Ajortimut tunngatillugu suna allanngorami?

“AJORTISIAMIK eqqarsaat — itsarsuaq ajunaarnersuarmut alianaqisumut tamatta akuliunneqarsimanitsinnik eqqarsaat — inummit muteerniusumit nuannarineqarpallaanngilaq. Aamma ajortimik eqqarsaat nuannarineqarpianngilaq. . . . Inuit-uku soorlu Adolf Hitler aamma Josef Stalin ajortuliorsimasut; inuilli allat tamarmik nalaatsornikkut pisunit nalaanneqartarput naleqqussarsinnaannginnermillu eqqugaasarlutik.” — The Wall Street Journal.

Soorlu issuakkamit tamatumannga ersertoq, oqaaseq ajorti isumaaruppasippoq. Sooq? Suna allanngorami? Sooruna oqaaseq ajorti taama iluarineqanngitsigisoq?

Oqaatsimut tamatumunnga attuumassuteqartut marluupput — ajortisiaq, imaluunniit ajorti kingornussaq, namminerlu ajortuliat. Aappaa nammineq iluarinngikkaluarutsiguluunniit pigereerparput, aappaalu nammineq iliuuserisarpavut. Marluk taakku sammeriartigit.

Ajortisiamit ilumut mingutsitaasimavugut?

Biibilimi allassimavoq inuit siulliit ajortulioramik ileqqussatigut ajoqutigiligaat inuiannut tamanut ingerlateqqinneqartoq. Tamatuma kingunerisaanik tamatta naammalluinnanngitsuulluta inunngorpugut. Biibilimi ima allassimavoq: “Iluaatsuliornerit tamarmik ajortuliaapput.” — 1 Johannesi 5:17.

Naalagiartartulli ilarpassuisa inuit tamarmik, itsarsuaq ajortuliarineqartoq nammineq ajortuliarinngisartik namminerlu akisussaaffiginngisartik pissutigalugu, naammalluinnanngitsuullutik inunngorsimanerat paasiuminaatsillugulu akuerineqarsinnaanngitsutut isigaat. Edward Oakes, teologiimi professoriusoq, naapertorlugu ajoqersuut tamanna ‘tupaallaatigineqartarlunilu ippigineqartarpoq, toqqaannartumik miserratigineqartarluni ajoqersuummillu tamatuminnga itigartitsivinngikkaluartut inooriaasiinut sunniuteqavinneq ajorluni’.

Ajortisiamik akueriuminaatsitsisoqarneranut pissutaasut ilaat tassaavoq ilagiit tamanna pillugu saqqummiussaat. Assersuutigalugu Trentomi ilagiinnut tunngasut pillugit ataatsimeersuarnerni (1545-1563) ilagiit ajortiminik isumakkeerfigineqaqqullugu inoorlaamik kuisitsiumanngitsut kikkulluunniit assuaraat. Teologit naalungiarsuk kuisissimanani toquppat ajortimit minguiarneqarsimannginnini pissutigalugu qilammi Guutimut naassaanngitsumik iseqqusaassannginnerarpaat. Calvin allaat oqarpoq naalungiarsuit ‘anaanamik illiaanniilli tammarnissartik nassartaraat’. Inunngortarnerarpai ‘inupiluullutik Guutimullu maajunnartuullutik’.

Inuit amerlanersaat eqqarsaatigeqqaarnagu misigisarput inoorlaat ima peqqusersuitsigisut meeqqat ajorti kingornussaq pissutigalugu anniartitaasussaasorinissaat pissusissamisuunngilluinnartoq.  Paasiuminarpoq ajoqersuutit tamakku pissutigalugit sooq inuit ajortisiamik akuerinnikkumannginnerat. Aammami ilagiinni siuttut ilaat naalungiarsunnik kuisimanngitsunik anniarfimmukartussatut eqqartuussisinnaasimanngillat. Taakkua meeqqat inuunerisa naggatissaat ajoqersuutitigut nalornisoorutigaat. Meeqqat pisuussuteqanngitsut kuisimanngitsullu tarningisa limbomiinnerat, tassa piunngiffimmiinnerat, ukiuni hundredelinni katuullit ajoqersuutitoqaannut ilaagaluartoq ilagiinni ajoqersuutit pingaarnersaannut ilaalinngilaq. *

Ajortisiamik upperinnippiarunnaarsitsisoq alla tassaavoq 1800-kkunni isumaliutersortartut, ilisimatuut teologillu oqaluttuat Biibilimiittut ilumoornerannik apeqqusiisalernerat. Darwinip pinngoriartuaarsimaneraanera pissutigalugu inuppassuit isumaqalerput Adamimik Evamillu oqaluttuaq oqaluttualiaannaasoq. Tamatuma kingunerisaanik maanna inuppassuit Biibili tamatuminnga allattut eqqarsartaasiannut ileqquinullu ersiutaannartut isigineruaat, Guutimit saqqummersitatut isigerpiarnagu.

Tamakkua tamarmik oqaatsimut ajortisiamut qanoq sunniuteqarpat? Erseqqippoq naalagiartartut Adamip Evallu piusimannginnerat upperilerunikku, taava soorunami isummissapput ajortuliorneq siulleq pisimanavianngitsoq. Inuit tunngaviusumik ajoquteqarnerannik nassuerutiginnikkumagaluartulluunniit oqaaseq ajortisiaq inuit naammalluinnanngissusiannut nassuiaataaginnarsoraat.

Ajortisiamik eqqarsaat ilumuunngippat, taavami nammineq ajortuliat?

Ilumut ajortuliornerua?

Inuit suut ajortuliornertut isigineritsik aperineqaraangamik ajortuliat Inatsisini Qulini eqqaaneqartut eqqaagajuttarpaat — soorlu toqutsineq, allasiorneq, pilerissuseq, katissimanani atoqatigiinneq, tillinneq ilaallu ilanngullugit. Ilagiit ajoqersuutitoqaraat toqutinnatik ajortuliaminnik peqqissimissutiginninngitsut anniarfimmi naassaanngitsumik anniartitaanissaat. *

Tamanna pinngitsoorumallugu ilagiit katuullit piumasaraat ajortuliat palasimut, ilagiit naapertorlugit ajortulianik isumakkeerfiginninnissamut pissaaneqartumut, nassuerutigineqartarnissaat. Katuullilli amerlanersaasa anngiiarneq, isumakkeerfiginninneq peqqissiminerlu qanganngoreersutut isigaat. Assersuutigalugu qanittukkut apersuilluni misissuineq naapertorlugu katuullit Italiamiittut 60 procentii sinnerlugit anngiiariartortarunnaarsimapput.

Erseqqippoq ilagiit nammineq ajortulianik ajortuliallu kingunerinik paasinnittaasitoqaat inuit  ajortuliortannginnerunissamut iluaqutigisimanngikkaat. Naalagiartartut ilarpassui tamakku tamaasa eqqunngitsuliornertut isigiunnaarsimavaat. Assersuutigalugu inuit ilaasa inersimasut marluk kinguaassiuutitigut atoqatigiittarnerat allanut ajortumik sunniuteqartanngippat ajortortaqanngitsutut isigaat.

Aamma imaassinnaavoq inuit ilaat taama eqqarsartartut ajorti pillugu ilinniarsimasamik ilumoornerat qamuuna qularigamikku. Inuppassuit Guutip asannittup ajortuliortunik anniarfimmi ikualasumi naassaanngitsumik anniartitsisarnera upperiuminaatsippaat. Aamma immaqa taamatut qularneq ‘ajortip’ ilaatigut isumaarussimarpasinneranut nassuiaataaqataavoq. Aammali allat oqaatsip ajortip isumaarussimaneranut pissutaaqataapput.

Pingaartitatoqqat akueriumaneqarunnaarput

Ukiuni hundredelinni kingullerni pisimasut kingunerisaannik innuttaaqatigiinni inuillu eqqarsartaasiini allanngorujussuartoqarpoq. Sorsunnersuit marluk, sorsunnerit allat kisissaanngitsut inuiannillu toqoraanerit arlallit pissutigalugit inuppassuit pingaartitatoqqat pitsaassusiinik qularinnilerput. Ima aperisarput: ‘Ullutsinni teknikkikkut atortorissaarfioqisumi ukiut hundredellit qaangiuttut najoqqutassiarineqartunik maannalu pissutsinut naleqqukkunnaarluinnarsimasunik malinninnissaq ilumut silatusaarnerussava?’ Sianissusiinnarmik najoqqutaqarniartut ileqqussatigullu najoqqutassianik misissueqqissaartartut ilarpassui taama isumaqanngillat. Isumaqarput innuttaaqatigiit upperisapalaanit ileqqussatigullu najoqqutassianit aniguisariaqartut ilinniartitaanermikkullu inuiaat periarfissarpassui atortariaqaraat.

Taamatut isumaqalersut Guutimit ungasillisimapput. Europami nunarpassuarni ikittuinnaat naalagiartarput. Amerliartuinnartut aalajangersimasumik upperisaqanngillat, inuppassuillu ilagiit ajoqersuutaannut isumaqanngilluinnartutut isigisaminnut akerliulluinnarput. Eqqarsartarput inuk avatangiisiminit pinngoriartuaarnermillu piliaaginnarpat, taava sooq ileqqussatigut najoqqutassiat eqqarsaatigisariaqarpat?

1900-kkunni nunani killerni ileqqussatigut najoqqutassiat qasukkartinneqarnerata kinguneranik ilaatigut atoqatigiinnerup tungaatigut ileqqunik mumisitsisoqarpoq. Ilinniartut pikitsitsinerat, inooriaatsit nutaat ileqqussatigut killilersuuteqanngitsut, naartunaveersaatinillu atuinerulerneq; tamakkua tamarmik ileqqorissaarnermut tunngatillugu najoqqutassiatoqqanik itigartitsinermut pissutaaqataapput. Sivitsunngitsoq najoqqutassiat Biibilimeersut kasiilerneqarput. Kinguaariit nutaat ileqqussanik allanik ajortimullu isiginnittaatsimik allamik atuilerput. Allaatiginnittartoq allappoq  taamanimiilli “asanninnerup inatsisaa inatsisituaalersoq” — tamannalu pingaartumik tamalikannerup nalinginnaalerneranit erserpoq.

Upperisarsiortut imminut iluarusutsikkumatuut

Atuagassiami Newsweek-imi USA-mi pissutsit pillugit toqqaannartumik ima allaaserisaqarpoq: “Palaserpassuit, tuniniaavimmilusooq unammisut, misiginngillat inunnik narrujuummisitsinissamut akissaqarlutik.” Ilaasortaminnut ileqqussatigut piumasaqarpallaarunik taakkua ilaasortariunnaarnissaat ernumagaat. Inuit maniguuttariaqarnertik, imminut aqussinnaasariaqarnertik imaluunniit ileqqorissuusariaqarnertik pillugit tusarusunngillat, aamma ilerasunnertik naapertorlugu iliuuseqartariaqarnerminnut ajortuliaminnillu peqqissimissutiginnittariaqarnerminnut tunngasunik tusarusunngillat. Taamaattumik ilagiit ilarpassuini tusarliussaq taakkua namminneq kristumiussutsimut tunnganeragaat oqaluussissutigineqarpoq, ilumoortumilli imminut pingaartinnermut tunngavoq.

Taamatut eqqarsartaaseqartoqarnerata tupinnanngitsumik kinguneraa namminneq piumasarisatik naapertorlugit Guuti pillugu nassuiaasartunik upperisarsiortoqalernera, Guutimik taassumalu piumasaqaataanik pingaarnerutitsinatik inummilli taassumalu imminut ataqqinerulissutigisinnaasaanik pingaarnerutitsisunik ilageeqalernera. Ilagiit pisariaqartitaasa akuersaarnissaat anguniarneqarpoq. Tamatuma kinguneraa upperisarsiornerit ajoqersuutitaqanngitsut. Aviisi The Wall Street Journal ima aperivoq: “Putoq, kristumiut ileqqussatigut najoqqutarisaasa inissisimaffigisarigaluat, suminguna immerneqarsimasoq?” Apeqqut tamanna akillugu aviisimi nassuiarneqarpoq ‘kikkunnik tamanik akaarinningaarneq pingaarnersanngorsimasoq, “inuttut pitsaasuugaanni” qanoq inuugaluaraanni soqutaanngitsoq’.

Tupinnanngitsumik tamatuma kingunerisaanik isumaqartoqalersimavoq upperisarsiorneq sunaluunniit iluarusunnartoq naammaginarluinnartuusoq. Kikkulluunniit taama isumaqartut, aviisi qulaani issuarneqartoq naapertorlugu, “upperisaq sunaluunniit ileqqussatigut piumasaqaateqarpallaanngitsoq — assuarinninnani tuppallersaasoq — upperisarilersinnaagaat”. Aamma ilagiit ileqqussatigut piumasaqaateqarnatik inunnik ‘inuttut qanorluunniit ikkaluartunik’ akuerinnikkumassuseqarput.

Biibilimik atuartartut tamakku tamaasa pillugit atuarunik immaqa eqqaassavaat siulittuut ukiuni hundredelinni siullerni apustilimit Paulusimit allanneqarsimasoq. Taanna ima allappoq: “Ullussani nalliuttussani inuit ajoqersuut peqqissinartoq naammagiunnaarumaarpaat, namminneq iluarisaminnik amerlaqisunik ajoqersuisussarsiumaarput siutimik tusarnarisaat tunngavigalugu. Sallusuissut tusarumajunnaarumaarpaat.” — 2 Timotheusi 4:3, 4.

Upperisarsiornikkut siuttut ajortimik soqutiginninngitsut, tamatuma piuneranik miserratiginnittut ilaasortamillu “tusarnarisaat” tunngavigalugu Biibilimi allassimasut tunngaviginagit oqaluttartut, ajutoorutissaannaasumik ikiuiniarput. Tusarliussat tamakku kukkullutillu navianartuupput. Taakku pissutigalugit kristumiussutsimi ajoqersuutit tunngaviusut ilaat nassuiarnerlunneqartarput. Ajorti isumakkeerfigineqarnerlu iivangkiiliumi, imaluunniit nutaarsiassami nuannersumi, Jiisusip apustiliisalu oqaluussissutigisaanni pingaarnersanut ilaapput. Tamanna uppernarsisinnaavat allaaserisap tulliuttup atuarneratigut.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 7-mi issuagaq]

Upperisarsiortut imminut iluarusutsikkumatuut ajortunik inerititaqartarput

[Qupp. 6-mi ungalusaq]

‘Qaammarsagaalernikuuvugut’

▪ “[Ajorti] ilagiinnut unamminiarnarnerpaajusut ilagaat. ‘Ajortuliortutut’ isumakkeerfigineqartariaqartutut imminut isigiunnaarpugut. Imaassinnaavoq ajorti siornatigut ajornartorsiutaasimasoq, maannali qaammarsagaavugut. Ilagiit ajorti pillugu ajornartorsiummut aaqqiissutissaqaraluartut Amerikamiut amerlanersaasa tamanna ajornartorsiutiginngilaat — ajornartorsiutitut ilungersunartutut isiginngilaat.” — John A. Studebaker, jun., upperisarsiornermut tunngasunik allaatiginnittartoq.

▪ “Inuppassuit ima oqartarput: ‘Imminut assut piumaffigisarpunga aamma allanik assut piumaffiginnittarpunga, nalunngilarali tamatta kukkusartugut, taamaammat sapinngisara tamaat iliuuseqarniarsarisarpunga.’ Naammaannartumik akuersaarneqarsinnaasumillu, inutsialattut misigiffitsinnik, ileqqussatigut ilorrisimaarfissarsisarpugut. Ivikkanik killuisarpugut. Inatsisinut naapertuuttumik biilinik inissiisarpugut. Ajortili pillugu apeqqutit pingaarutillit sumiginnartarpavut.” — Albert Mohler, Southern Baptist Theological Seminary-mi pisortaq.

▪ “Innuttaaqatigiit siornatigut kanngunartutut isigineqarsimasunik [soorlu ajortulianik toqussutissaasunik arfineq-marlunnik taaneqartartunik] ersaartaatiginnippullusooq: angajoqqaat allanik suusupaginninneq imminut ataqqinerunissamut iluaqutissatut kajumissaarutigisarpaat; igasut naalagarpaalui . . . franskit Vatikanimut neriumatunerup ajortuliaannginnissaa pillugu qinnuteqarlutik allagaqarput. Inuit sinnganeq pissutigalugu tusaamasat sunik peqarnersut malinnaavigisarpaat namminneq aamma piginiassagamikkit. Ussassaarusiortartut inuit inuulluarumatulersinniarsarisarpaat arlaannik pisiniassammata; kamanneq eqqunngitsumik pineqartumut pissusissamisoorpoq. Amerlanertigullu uanga eqiasorusaaginnarusuttaraluarpunga.” — Nancy Gibbs, atuagassiami nutaarsiassanut tunnganerusumi Time-imi.

[Qupp. 5-mi assiliartaq]

Inuppassuit Adamimik Evamillu oqaluttuaq oqaluttualiaannaasoraat