Jehovap aqqutigeqqusaasigut ingerlasa
Jehovap aqqutigeqqusaasigut ingerlasa
„Pilluarpoq [Jehovamik] mianerinnittoq ingerlasorlu aqqutigeqqusaasigut.“ — TUSSIAAT 128:1.
1, 2. Piviusumik pilluartoqalersinnaanera sooq qularutigissanngilarput?
KIKKUT tamarmik pilluarusupput. Innuppassuilli pilluarnissaminnik kissaateqangaaraluarlutik immaqalu allaat tamatuminnga noqqaassutiginnikkaluarlutik imaassinnaavoq pillualinngisaannartut.
2 Taamaakkaluartorli piviusumik pilluartoqalersinnaavoq. Tussiaat 128:1-imi ima allassimavoq: „Pilluarpoq [Jehovamik] mianerinnittoq ingerlasorlu aqqutigeqqusaasigut.“ Pilluarsinnaavugut Guutimut kiffartorutta piumasaatullu iliornitsigut aqqutigeqqusaasigut ingerlagutta. Tamanna pissusilersornitsinnut inuttullu pissusitsinnut qanoq sunniuteqarsinnaava?
Aalajaatsuullutalu tatiginartuusariaqarpugut
3. Aalajaatsuuneq tatiginartuunerlu Guutimut tunniulluinnarnitsinnut qanoq attuumassuteqarpat?
3 Jehovamik mianerinnittut aalajaatsuullutillu tatiginartuupput. Taakkua Jehova, itsaq Israelimut neriorsuutiminik tamanik eqqortitsisoq, ilaartarpaat. (1 Kunngit 8:56) Guutimut tunniulluinnarnerput neriorsuutaavoq neriorsuutigisinnaasatsinnit tamanit pingaaruteqarnerpaaq, qinunerlu atorluartarutsigu tamanna neriorsuummik tamatuminnga eqqortitsinissamut iluaqutigissavarput. Tussiaasiortup Daavip qinusimaneratut ima qinusinnaavugut: „Illit Guuti neriorsuutikka tusarpatit. . . . Aqqit erinalimmik unnersiutigissavara naassaanngitsumik, neriorsuutikkalu eqquutitillugit ullut tamaasa.“ (Tussiaat 61:6, 9; Oqaluussisartup oqaasii 5:3-5) Guutimut ikinngutaassagutta aalajaatsuusariaqarlutalu tatiginartuusariaqarpugut. — Tussiaat 15:1, 4.
4. Jeftap taassumalu paniata Jeftap Jehovamut neriorsuutaa qanoq isigaat?
4 Israelimi eqqartuussisut nalaanni Jefta neriorsuivoq Guutip Ammonikkunnut ajugaatippani uteruni imminik parsiaasoq siulleq ’ikikkagassatut pilliutigissallugu’. Parsiaasoq siulleq tassaavoq Jeftap nammineq pania — meeratuaa. Jehovamik tatiginnillutik Jeftap taassumalu paniata aappaqanngitsup Jeftap neriorsuutaa eqqortippaat. Aappartaarneq meerartaarnerlu Israelimi pingaartinneqartupilussuupput, Jeftalli pania aappaqanngitsuunissaminut piumassuseqarpoq Jehovallu illernartuani illernartumik kiffartorneq immikkut pisinnaatitaaffigilerlugu. — Eqqartuussisut 11:28-40.
5. Hannap qanoq ersersippaa aalajaatsuullunilu tatiginartuulluni?
5 Hanna Guutimik mianerinnittoq aalajaatsuullunilu tatiginartuuvoq. Uini Levikkuusoq, Elkana, taassumalu nuliata aappaa, Peninna, Efraimip qaqqalittaani najugaqatigai. Peninna arlalinnik meerartaarpoq Hannalu qitornaqannginnera pillugu asissortarlugu, ingammik ilaqutariit tupermut naapeqatigiittarfimmukkaraangata. Ilaanni tupermut naapeqatigiittarfimmukartillutik Hanna neriorsuivoq ernertaassaguni Jehovamut tunniukkumallugu. Tamatuma kinguninngua naartulerpoq ernertaarlunilu Samuelimik atsikkaminik. Milukkunnaarmat Hannap Shilomukaappaa Samueli „ulluni inuuffigisassaani tamani“ Jehovamut tunniullugu. (1 Samueli 1:11) Taamaalilluni neriorsuutini eqqortippaa kingusinnerusukkut meerartaaqqikkumaarnini nalugaluarlugu. — 1 Samueli 2:20, 21.
6. Sumit erserpa Tykikosi aalajaatsuullunilu tatiginartuusoq?
6 Tykikosi, ukiuni hundredelinni siullerni inuusoq, kristumiuuvoq tatiginartoq ’unneqqarillunilu kiffaasoq’. (Kolossemiut 4:7) Taassuma Paulusi Grækerit Nunaanniit Makedoniakkoorluni Asiaaqqamukaqatigaa tassanngaanniillu immaqa Jerusalemimut ingerlaqqillutik. (Apustilit Suliaat 20:2-4) Taannaasimasinnaavoq „qatanngut“ Titusimik ikiuisoq taassuma qatanngutinut annikilliulersunut Judæamiittunut tunissummik tunniussiartornerani. (2 Korinthimiut 8:18, 19; 12:18) Paulusi Romami parnaarussaaqqaarmat Tykikosi Paulusip aallartitaatut tatiginartutut kiffartorpoq allagai qatanngutinut Efesosimiittunut Kolossemiittunullu aattarlugit. (Efesosimiut 6:21, 22; Kolossemiut 4:8, 9) Aappassaanillu Romami parnaarussaaqqanermini Paulusip Tykikosi Efesosimukartippaa. (2 Timotheusi 4:12) Aalajaatsuullutalu tatiginartuugutta uaguttaaq Jehovamut kiffartornermi pilluaqquneqassaagut.
7, 8. Sooq oqartoqarsinnaava Daavi Jonatanilu ilumoortumik ikinngutigiittut?
7 Guutip ikinngutitut aalajaatsuullutalu tatiginartuunissarput Ussatit 17:17) Kunngip Saulip ernerata Jonatanip Daavi ikinngutigaa. Jonatanip tusaramiuk Daavip Goliati toqussimagaa „Daavi nuannaringaalerpaa, Daavilu namminermisut asatigilerpaa“ (1990). (1 Samueli 18:1, 3) Allaat Jonatanip Daavi mianersoqquaa Saulip toqukkumallermagu. Daavi qimaareersoq Jonatanip taanna naapigiarpaa angerfigeqatigalugulu. Jonatanip Daavi pillugu Sauli oqaloqatigigamiuk Saulimit toqutaangajappoq, ikinngutigiilli taakkua marluk naapeqqipput ikinngutigiinnertillu uppernarsarlugu. (1 Samueli 20:24-41) Naggammik naapikkamik Jonatanip Daavi „Guutimi“ sapiissuseqalersippaa. — 1 Samueli 23:16-18.
piumasaraa. (8 Jonatani filisterinut sorsunnermi toquvoq. (1 Samueli 31:6) Daavi uppummi ima erinarsorpoq: „Aliasuutigaakkit qatanngutiga Jonatani, ilami asagaluaqigakkit. Uannut asanninnerit pingaarnerutippara arnat asanninnerannit allaat.“ (2 Samueli 1:26) Asanninneq tamanna ikinngutigiittut tunniusimaqatigiinneruvoq qaninniarnerunani. Daavi Jonatanilu ilumoortumik ikinngutigiipput.
’Maniguuttut’
9. Eqqartuussisunik allakkani kapitali 9-mi maniguuttuunissap pingaaruteqassusia qanoq ersersinneqarpa?
9 Guutimut ikinngutaajumagutta ’qanilaartuusariaqarpugut’, imaluunniit ’maniguuttuusariaqarpugut’ (NV). (1 Petrusi 3:8; Tussiaat 138:6) Eqqartuussisunik allakkani kapitali 9-mi ersersinneqarpoq maniguuttuunissap pingaaruteqassusia. Gideonip ernera Jotami ima oqarpoq: „Ilaannigooq orpiit tanitaqarnialerput kunngissaminnik.“ Oqaluttuami eqqaaneqarput olivenequt, figenequt viinnequllu. Orpiit taakku angutinut assuarnaatsunut Israelikkoqatiminnut naalagaaniarsarinngitsunut assersuutaapput. Orpigarli kapinartulik, ikummatissaannartut iluaqutaasoq, toqutsisup makitallunilu naalagaaniartup Abimelekip kunngiussusianut assersuutaavoq. Taanna ’ukiuni pingasuni Israelimi kunngiuvoq’, toqujaarpaallaarlunili. (Eqqartuussisut 9:8-15, 22, 50-54) Aap, ’maniguuttuuneq’ pitsaanerungaarpoq!
10. Herodesip ’Guutimik ataqqinartitsinnginnera’ sumik ilinniarfigaajuk?
10 Ukiuni hundredelinni siullerni kunngip Herodesip Agrippap makitasuup Judæami naalakkersuisup aamma Tyrusimi Sidonimilu innuttaasut taassuminnga eqqisseqatiginninniarsarisut akornanni najummassimanartoqalerpoq. Ilaanni Herodesi tamanut oqalugiarmat inuppassuit katersuussimasut ima nilliapput: „Oqaluttoq guutiuvoq, inuunngilaq!“ Taamatut ingasattumik iluareqqusaarneq Herodesip iluariinnarpaa, Jehovallu inngiliata tilluppaa „Guuti ataqqinaatissinngimmagu“ tataannartumik toqoqqullugu. (Apustlit Suliaat 12:20-23) Uagummi oqalugiartartutut arlaannik piginnaaneqarutta imaluunniit sallusuissutit Biibilimiittut pillugit ilinniartitsinermut pikkorikkutta? Taamaappat, taava tamanna Guutimut ataqqinaataatitsigu. — 1 Korinthimiut 4:6, 7; Jaaku 4:6.
Sapiillutillu nukittuut
11, 12. Jehovap kiffaminik sapiissuseqalersitsisarlunilu nakussatsitsisarnera Enokip misigisaani qanoq ersersinneqarpa?
11 Maniguulluta Jehovap aqqutigeqqusaasigut ingerlagutta taassuma sapiissuseqalersissallutalu nakussatsissavaatigut. (5 Mosesi 31:6-8, 23) Enokip, Adamimit kinguaariissoqatigiit arfineq-aappaata, sapiilluni Guuti saqeqatigaa nalimini guutiitsut akornanni assuarnaalluni inuunermigut. (1 Mosesi 5:21-24) Taakkua oqaaserisaat iliuuserisaallu guutiitsut pissutigalugit Enokip tusarliussaq kimittooq taakkununnga oqaluussissutigisinnaaniassammagu Jehovap Enoki nakussatsippaa. (Atuaruk Judasi 14, 15.) Aamma illit Guutip eqqartuussutai sapiillutit oqaluussissutigisarpigit?
12 Jehovap Noap nalaani silarsuaq tamakkerlugu ulersuarmi guutiitsunut eqqartuussutini naammassivaa. Enokilli siulittuutaa uagutsinnuttaaq qiimmassaataavoq, ullutsinnimi guutiitsut Guutip Saqqummersitat 16:14-16; 19:11-16) Qinnutitsinnut akissutitut Jehovap tusarliussaminik oqaluussissutiginninnissamut sapiissuseqalersippaatigut, tusarliussat eqqartuussutiminut tunngagaluarpata Guutilluunniit naalagaaffiata aqutsinerani pilluaqqussutinut tunngagaluarpata.
illernartortaanit titusindilikkaanit qanittukkut suujunnaarsinneqassapput. (13. Sooq qularutiginngilluinnarsinnaavarput ajornartorsiutit nikallungassutigilersinnaasatta naammagalugit atornissaannut Guutip uagutsinnik sapiissuseqalersitsillunilu nakussatsitsinissaa?
13 Ajornartorsiutit nikallungassutigilersinnaasavut naammagalugit atussagutsigit Guutimit sapiissuseqalersinneqartariaqarlutalu nakussatsinneqartariaqarpugut. Esauip arnat Hittikkuusut marluk nuliartaarimmagit tamanna angajoqqaavinut „Iisaamut Rebekkamullu aliasuutaangaarpoq“. Allaat Rebekka Iisaamut ima naammagittaalliorpoq: „Hittikkut arnartaat pissutaallutik inuunera uannut avaanngunarsilerpoq! Taamaattumik aamma Jaaku Hittikkut maanimiut paniisa ilaannik nuliartaaraluarpat taava toquinnaruma pitsaanerussaaq.“ (1 Mosesi 26:34, 35; 27:46) Iisaaq iliuuseqarpoq Jaakulu aallartillugu Jehovamut kiffartortut ilaannik nuliassarsioqqullugu. Iisaap Rebekkallu Esauip iliuuserisimasaa allanngortissinnaanngikkaluarpaat, Guutilli taakku imminut aalajaattuarniassammata ilisimassuseqalersillugillu sapiissuseqalersillugillu nakussatsippai. Jehova ikioqqulluta qinnuigigutsigu taamatuttaaq iliorfigissavaatigut. — Tussiaat 118:5.
14. Niviarsiarannguaq Israelikkuusoq qanoq ililluni sapiitsuliorpa?
14 Ukiut hundredelikkuutaat tamatuma kingorna niviarsiarannguaq Israelikkuusoq piiaasunit tigusarineqarpoq Aramæerillu sakkutuuisa naalagaannut Na’amanimut, pupissumut, kiffaalerluni. Niviarsiaraq Guutip pruffiiti Elisa aqqutigalugu tupinnartuliai pillugit tusagaqarsimavoq, sapiillunilu Na’amanip nulia ima oqarfigaa: ’Naalagara Israelimukartuuppat Jehovap pruffiitiata pupinneranit ajorunnaarsissagaluarpaa.’ Taava Na’aman Israelimukarpoq tupinnartuliornikkullu ajorunnaarsinneqarluni. (2 Kunngit 5:1-3) Niviarsiaraq taanna inuusuttunut ilinniartitsisuminnut, atuaqatiminnut allanullu oqaluussinissaminnut Jehovamit sapiissuseqalersinneqarumaarnerminnik qularutiginninngitsunut maligassaalluarpoq.
15. Akabip pilittaa Obadja qanoq sapiitsuliorpa?
15 Guutimit sapiissuseqalersinneqaraangatta tamanna malersuinerup naammagalugu atornissaanut iluaqutigisarparput. Eqqarsaatigeriaruk kunngip Akabip pilittaa Obadja, pruffiitip Eliap nalaani inuusoq. Dronningi Jesabeli Guutip pruffiitii toqoraqqullugit peqqusimmat, Obadjap taakkua ilaat hundredet isertorpai, „qaarusummi ataatsimi 50-iutillugit“. (1 Kunngit 18:13; 19:18) Uppeqatitit malersugaaleraluarpata Obadjap Jehovap pruffiitiinik ikiuisimaneratut illit sapiillutit ikiussagaluarpigit?
16, 17. Aristarkip Gajusillu malersorneqarneq qanoq periarfigaat?
16 Malersugaagutta Jehovap uagutsinnik najuiumaarnera qularutiginngilluinnarsinnaavarput. (Romamiut 8:35-39) Silami isiginnaartitsisarfimmi Efesosimiittumi Paulusip suleqataasa Aristarkip Gajusillu saanni ipput inupalaat tusindinik arlalinnik amerlassuseqarunartut. Sølvilerisartup Demetriosip inuppassuit eqqissiviilliortilersimavai. Taanna sølvilerisartullu allat naalaffiup Artemisip piata assinginik sølvinik sanasarput, Paulusillu oqaluussinera taakkua aningaasarsiorluarnerannik aarlerinartorsiortitsivoq illoqarfimmi innuttaasut ilarpassui guutipilussiorunnaarsimammata. Inuppassuit Aristarki Gajusilu nusukarlugit isiginnaartarfimmukaappaat imalu suaartartuarlutik: „Angeqaaq Efesosimiut guutiat Artemisi!“ Qularnanngitsumik Aristarkip Gajusillu toqutaanissartik ilimagaat, illoqarfimmili pisortat allattuata inuit nipangersippai. — Apustilit Suliaat 19:23-40.
17 Illit taamatut misigisaqartuuguit, ajornannginnerusumik inooriaaseqarusulissagaluarpit? Aristarkip Gajusillu nikallorsimanerannik takussutissaqanngilaq. Aristarkip Thessalonikamiuugami nalunngilaa nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutiginninneq malersugaanermik kinguneqarsinnaasoq. Illoqarfimmi tassani Paulusi oqaluussimmat eqqissiviilliortoqareersimavoq. Apustilit Suliaat 17:5; 20:4) Aristarki Gajusilu Jehovap aqqutigeqqusaasigut ingerlagamik malersorneqarnerup naammagalugu atornissaanut Guutimit sapiissuseqalersinneqarlutillu nakussatsinneqarput.
(Allat soqutigisaat eqqumaffigalugit
18. Priska Akvilalu allat soqutigisaannik qanoq eqqumaffiginnippat?
18 Malersorneqaraluarutta malersorneqanngikkaluaruttaluunniit uppeqatitsinnik soqutiginnittariaqarpugut. Priskap Akvilallu allat soqutigisaat eqqumaffigaat. (Atuaruk Filippimiut 2:4.) Aappariit taakku, uagutsinnut maligassiuilluartut, Paulusip Efesosimi, sølvilerisartup Demetriosip eqqaaneqareersup eqqissiviilliortitsiffigisaani, illusimmavissaqarnissaa isumagisimannguatsiarpaat. Akvilap Priskallu Paulusi pillugu ’inuunerminnik navianartorsiortitsinerannut’ tamanna pissutaasimasinnaavoq. (Romamiut 16:3, 4; 2 Korinthimiut 1:8) Ullumikkut qatanngutivut malersorneqartut isumassorsinnaavavut ’pulateriaarsuttut peqqusersuitsuunitsigut’. (Matthæusi 10:16-18) Suliarput mianersorluta ingerlatiinnarparput, aamma qatanngutivut killuutigiumanngilavut taakkua aqqinik paasissutissanilluunniit allanik uagutsinnik malersuisunut oqaatiginninnikkut.
19. Tabithap allanut ajunngitsuliai suuppat?
19 Allat soqutigisaat assigiinngitsorpassuartigut eqqumaffigisinnaavavut. Kristumiut ilaat pisariaqartitaqarput immaqa uagut matussusersinnaasatsinnik. (Efesosimiut 4:28; Jaaku 2:14-17) Ukiuni hundredelinni siullerni Joppimi ilagiinniippoq arnaq tukkortoq Tabithamik atilik. (Atuaruk Apustilit Suliaat 9:36-42.) Tabitha „ajunngitsuliungaartarpoq piitsunullu tunissutinik amerlasuunik tunisisarluni“, tamakkualu ilagigunarpaat uillarnernut piitsunut atisaliai. Ukiumi 36-mi u.n.k. taassuma toqunera uillarnernut aliasuutaangaarpoq. Guutip apustili Petrusi Tabithamik makititsisippaa, ilimanarluinnarporlu nunarsuarmi inuunermi sinnera nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutiginninnermut allanullu ajunngitsulionermut atorsimassagaa. Aamma ullumikkut arnanik kristumiunik namminissarsiunngitsunik akornatsinniittoqarnera nuannaarutigeqaarput!
20, 21. (a) Qiimmassaaneq allat soqutigisaannik eqqumaffiginninnermut qanoq atassuteqarpa? (b) Qiimmassaajumalluni susoqarsinnaava?
20 Allat soqutigisaat eqqumaffigaavut taakkuninnga qiimmassaanitsigut. (Romamiut 1:11, 12) Paulusip suleqataa Silasi qiimmassaataangaarpoq. Ukiup 49-p u.n.k. missaani kipineqartarneq pillugu apeqqut aalajangiiffigineqarmat siulersuisoqatigiit Jerusalemimiittut qatanngutinik uppertunut sumiiffinni allaniittunut allakkanik aatsisitsipput. Silasi, Judasi, Barnaba Paulusilu Antiokiamukarput. Taavani Silasip Judasillu qatanngutit qiimmassarpaat ’oqaaqqissaarutinik amerlasuunik oqaaseqarfigalugit nakussatsillugillu’. — Apustilit Suliaat 15:32.
21 Kingusinnerusukkut Paulusi Silasilu Filippimi parnaarussaapput, nunalli sajunnerata kingunerisaanik nalunaajaanissaminnut parnaarussanillu paarsisup taassumalu ilaqutaasa uppertunngornerata misiginissaanut periarfissaqalerput. Paulusi Silasilu illoqarfiup qimannginnerani qatanngutinik qiimmassaapput. (Apustilit Suliaat 16:12, 40) Paulusip Silasillu pisimanerattut allanik qiimmassaasinnaavugut akisarnitsigut, oqalugiarnitsigut aallussilluarlutalu oqaluussinitsigut. ’Kajumissaarutaasunillu oqaasissaqaraangatta’, taava oqaatigeriannguartigik! — Apustilit Suliaat 13:15, 1936.
Jehovap aqqutigeqqusaasigut ingerlajuarta
22, 23. Oqaluttuat Biibilimiittut qanoq iluaqutigisinnaavavut?
22 Pisimasuinnik oqaluttuat Jehovap, ’Guutip tamanik qiimmassaasup’, oqaatsimini allanneqartissimasai qujamasuutigingaarsinnaavavut! (2 Korinthimiut 1:3, Byington) Oqaluttuat taakku iluaqutigissagutsigit Biibilimi ajoqersuutigineqartut maleruartariaqarpavut Guutillu anersaavanut illernartumut siulersortilluta. — Galatiamiut 5:22-25.
23 Oqaluttuanik Biibilimiittunik eqqarsaatiginneqqissaartarneq Guutip iluarisaatut pissuseqarnissatsinnut iluaqutigissavarput. Tamanna Jehovamut, „ilisimassutsimik, ilisimasaqarnermik nuannaarnermillu“ uagutsinnut tunisisartumut, attaveqarluarnerulissutigissavarput. (Oqaluussisartup oqaasii 2:26) Taava tamatuma kingunerisaanik Guutip uummataa nuannaartissinnaavarput. (Ussatit 27:11) Qanortoq taamaaliortuarnissarput aalajangiusimatigu Jehovap aqqutigeqqusaasigut ingerlajuarnitsigut.
Qanoq akissavit?
• Qanoq ililluta aalajaatsuullutalu tatiginartuusinnaavugut?
• Sooq ’maniguuttuusariaqarpugut’?
• Oqaluttuat Biibilimiittut sapiitsuunissamut qanoq iluaqutigisinnaavavut?
• Qanoq ililluta allat soqutigisaat eqqumaffigisinnaavavut?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 13-mi assiliartaq]
Jefta taassumalu pania aalajaatsuullutillu tatiginartut Jeftap neriorsuutaanik eqqortitsipput naak tamanna artornaraluartoq
[Qupp. 14-mi assiliartaq]
Ilissi inuusuttuususi, niviarsiaraq Israelikkuusoq sumik ilinniarfigaasiuk?