqqusinermiluunniit saassunneqarnissartik annilaangagisarpaat. Aap, ’annilaanngatigilersimavaat qattornit aqqusernullu navianartui’. (Oqaluussisartup oqaasii 12:5) Inuppassuit aamma nappaatit ilungersunartut siooragaat. Nualluut toqussutaasinnaasoq, kræfti nappaatillu tunillaattartut tusarlugit sioorammernarsinnaavoq nammineq ilaquttalluunniit arlaata nappaammik nutaamik eqqumiitsumillu immaqa iloqiannguutaasartumik toqussutaasartumilluunniit eqqorneqarnissaat. Inuit peqqissut aalassarissullu napparsimaleriataaraangata nammineq nappaateqalernissaq qaniginerpaasalluunniit taamatut napparsimalernissaat annilaangagineqaleriaannaavoq. Napparsimalersimasup neriuutaarusimasullu isaasigut toqqarlugu isiginera alianaqaaq!

Tamatta arlaatigut siooranermik sunnerneqartaratta uku apeqqutaapput: Siunissamut isumalluarnissaq piviusorsiornerua? Inuunermut isumalluartumik isiginnittaaseqartuarnissatsinnut iluaqutissaqarpugut? Apeqqutit taakku allaaserisami tulliuttumi akineqassapput.

[Qupp. 3-mi suminngaanneernera]

© Jeroen Oerlemans/Panos Pictures