Nunarsuarmi inuuneq naassaanngitsoq — neriuut neriuutigineqaqqilersoq

“Illilli, Danieli, . . . [allakkat naqissusikkit] naggatissap nalaa nalliutserlugu. Amerlasuut misissoqqissaarumaarpaat, ilisimassullu annertusissaqaaq.” — DANIELI 12:4, NV.

1, 2. Apeqqutit suut allaaserisami matumani sammissavavut?

ULLUMIKKUT inuit millionillit nunarsuarmi paratiisiusumi naassaanngitsumik inuunissamik neriuummik Biibilimeersumik paasinnilluarsimapput. (Saqqummersitat 7:9, 17) Inuiaat oqaluttuarisaanerata aallartinnerani Guutip paasinarsisippaa inuit ukiualunni inooriarlutik toqusussatut pinngortitaanngitsut, naassaanngitsumilli inuusussatut pinngortitaasut. — 1 Mosesi 1:26-28.

² Inuit Adamip annaasimasaanik naammalluinnassuseqaqqilernissaat Israelikkut neriuutaannut ilaavoq. Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni nassuiarneqarpoq Guutip inuit nunarsuarmi paratiisiusumi suna iluaqutigalugu naassaanngitsumik inuusinnaanngortikkumaarnerai. Taamaammat sooq neriuut tamanna neriuutigineqaqqilertariaqarpa? Neriuut tamanna qanoq ililluni paasinarsiseqqinneqarlunilu inunnut millionilinnut ilisimalersinneqarpa?

Neriuut isertorneqarpoq

3. Sooq tupinnanngila nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriuutip isertorneqarsimanera?

³ Jiisusi siulittuivoq pruffiitioqqusersunik ajoqersuutini mumillugit oqaluttunik saqqummersoqarumaartoq inuillu amerlanersaat tammartinneqarumaartut. (Matthæusi 24:11) Aamma apustilip Petrusip kristumiut ima mianersoqquai: “Ajoqersuinerluttunik [ilaqalerumaarpusi].” (2 Petrusi 2:1) Apustilip Paulusip eqqartorpaa “inuit ajoqersuut peqqissinartoq [naammagiunnaarumaaraat], namminneq iluarisaminnik amerlaqisunik [ajoqersuisussarsiumaartut] siutimik tusarnarisaat tunngavigalugu”. (2 Timotheusi 4:3, 4) Saatani inunnik tammartitsiniarluni sapinngisaminik iliorpoq, aamma kristumiut aallaqqaammut ajoqersuutaannik tunussisoqarnissaanik siulittuut atornerluppaa Guutip nunarsuarmut inunnullu siunertaa pillugu sallusuissut qamuuna attortinnartoq isertorniarlugu. — Atuakkit 2 Korinthimiut 4:3, 4.

4. Inuit neriuutaat suna kristumiuunerartut siuttuisa ilaasa itigartissimavaat?

⁴ Biibilimi nassuiarneqarpoq Guutip naalagaaffia qilammit naalakkersuisoq naalagaaffinnillu inuit pilersitaannik tamanik aserorterillunilu suujunnaarsitsiumaartoq. (Danieli 2:44) Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinerani Saatani itinersuarmi qilersugaajumaarpoq, toqusimasut makititaajumaarput, inuillu nunarsuarmi naammalluinnartunngoriartuaartinneqarumaarput. (Saqqummersitat 20:1-3, 6, 12; 21:1-4) Kristumiuunerartulli tunussinermi siuttuusimasut ilaat allatut paasinnittaaseqalersimapput. Assersuutigalugu ilagiinni ajoqersuisuuneq Origenes Alexandriameersoq 200-kkunni inuusoq Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinissaanik nunarsuarmi pilluaqqussutissartalimmik upperinnittunik assuarinnippoq. Teologip katuuliusup Augustinip Hippomeersup (354-430) The Catholic Encyclopedia-mi allassimasutut “millenniumeqassannginnera [Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuissannginnera] naggataatigut qularutigiunnaarpaa”. *

5, 6. Sooq Origenes Augustinilu Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinissaanik ajoqersuummut akerliuppat?

 ⁵ Sooq Origenes Augustinilu Kristusip ukiuni tusindini nunarsuarmut naalakkersuinissaanik ajoqersuummut akerliuppat? Origenes Klemensimit Alexandriameersumit, grækerit tarnermik toqujuitsumik isumaliutersuutaannik akuerinnittumit, ilinniartinneqarpoq. Origenes Platonip tarneq pillugu isumaanit sunnerneqarsimasupilussuuvoq. Teologi Werner Jaeger ima allappoq: “Taassuma silarsuaq tamakkerlugu tarneq pillugu takorluukkat tamaasa, ajoqersuutit Platonimit pissarsiarisani, kristumiut ajoqersuutaannut ilannguppai.” Tamatuma kingunerisaanik Origenesip Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinissaani pilluaqqussutaasussat nunarsuarmi pilluaqqussutaanatik anersaat silarsuaanni pilluaqqussutaassanerarpai.

⁶ Augustin 33-nik ukioqarluni ‘kristumiunngunnginnermini’ Platonilerisunut nutaanut ilaalersimavoq, tassa imaappoq Platonip isumaliutersuutaanik 200-kkunni Plotinimit ineriartortinneqarsimasunik tapersersuisuusimavoq. Augustin ‘kristumiunngoreerluni’ Platonilerisutut nutaatut eqqarsartaaseqartuarpoq. The New Encyclopædia Britannica-mi ima allassimasoqarpoq: “Taassuma qarasaa aatsitsiviuvoq upperisat Testamentitaameersut grækerillu isumaliutersuutaasa Platonerpalaartut akuleriissilluinnarneqarfiat.” Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinissaa Saqqummersitani kapitali 20-mi allaaserineqartoq Augustinip assersuutaannaasutut nassuiarpaa, soorlu The Catholic Encyclopedia-mi taama allassimasoq, qinerlerfissiamilu tamatumani nangilluni ima allassimavoq: “Nassuiaat tamanna . . . upperisarsiornermik ilisimatusartunit kitaamiunit [grækerit Romamiullu teologiiannit] atorneqartalerpoq, Kristusillu ukiuni tusindini naalakkersuinissaa pillugu aallaqqaammulli ajoqersuutigineqartartoq tapersersorneqarunnaarpoq.”

7. Ajoqersuut eqqunngitsoq suna inuup nunarsuarmi inuunissamik neriuutaanut akornutaasimava, qanorlu ililluni akornutaalersimava?

⁷ Inuiaat nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriuutaat isumaliutersuummit — tassa inuup toqujuitsumik inuup timaaniikkallaannartartumik tarneqarneranik isumaliutersuummit — Babylonitoqqami atuuttumit tassanngaanniillu silarsuarmut tamarmut siaruaassimasumit akornuserneqarpoq. Kristumiuunerartut upperisarsiornermik ilisimatuuisa isumaliutersuut tamanna akuerigamikku allassimaffinnik qilammi inuunissamik neriuummut tunngasunik tamanik allannguipput imaappasitsilerlugu inuit pitsaasut tamarmik qilaliassasut. Isumaliutersuut tamanna naapertorlugu inuk nunarsuarmi inuugallaannartarpoq, inuunera taassuma qilammi inuusinnaaneranut aalajangiisuusarluni. Tamatumunnga assingusumik pisoqarpoq juutit aallaqqaammulli nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriuutaannut tunngatillugu. Juutit grækerit inuup toqujuitsumik tarneqarneranik isumaliutersuutaannik akuerinnikkiartortillutik nunarsuarmi inuunissamik aallaqqaammut neriuutigisaraluartik neriuutigiunnaariartorpaat. Inummut isiginnittaaseq alla tamanna Biibilimi tamanna  pillugu allassimasunit allaanerulluinnarpoq. Biibili naapertorlugu inuk timeqarluni pinngortitaavoq, anersaatuunngitsoq. Jehovap inuk siulleq ima oqarfigaa: ‘Issumit pivutit.’ (1 Mosesi 3:19) Nunarsuaq, qilak pinnagu, inuup naassaanngitsumik angerlarsimaffigaa. — Atuakkit Tussiaat 104:5; 115:16.

Sallusuissutip qaamarna taartumi takullatsiarneqarpoq

8. 1600-kkunni ilisimatuut ilaat inuit neriuutaat pillugu qanoq allappat?

⁸ Upperisarsioqatigiit kristumiuunerartut amerlanersaanni nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriuut ajoqersuutigineqanngikkaluartoq Saatanip sallusuissummik isertuilluinnarnissani iluatsissimanngilaa. Ukiorpassuit ingerlaneranni Biibilimik peqqissaarlutik atuartartut ikittunnguit sallusuissutip qaamarnanik takullatsiarsimapput, Guutip qanoq ililluni nunarsuarmi inuiannik naammalluinnartunngortitseqqinnissaanut tunngasunik aalajangersimasunik paasinnikkamik. (Tussiaat 97:11; Matthæusi 7:13, 14; 13:37-39) 1600-kkunni Biibilimik nutserinerit naqiterinerillu pissutigalugit Biibili inunnit amerlanerusunit atuarneqarsinnaanngorpoq. 1651-imi isumaliutersortartoq tuluk allappoq inuit Adamimi “Paratiisi nunarsuarmilu inuuneq naassaanngitsoq” annaammassuk, taava Kristusimi “inuit tamarmik nunarsuarmi inuulerumaartut”. (Atuakkit 1 Korinthimiut 15:21, 22). Taalliortup tuluttut oqaluttut silarsuaanni tusaamasap, John Miltonip (1608-1674), atuakkiani tusaamasat Paradise Lost (Det tabte Paradis) tamatumalu nanginnera Paradise Regained (Det gjenvundne Paradiis) allappai. Taakkunani Miltonip uppertut nunarsuarmi paratiisiusumi akissarsiassaat allaaseraa. Miltonip inuunermi ilarujussua Biibilimik atuaqqissaarnermut atorpaa, paasivaali sallusuissut Biibilimiittoq aatsaat Kristusip najuunnerani tamakkiisumik paasineqarumaartoq.

9, 10. (a) Isaac Newton inuiaat neriuutaat pillugu qanoq allappa? (b) Sooq Kristusip najuunnissaa Newtonip aatsaat qaqugorujussuaq pissasoraa?

⁹ Matematikeri pinngortitamillu ilisimatooq tuluk tusaamasaq sir Isaac Newton (1642-1727) aamma Biibilimik assut soqutiginnissimavoq. Paasivaa illernartut qilammi inuunermut makititaajumaartut aamma Kristusi takussaanatik naalakkersueqatigiumaaraat. (Saqqummersitat 5:9, 10, 1936) Guutip naalagaaffiani innuttaasut pillugit ima allappoq: “Nunarsuaq ullup eqqartuussiffiup kingorna inunnit najugarineqartuassaaq, ukiuni 1000-iniinnaanngitsoq, kisianni naassaanngitsumik.”

¹⁰ Newton isumaqarpoq aatsaat ukiut hundredellit qaangiuppata Kristusi najuutilissasoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Stephen Snobelen ima allappoq: “Newtonip Guutip naalagaaffianik aatsaat qaqugorujussuaq tikiutissasorinninneranut pissutaasut ilaat tassaavoq ataasiullunilu pingasuussutsimik tapersersuisut tunussinersuat pissutigalugu isumalluanngingaarnera.” Nutaarsiassaq nuannersoq suli isertorneqarpoq, Newtonilu kristumiunik eqimattanik tamatuminnga oqaluussissutiginnissinnaasunik ilisimasaqanngilaq. Ima allappoq: “Danielip Johannesillu siulittuutaat [Johannesip siulittuutai Saqqummersitani allanneqarsimasut] taakku naggatissap nalaa nalliutsinnagu paasineqartussaanngillat.” Newton ima nassuiaavoq: “Danieli ima allappoq: ‘Taava inuppassuit siumut utimullu arpaqattaassapput ilisimassullu annertusissaaq.’ Iivangkiiliumi annikilliornartussarsuaq silarsuullu naggatissaa sioqqullugu inuiannut tamanut oqaluussissutigineqassaaq. Amerlangaartut kisinneqarsinnaanngitsut annikilliornartussarsuarmit aniguisut palmillu avalequtaannik tigumiarlutik qeqartut inuiannit tamaneersuusinnaanngillat annikilliornartussaq sioqqullugu Iivangkiiliumik oqaluussissutiginnittoqanngippat.” — Danieli 12:4; Matthæusi 24:14; Saqqummersitat 7:9, 10.

11. Sooq inuiaat neriuutaat Miltonip Newtonillu nalaanni inuit amerlanersaannut suli isertorneqarpa?

¹¹ Miltonip Newtonillu nalaanni isummanik ilagiit ajoqersuutaannut akerliusunik annissineq navianarpoq. Taamaattumik taakkua Biibilimik atuaqqissaarnermikkut paasisaasa ilarpassui aatsaat toqoreermata tamanut saqqummiunneqarput. 1500-kkunni iluarsaaqqinnermi inuup toqujuitsumik tarneqarneranik ajoqersuut iluarsaqqinneqanngilaq, naaggaartullu ilagiivini  sunniuteqarluarnerpaat Augustinip Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinissaata siunissamut tunnganani pereersimasunut tunnganeranik isumaliutersuutaanik ajoqersuiuarput. Ilisimassut naggatissap nalaani ‘annertusisimava’?

‘Ilisimassut annertusissaqaaq’

12. Ilisimassut qaqugukkut annertusisussaasimava?

¹² Danieli “naggatissap nalaa” pillugu siulittuivoq nuannersupilussuarnik pisoqarumaartoq. (Atuakkit Danieli 12:9, 10). Jiisusi ima oqarpoq: “Taava iluartut Ataatamik naalagaaffiani seqinertut qaammarikkumaarput.” (Matthæusi 13:43) ‘Ilisimassut’ naggatissap nalaani qanoq ililluni ‘annertusiva’? Maluginiaruk 1914, ukioq naggatissap nalaata aallartiffia, ukiunik qulikkuutaanik sioqqullugu qanoq pisoqarsimanersoq.

13. Charles Taze Russell iluarsiffissaq pillugu misissuereerami qanoq allappa?

¹³ 1800-kkut naajartorneranni ‘najoqqutassiamik oqaatsinit peqqissinartunit pisumik’ ilumoorlutik paasinninniarsarisorpaaloqarpoq. (2 Timotheusi 1:13, NV) Taakkua ilagaat Charles Taze Russell. 1870-imi taanna sallusuissummillu ujartuisut allat Biibilimik atuaqqissaaqatigiinnik pilersitsipput. 1872-imi iluarsiffissaq pillugu atuaqqissaarput. Russell kingusinnerusukkut ima allappoq: “Piffissaq tamanna tikillugu paasisimanngilarput ilagiit, maanna misilinneqartut, akissarsiassaata silarsuarmilu aalajaatsut akissarsiassaata assigiinngissuterujussuat.” Taaneqartut kingulliit akissarsiassaat tassaassaaq “inuup pissusiviatut, kinguaariinnut niaquusup naatsiivimmi Edenimi naammalluinnartuusimaneratut, naammalluinnartunngoqqinneq”. Russellip Biibilimik atuaqqissaarnermini allanit ikiorneqarsimanini miserratiginngilaa. Ikiuisut kikkuuppat?

14. (a) Henry Dunnip Apustilit Suliaat 3:21 qanoq paasivaa? (b) Dunnip kikkut nunarsuarmi naassaanngitsumik inuussanerarpai?

¹⁴ Ikiuisut ilagaat Henry Dunn. Taanna ‘suut tamarmik iluarsiffissaat Guutip itsarsuarli pruffiitimigut illernartutigut nalunaajaatigisimasaa’ pillugu allappoq. (Apustilit Suliaat 3:21) Dunnip nalunngilaa iluarsiffissamut tamatumunnga ilaasoq inuit nunarsuarmi Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuinerani naammalluinnartunngoriartuaartinneqarnissaat.  Aamma apeqqut inuppassuit isumaliutigisimasaat misissorsimavaa. Kikkut nunarsuarmi naassaanngitsumik inuussappat? Nassuiaavoq inuit millionillit makititaajumaartut, sallusuissut paasiumaaraat Kristusimullu uppilernissamut periarfissaqalerumaartut.

15. George Storrs makititaanissamut tunngatillugu sunik paasisaqarpa?

¹⁵ 1870-imi George Storrs aamma isummerpoq naapertuilluanngitsut makititaajumaartut naassaanngitsumillu inuunissamut periarfissinneqarumaartut. Aamma Biibilimik nutsikkamik pigisaminik misissuinermigut paasivaa makititaasimasoq periarfissamilli tamatuminnga akuerinninngitsoq “naggataatigut toqujumaartoq, ‘ajortuliortoq 100-nik ukioqaraluarpalluunniit’”. (Esaja 65:20) Storrs Brooklynimi New Yorkimiittumi najugaqarpoq atuagassiamillu Bible Examiner-imik taaguutilimmik saqqummersitsisarluni.

16. Biibilimik atuaqqissaartartut kristumiuunerartunit suna allaassutigaat?

¹⁶ Russellip Biibilimik misissuinermigut paasivaa nutaarsiassap nuannersup sumi tamani oqaluussissutigineqarnissaanut piffissanngortoq. Taamaattumik 1879-imi Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence, maanna The Watchtower Announcing Jehovah’s Kingdom-imik (Napasuliaq Alapernaarsuiffik — Jehovap naalagaaffianik tusarliussisoq) taaneqartartoq saqqummersittalerpaa. Tamanna sioqqullugu inuit ikittuinnaat inuiaat neriuutaat pillugu sallusuissummik paasinnittarput, maannali nunarpassuarni “Biibilimik Atuaqqissaartartut” eqimattakkuutaat atuagassiamik tamatuminnga pisalerlutillu atuaqqissaartalerput. Ikittuinnaat qilaliartussaanerannik inuillu millionillit nunarsuarmi naammalluinnartuullutik inuulersinnaanerannik isuma Biibilimik Atuaqqissaartartut kristumiuunerartut amerlanersaannit allaassutigaat.

17. Ilisimassutip annertusinissaanik siulittuut qanoq eqquuppa?

¹⁷ “Naggatissap nalaa” siulittuutigisaasoq 1914-imi aallartippoq. Inuiaat neriuutaat pillugu ilisimassut annertusisimava? (Danieli 12:4, NV) 1913-imi Russellip oqaluusii aviisinut 2000-inut katillugit 15 millioninik atuartartulinnut naqiterneqareersimapput. 1914-ip naalernerani inuit 9 millionit nunani assigiinngitsorpassuarniittut “Skabelsens Fotodrama” — assinik aalasunik assinillu seqersittakkanik Kristusip ukiuni tusindini naalakkersuineranut nassuiaataasunik isiginnaagassiaq — takoreersimavaat. 1918-imiit 1925-mut Jehovap kiffaasa silarsuaq tamakkerlugu oqalugiaat “Inuit maanna inuusut millionillit toqunngisaannassapput”, nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriuummut nassuiaataasoq, oqaatsit 30-nit amerlanerusut atorlugit oqalugiaatigaat. 1934-mi Jehovap Nalunaajaasuisa paasivaat nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriugisallit kuisissasut. Paasinninneq tamanna Guutip naalagaaffia pillugu nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussissutiginninnissamut kajumissuseqaqqilissutigaat, ullumikkullu inuit millionillit nunarsuarmi naassaanngitsumik inuulernissamik neriugisaqarput. Jehovamut qamannga pisumik qujamasungaarput.

“Kiffaanngissuseq” siuninnguatsinniippoq!

18, 19. Inooriaaseq suna Esaja 65:21-25-mi siulittuutigineqarpa?

¹⁸ Pruffiiti Esaja Guutip innuttaasa nunarsuarmi maani inuunerilerumaagaannik allaatiginninnissamut isumassarsisitaavoq. (Atuakkit Esaja 65:21-25). Orpiit ukiut 2700-t matuma siorna Esajap oqaatsit taakku allammagit piusut ullumikkut suli piugunarput. Illit suli nukissaqarlutit sulilu peqqillutit taama sivisutigisumik inuullutit takorloorsinnaaviuk?

¹⁹ Inunngornitsinniit toqunissatta tungaanut inuunikinnata sanaartornissamut, naatitsinissamut ilisimasaqaleraluttuinnarnissamullu killeqanngitsunik periarfissaqassaagut. Ikinngutigilersinnaasarpassuatit eqqarsaatigeriakkit! Ikinngutigiittut asannittumik attaveqatigiinnerit ineriartortinneqarsinnaassapput naassaanngitsumik nakussatsikkiartuinnartussamik! Guutip qitornaasa “kiffaanngissuseq” nunarsuarmi “pisassaat” nuanningaarami! — Romamiut 8:21. (w09 08/15-E)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

Uku nassuiarsinnaavigit?

• Inuit nunarsuarmi inuunissamik neriuutaat qanoq isertorneqalerpa?

• 1600-kkunni Biibilimik atuartartut ilaat sunik paasisaqarpat?

• Inuit neriuutaat piviusoq 1914 qanilliartortillugu qanoq ililluni paasinarsiartuaarpa?

• Nunarsuarmi inuunissamik neriuummut tunngatillugu ‘ilisimassut’ qanoq ililluni ‘annertusiartorpa’?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 21-mi assiliartat]

Taalliortoq John Milton (saamerleq) ilisimatoorlu Isaac Newton (talerperleq) nunarsuarmi naassaanngitsumik inuunissamik neriuut pillugu ilisimasaqarput

[Qupp. 23-mi assiliartat]

Biibilimik Atuaqqissaartartut Biibilimik misissuinermikkut siusissukkut paasivaat inuiaat neriuutaata piviusup silarsuarmi tamarmi oqaluussissutiginissaanut piffissanngortoq