Suna inuppassuit siooragaat?

“Isumaqaruit ajunaarnersuup tungaanut ingerlasugut uppertuusariaqanngilatit.” — STEPHEN O’LEARY, UNIVERSITY OF SOUTHERN CALIFORNIA-MI LEKTORI. *

QULAANI allassimasumut isumaqataavit? Matumani sammissavavut inuppassuit siunissamut siooranerannut pissutaasut ilaat. Allaaserisanili tulliuttuni sammissavarput sooq qularutiginngilluinnarsinnaagipput nunarsuarmi uumassuseqartoqartuaannarumaartoq. Eqqartorniakkavut isumakulunnaraluartut isumalluarnissamut pissutissaqarluarpoq.

Atombombit atorlugit sorsuttoqariataarsinnaanera suli aarlerinarpoq. 2007-imi atuagassiami Bulletin of the Atomic Scientists-imi ima mianersoqqussuteqarpoq: “Hiroshima Nagasakilu atombombinik siullernik qaartartumeerneqarmatali silarsuaq aatsaat taama kingunerlutsitsitigisinnaasunik aalajangigassaqarpoq.” Sooq ernumanartoqarpa? Atuagassiami tamatumani nalunaarutigineqarpoq 2007-imi suli 27.000-t missaannik atomimik sakkussiaqartoq, taakkualu ilaat 2000-t “minutsialuit ingerlaneranni igeriunneqariaannaasut”. Sakkussiat taakkua procentimininnguaannaat qaartinneqaraluarpata ajunaarnersuarmik kinguneqassaaq!

Atombombit atorlugit sorsuttoqariaannaanera 2007-imiilli ernumanannginnerulersimava? SIPRI Yearbook 2009-moortumi allassimavoq nunat atomimik sakkussiaatillit nuimanerusut tallimat — Frankrigi, Kina, Ruslandi, Tuluit Nunaat USA-lu — tamarmik nutaanik atomimik sakkussianut atortorissaarusiortut nalunaarsimasulluunniit taamaaliorniarlutik. * * Atuakkami ukiumoortumi tamatumani eqqaaneqarpoq nunat taakkuinnaanngitsut atomimik sakkussiaatillit. Missussueqqissaartartut missiliuussimavaat India, Pakistani Israelilu immikkut tamarmik 60-iniit 80-it tungaanut atombombiuteqartut. Aamma oqarput silarsuaq tamakkerlugu atomimik sakkussiat katillugit 8392-it igeriunneqariaannaasut!

Silaannaap allanngoriartornera ajunaarnersuarmik kinguneqarsinnaavoq. Siuliani eqqaaneqartumi Bulletin of the Atomic Scientists-imi allassimavoq: “Silaannaap allanngornerata navianaatai atomimik sakkussiat navianaataasut  tataannartigingajapput.” Ilisimatuut ataqqisaasut soorlu Stephen Hawkingip, University of Cambridgemi matematikkimik professorip, aamma sir Martin Reesip, Trinity Collegemi University of Cambridgemiittumi pisortaasup taamatut navianartorsiortoqarnera mianersoqqussutigaat. Isumaqarput inuit teknologiimik atornerluinerat avatangiisinullu sunniuteqarnerat nunarsuarmi uumassuseqartunut aaqqinneqarsinnaanngitsumik allannguisinnaasut allaalluunniit atugartuussutsimik naggasiisinnaasut.

Millionillit silarsuup naggaatissaanik siulittuutit siooralissutigaat. Internetimi ujarliutit atorneqarluartartut ilaat atorlugu oqaatsit “end of the world” (silarsuup naggatissaa) aamma ukioq “2012” ujarukkit nittartakkat hundrelikkuutaat nanissavatit, taakkunani ersersinneqarpoq naggatissaq ukiumi tamatumani immaqa nalliutissasoq. Sooq? Mayat qaamatisiutitoqaat, aamma “siunissaq ungasissoq”-mik taaneqartartoq, ukiumi 2012-imi naasussaavoq. Inuppassuit sioorassutigaat tamatuma arlaatigut nalitsinni atugartuussutsip naggatissaanut ersiutaaratarsinnaanera.

Uppertorpassuit isumaqarput nunarsuup aserorneqarnissaa Biibilimi ajoqersuutigineqartoq. Isumaqarput upperluartut tamarmik qilaliartinneqassasut, inuilli amiakkuusut nunarsuarmi uivernersuaqarfiusumi naalliussasut anniarfimmulluunniit igitaassasut.

Biibilimi nunarsuaq aserorneqarluinnassasoq suujunnaarsinneqarluinnassasorluunniit ilumut ajoqersuutigineqarpa? Apustili Johannesi ima mianersoqqusivoq: “Uppereqinasigit oqaaserineqartut isumassarsiarititaasut tamaasa, oqaaserineqartulli isumassarsiarititaasut misilissigit paasiniarlugu Guutimeersuunersut.” (1 Johannesi 4:1, NV) Inuit allat oqaasii upperiinnarnagit, soormi illit nammineq Biibili qupperlugu mississorukku silarsuup naggatissaa pillugu tassani qanoq allassimasoqarnersoq? Biibilimi ajoqersuutigineqartut immaqa tupaallaatigissavatit.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 4-mi suminngaanneernerat]

Nuiarsuaq pupiusaq: U.S. National Archives photo; ulussaarsuartoq: WHO/​League of Red Cross and U.S. National Archives photo