Imarisai

Imarisai

TOQQORSIVITSINNIT

‘Suli katersugassat amerlaqaat’

‘Suli katersugassat amerlaqaat’

Marsimi 1923-mi George Young Rio de Janeiromut tikippoq

SÃO PAULOMI 1923-mi Isiginnaartitsinermik Nipilersornermillu Ilinniarfissuaq inunnik ulikkaavippoq! Takorlooriaruk George Youngip sallaatsumik nipaa tusarnaarlugu. Oqaasii oqaaseqatigiikkuutaarlugit Portugalimiutut nutserneqarput. Najuuttut 585-iusut tamarmik tusarnaaqqissaarput. Seqersittakkakkut Biibilimik allassimaffiit Portugalimiutut allassimasut takutinneqartarput. Naggataatungaatigut atuagassiaaraq “Inuit maanna inuusut millionillit toqunngisaannassapput!” Portugalimiutut, tuluttut, tyskisut Italiamiusullu hundredilikkuutaanngorlugu naqiterneqarsimasoq agguaanneqarpoq. Oqalugiaat ajunngitsumik kinguneqarpoq! Oqalugiartoqarsimanera ilisimaneqalerpoq. Aqaguaguani unnukkut oqalugiartoqaqqimmat ilinniarfissuaq inunnik aamma ulikkaavippoq. Paasiniariartigu taama pisoqarnera sioqqutingaatsiarlugu qanoq pisoqarsimanersoq.

1867-imi Sarah Bellona Ferguson ilaquttani ilagalugit USA-miit Brasiliamut nunasiartorsimapput. 1899-imi aqqaluami USA-miit atuagassiat Biibililersaarutit Brasiliamut nassarsimasai atuareerlugit sallusuissut nassaarisimallugu Sarahp qularutiginngilluinnarpaa. Atuarnermik nuannarisaqarami Napasuliaq Alapernaarsuiffik tuluttooq pisartagarilerpaa. Biibilimi tusarliunneqartoq nuannaringaaramiuk qatanngummut C. T. Russellimut allagaqarpoq ‘anguneqarnissamut ungasippallaartoqannginnermut nammineq uppernarsaataanerarluni’.

“Inuusut toqusimasunik oqaloqateqarsinnaappat?” (Portugalimiutut)

Sarah Fergusonip sallusuissut Biibilimeersoq allanut oqaluussissutiginiarlugu sapinngisaminik iliuuseqarpoq. Eqqarsaatigikulasarpaali nammineq ilaquttanilu Brasiliamiorpassuillu eqqortuliornermik nuannarisaqartut kimit ikiorneqarsinnaanerlutik. 1912-imi Betelimit Brooklynimiittumit allaffigineqarpoq naqitaaqqanik Portugalimiutut “Toqusut sumiippat?”-mik qulequtalimmik tuusintilikkuutaanik nassartoqarluni São Paulomukartoqarumaartoq. Sarah Ferguson 1915-imi oqarpoq Biibilimik Atuaqqissaartartut ungasinngitsukkut qilaliartinneqangajalernertik ilimagigaat tupaallaatigisarlugu. Isummani annillugu ima allappoq: “Brasiliamiummi? Amerika Kujallermiummi? ... Amerika Kujalleq qanoq isorartutigisoq eqqarsaatigigaanni suli katersugassat amerlangaarnerat qularutissaanngilaq.” Aap, suli katersugassaqaqaaq!

1920-p missaani umiartortut Brasiliamiut inuusuttut arfineq-pingasut umiarsuaq sorsuut ilaaffigisartik New Yorkimi iluarsaattuunneqarnerani ilagiit ataatsimiinnerannut najuuttarsimapput. Rio de Janeiromut uteramik neriuut Biibilimeersoq ilinniaqqammigartik allanut ingerlateqqippaat. Tamatuma kingorna marsimi 1923-mi George Young nakkutilliisuusoq angalasartoq, taamani pilgrimimik taaneqartartoq, Rio de Janeiromut tikippoq tassanilu soqutiginnittunik naapitsilluni. Atuagassiaatitta ilaat arlallit Portugalimiutut nutserneqarnissaat isumagaa. Qatanngut Young sivitsunngitsoq São Paulomut, illoqarfimmut taamani 600.000-inik innuttalimmut, aallarpoq. Allaaserisap aallaqqaataani eqqaaneqartutut São Paulomi oqalugiarpoq atuagassiaararlu “Inuit maanna inuusut millionillit toqunngisaannassapput!”-mik qulequtalik agguaallugu. Ima oqarpoq: “Kisimiikkama aviisitigut nalunaaruteqartariaqarsimavunga.” Imalu nangippoq: “Tamanut ammasumik oqalugiartoqartarnissaanut siullermeerutaasumik taaguut I.B.S.A. atorlugu Brasiliami nalunaaruteqarpoq.” *

Qatanngutip Youngip oqalugiarnerani Biibilimik allassimaffiit seqersittakkakkut takutinneqarput

Nalunaarusiami Watch Tower-imi 15. decembari 1923-moortumi ima allassimavoq: “Juunip aallaqqaataani suliaq aallartinneqarnera taamanilu atuagassianik Biibililersaarutinik soqannginnera eqqarsaatigalugu Naalakkap suliaq qanoq pilluaqqungaarsimagaa maluginiarnarpoq.” Nalunaarusiami aamma allassimavoq qatanngutip Youngip oqalugiaat tamanut ammasoq São Paulomi marloriarluni oqalugiaatigisaa juunip aallaqqaataaniit septembarip 30-annut katillugit 21-eriarluni oqalugiaatigineqartoq, katillugillu 3.600-nit najuuffigineqartoq. Rio de Janeiromi nutaarsiassaq nuannersoq siammariartorpoq. Qaammatialunnilu atuagassiaativut Portugalimiutuut 7000-it sinnerlugit agguaanneqarsimapput! Novembari-decembari 1923 aallarnerfigalugu atuagassiaq Napasuliaq Alapernaarsuiffik Portugalimiutut saqqummersinneqartalerpoq.

Sarah Bellona Ferguson, Brasiliami Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik tuluttuumik pisartagaqartut siullersaat

George Youngip Sarah Ferguson pulaarpaa, The Watch Tower-imilu ima allaatigineqarpoq: “Qatanngut arnaq inimut iserami oqaasissaaruppoq. Qatanngut Young assammillugu isigiitigalugu naggataatigut ima aperaa: ‘Ilumut piviusumik pilgrimiuit?’” Sivitsunngitsoq Sarah meeraasalu ilaat kuisipput. Ukiut 25-t kuisinnissaminut utaqqisimavoq! Watch Tower-imi 1. aggusti 1924-moortumi allaatigineqarpoq Brasiliami 50-it kuisissimasut, taakkualu amerlanersaat Rio de Janeiromi kuisipput.

Maanna ukiut 90-it qaangiunneranni ima aperisariaqanngilagut: “Brasiliamiummi? Amerika Kujallermiummi?” Brasiliami nutaarsiassaq nuannersoq Jehovap Nalunaajaasuinit 760.000-init amerlanerusunit oqaluussissutigineqarpoq. Maannakkullu Amerika Kujallermi Guutip naalagaaffia pillugu nutaarsiassaq nuannersoq Portugalimiutut Spaniamiutullu aamma taqqassuma inoqqaavisa oqaasii atorlugit oqaluussissutigineqarpoq. 1915-imi Sarah Ferguson ilumoortumik oqarsimavoq: ‘Suli katersugassat amerlaqaat.’ — Toqqorsivitsinnit Brasiliamiittumit.

^ par. 6 I.B.S.A. tassaavoq International Bible Students Association (Biibilimik Atuaqqissaartartut nunani tamalaani peqatigiiffiat).