Jehova ‘isertukkanik saqqummersitsisinnaassuseqarpoq’

“Ilumut Guutigisarsi guutit Guutigaat kunngillu Naalagaraat, isertukkanillu saqqummersitsisinnaassuseqarpoq.” — DANIELI 2:47.

QANOQ AKISSAVIT?

Jehovap siunissaq pillugu suna uagutsinnut paasinarsisippaa?

Nersutip qaasuttup niaqui arfinillit siulliit sumut assersuutaappat?

Nersut qaasuttoq inuusaliarujussuarlu Nebukadnesarip sinnattorisaa imminnut qanoq attuumassuteqarpat?

1, 2. Jehovap suna uagutsinnut paasinarsisippaa, aamma sooq taamaaliorpa?

GUUTIP naalagaaffiata inuit naalakkersuisuinik suujunnaarsitsinngitsiarnerani naalagaaffiit nunarsuarmiittut sorliit pissaaneqarnerpaassappat? Apeqqummut tamatumunnga akissutaasoq nalunngilarput Jehova Guuti ‘isertukkanik saqqummersitsisinnaassuseqarmat’ aamma pruffiitip Danielip apustilillu Johannesip allagaat aqqutigalugit akissutaa uagutsinnut paasinarsisimmagu.

² Jehovap Danieli Johannesilu nersutinik qaasuttunik takorruuisippai. Aamma Danielimut nassuiarpaa inuusaliarujussuaq saviminernit assigiinngitsunit sanaaq pillugu sinnattukkap siulittuutaasup isumaa. Jehovap takorruukkat taakku Danielimut Johannesimullu allatsippai Biibilimi atuarsinnaaniassagatsigit. (Romamiut 15:4) Jehova taamaaliorpoq naalagaaffimmi inuit naalakkersuisuinik tamanik qanittukkut suujunnaarsitsinissaa pillugu neriuuterput nakussatsinniarlugu. — Danieli 2:44.

3. Siulittuutit Biibilimiittut paasiumallugit suna paaseqqaartariaqarparput, aamma sooq?

³ Danielip Johannesillu siulittuutaannit kunngit, imaluunniit nunarsuarmi naalakkersuisut, arfineq pingasut pillugit paasissutissat aamma taakkua qanoq tulleriinneqarlutik saqqummernissaat paasisinnaavavut. Siulittuutilli taakku aatsaat paasisinnaavavut siulittuut Biibilimiittoq siulleq paasigutsigu. Sooq? Biibili tamarmi tassanilu siulittuutit tamarmik siulittuummut siullermut attuummassuteqarmata.

PULATERIAARSUUP KINGUAAVA NERSULLU QAASUTTOQ

4. Arnap kinguaassaanut kikkut ilaappat, kinguaassaq taanna sussava?

⁴ Edenimi pikitsitsisoqarniariartoq Jehovap siulittuutigaa ‘arnaq’ kinguaassaqassasoq. * Siulittuut imaappoq:   “Akerariissikkumaarpassi illit arnarlu, illit kinguaassat taassumalu kinguaassaa. Taassuma niaqqut aserortissavaa, illillu taassuma kimmia aserortissavat.” (1 Mosesi 3:15, NV) Kinguaassap taassuma pulateriaarsuup, Saatanip, niaqua ‘aserortissavaa’. Kingusinnerusukkut Jehovap ersersippaa kinguaassaq Aaperaamit, Israelikkunnit, naggueqatigiinnit Judakkunnit kunngillu Daavip ilaqutaanit kinguaarineqarumaartoq. (1 Mosesi 22:15-18; 49:10; Tussiaat 89:4, 5; Lukasi 1:30-33) Kinguaassap Kristusi Jiisusi pingaarnerusortaraa. (Galatiamiut 3:16) Kinguaassallu kristumiut tanitat ilagiissaat pingaannginnerusortarai. (Galatiamiut 3:26-29) Jiisusi tanitallu taakku ataatsimut tassaapput Guutip naalagaaffia. Guutip naalagaaffik taanna atorlugu Saatani suujunnaarsissavaa. — Lukasi 12:32; Romamiut 16:20.

5, 6. (a) Danielip Johannesillu naalagaaffiit pissaanillit qassit eqqartorpaat? (b) Nersutip qaasuttup Saqqummersitat 13:1-mi allaatigineqartup niaqui sumut assersuutaappat?

⁵ Jehovap Edenimi siulittuutimini siullermi eqqartorpaa Saatani ‘kinguaassaqarumaartoq’. Saatanip kinguaassaa arnap kinguaassaanut akeqqersimaarlunilu uumissuissaaq. Pulateriaarsuup kinguaassaanut kikkut ilaappat? Tassaapput Saatanip iliorneratut Guutimik uumissuillutillu taassuma innuttaanik akerlilersuisut tamarmik. Uperisarsiornikkut sakkutooqarnermullu tunngasut peqatigiiffiit saniatigut Saatani kinguaassaminut ilaasunik aaqqissuussinermigut naalakkersuisorpassuarnik, imaluunniit naalagaaffippassuarnik, pilersitsivoq. (Lukasi 4:5, 6) Naalakkersuisut taakkua ilaannaasa Guutip innuttai, tassaasut Israelikkut kristumiulluunniit tanitat ilagiissaat, saassuttarpaat. Tamanna Danielip Johannesillu naalagaaffinnik pissaanilinnik sooq arfineq-pingasuinnarnik allaatiginnissimanerannut paasinninnissamut iluaqutigaarput.

⁶ Ukiut 2000-ingajaat matuma siorna Jiisusip apustili Johannesi pissanganartunik takorruuisippaa. (Saqqummersitat 1:1) Takorruukkat ilaanni Johannesip uumasorujuk, Diaavulumut assersuutaasoq, sissamiittoq takuaa. (Atuakkit Saqqummersitat 12:18–13:2). Johannesip aamma nersut qaasuttoq eqqumiitsoq immamit qaqisoq takuaa. Nersut taanna arfineq-marlunnik niaqoqarlunilu Diaavulumit pissaaneqangaartinneqarpoq. Kingusinnerusukkut Johannesip nersut annoraassatut aappallarissutut aappalutsigisoq aamma arfineq-marlunnik niaqulik takuaa. Nersut taanna tassaavoq nersutip Saqqummersitat 13:1-imiittup “assinga”. Inngilip Johannesimut nassuiarpaa nersutip annoraassatut aappallarissutut aappalutsigisup niaqui arfineq-marluk tassaasut ‘kunngit’, imaluunniit naalakkersuisut, arfineq-marluk. (Saqqummersitat 13:14, 15; 17:3, 9, 10) Johannesip Saqqummersitat allammagit kunnginit taakkunanga  kunngit tallimat naalakkersuiunnaarsimapput, ataaseq naalakkersuivoq, ataaserlu “suli tikiutinngilaq”. Naalakkersuisut, imaluunniit naalagaaffissuit pissaanillit, taakku sorliuppat? Nersutip qaasuttup Saqqummersitani kapitali 13-imi allaatigineqartup niaqui tamaasa immikkut sammilaariartigit. Aamma Danielimik allakkanit naalakkersuisut taakku ilarpassui, ilaatigut ukiut hundredellit sioqqullugit suli saqqumminngitsut, pillugit sukumiinerusumik paasisaqassaagut.

NIAQUI SIULLIIT MARLUK TASSAAPPUT EGYPTENI ASSYRIALU

7. Niaqoq siulleq sumut assersuutaava, aamma sooq?

⁷ Nersutip niaquinit arfineq-marluusunit siulleq Egyptenimut assersuutaavoq Egypteni naalagaaffiummat siulleq Guutip innuttaanik uumissuillunilu akerlilersuisoq. Guutip Aaperaat neriorsorpaa arnap kinguaassaa Aaperaap ilaqutaanit saqqummerumaartoq. Aaperaap kinguaavi, Israelikkut, Egyptenimiittut amerlatsimmata Egyptenimiut naqisimalerpaat. Saatanip Guutip innuttai kinguaassap inunngunnginnerani suujunnaarseriaraluarpai. Taamaattumik Farao aqqutigalugu nukappiaqqat inoorlaat Israelikkuusut tamaasa toqorarteriaraluarpai. Jehovalli Saatanip pilersaarutaa maangaannartippaa innuttaminik Egyptenimit aniguisitsinermigut. (2 Mosesi 1:15-20; 14:13) Kingusinnerusukkut Jehovap Israelikkunnut nuna neriorsuutigisaq tunniuppaa.

8. Niaqqut aappaat sumut assersuutaava, aamma soriaraluarpa?

⁸ Nersutip niaquisa aappaat Assyriamut assersuutaavoq. Naalagaaffik pissaaneqangaartoq taanna aamma Guutip innuttaanik suujunnaarsitseriaraluarpoq. Ilumoorpoq Jehovap Assyria aqqutigalugu Israelikkut naggueqatigiissortaat qulit pillarai imminut naalannatillu guutipilussiormata. Taavali Assyriap Jerusalemi suujunnaarseriaraluarpaa. Immaqa Saatanip kinguariit kunngikkormiut Jerusalemimiittut toqorarniaraluarpai Jiisusi taakkunannga kinguarineqartussaammat. Jehovap Jerusalemip piuneerunneqarnissaa kissaatiginnginnamiuk innuttani tupinnartuliornikkut aniguisippai Assyriamiut sakkutuui toqorarlugit. — 2 Kunngit 19:32-35; Esaja 10:5, 6, 12-15.

NIAQUISA PINGAJUAT TASSAAVOQ BABYLONI

9, 10. (a) Jehovap Babylonimiut qanoq iliornissaat akueraa? (b) Siulittuutit eqquutissappata susoqartariaqarpa?

⁹ Nersutip, Johannesip takusaata, niaquisa pingajuat naalagaaffimmut Babylonimut assersuutaavoq. Jehovap Jerusalemi Babylonimiunut piuneerutitippaa innuttanilu aallarussaatillugit. Tamanna pitinnagu Jehovap innuttani naalanngitsut Babylonimiunit qanoq pineqarnissaat pillugu mianersoqquai. (2 Kunngit 20:16-18) Aamma Jehovap Israelikkut paasitippai kunngii Jerusalemimi ‘issiavissaarsuarititamini’ issiajunnaassasut. (1 Nalunaarsuutit 29:23) Jehovalli neriorsuutigaa kunngip Daavip kinguaavaneersoq kunngiussusermik ‘piginnittussaq’ tikiutissasoq. — Ezekieli 21:30-32, 1900.

¹⁰ Siulittuummit allamit erserpoq juutit naalaffimmi Jerusalemimiittumi suli pallorfiginnissasut Missiarsi neriorsuutigisaq saqqummerpat. (Danieli 9:24-27, 1900) Israelikkut Babylonimut aallarunneqannginneranni aamma siulittuutigineqarpoq Missiarsi Betlehemimi inunngorumaartoq. (Mika 5:1) Siulittuutit taakku eqquutissappata juutit Babylonimit aniguisinneqartariaqarput, nunaminnut utertariaqarput, naalaffillu qarmaqqittariaqarpaat. Babylonimiulli tigusaminnik iperagaatitsinngisaannaraluarput. Guutip innuttai qanoq nunaminnut utersinnaappat? Apeqqummut tamatumunnga akissutaasoq Jehovap pruffiitiminut saqqummersippaa. — Amosi 3:7.

11. Danielip Johannesillu siulittuutaanni naalagaaffimmut Babylonimut assersuutaasut suuppat? (Takuuk quppernerup ataani ilanngussaq).

¹¹ Babylonimut aallarussaasut ilagaat Danieli. (Danieli 1:1-6) Jehovap Danielimut paasinarsisippaa Babyloni naalakkersuiunnaarpat naalagaaffiit pissaaneqangaartut allat tulleriaarlutik saqqummerumaartut. Jehovap assersuutit assigiinngitsut atorlugit susoqassanersoq  siulittuutigaa. Assersuutigalugu Babylonimiut kunngiat Nebukadnesari inuusaliarujussuaq saviminernit assigiinngitsunit sanaaq pillugu sinnattortippaa. (Atuakkit Danieli 2:1, 19, 31-38). Jehovap Danieli aqqutigalugu nassuiarpaa inuusaliap niaqua kuultiusoq tassaasoq naalagaaffik Babyloni. * Inuusaliap sakiaa taliilu sølviusut naalagaaffissuarmut Babylonip kingorna pissaaneqalertussamut assersuutaapput. Naalagaaffik tamanna sorliua, taassumalu Guutip innuttai qanoq pivai?

NIAQUISA SISAMAAT TASSAAVOQ MEDERIT PERSERILLU NAALAGAAFFIAT

12, 13. (a) Jehova naalagaaffissuaq Babylonimik tiguaasussaq pillugu qanoq paasissutissiiva? (b) Sooq isumaqarpugut Mederit Perserillu naalagaaffiat nersutip qaasuttup niaquisa sisamarigaat?

¹² Jehova ukiut hundredit sinnillit Danielip nalaa sioqqullugu pruffiitini Esaja aqqutigalugu naalagaaffissuaq Babylonimik tiguaasussaq pillugu pingaarutilimmik paasissutissiivoq. Jehovap nassuiarpaa naalagaaffissuup taassuma sakkutuui qanoq Babylonimik tiguaajumaartut, allaallu siulersuisuusussap atia taavaa. Siulersuisuusussaq taanna tassaavoq Kyrosi, Perserit kunngiat. (Esaja 44:28–45:2) Jehovap Danieli allanik marlunnik Mederit Perserillu naalagaaffissuat pillugu takorruuisippaa. Siullermik Danielip nannutut isikkoqartoq nikorfasoq takuaa. Taannalu ‘neqitorujussuaqquneqarpoq’. (Danieli 7:5) Takkorruukkat aappaanni Danielip sava angutiviaq marlunnik nassulik takuaa. — Danieli 8:3, 20.

¹³ Jehovap Babylonip tiguarneqarnissaa Israelikkullu nunaminnut uternissaat pillugit siulittuutini eqqortinniarlugit Mederit Perserillu atorpai. (2 Nalunaarsuutit 36:22, 23) Kingusinnerusukkulli Mederit Perserillu Guutip innuttai suujunnaarseriaraluarpaat. Esterimik allakkani oqaluttarineqarpoq Hamanip, Perserit naalagaaffianni ministeriusup, juutit naalagaaffissuarmi tamatumani najugaqartut tamaasa toqunniaraluarai. Hamanip naalagaaffimmi innuttaasut tamaasa paasitippai ullormi toqqakkamini juutit tamarmik toqorarneqassasut. Jehovalli innuttani Saatanip kinguaavata uumissuineranut illersoqqippai. (Esteri 1:1-3; 3:8, 9; 8:3, 9-14) Taamaattumik Mederit Perserillu naalagaaffiat tassaavoq nersutip qaasuttup Saqqummersitani eqqaaneqartup niaquisa sisamaat.

NIAQUISA TALLIMAAT TASSAAVOQ GRÆKERIT NAALAGAAFFIAT

14, 15. Jehovap itsaq Grækerit naalagaaffiat pillugu paasissutissat sukumiisut suut paasinarsisippai?

¹⁴ Nersutip qaasuttup Saqqummersitani eqqaaneqartup niaquisa tallimaat Grækerit naalagaaffiannut assersuutaavoq. Sinnattumi Danielip Nebukadnesarimut nassuiagaani naalagaaffik taanna inuusaliap naavanut siffiaanullu kanngussaasumut assersuutaavoq. Jehovap Danieli suli allanik marlunnik takorruuisippaa. Danieli Grækerit naalagaaffiat tassanilu naalagaasoq nuimanerusoq pillugit sukumiinerusumik paasitinneqarpoq.

¹⁵ Danielip takorruukkami ilaanni milakulaaq sisamanik sululik takuaa. Nersut taanna tassaavoq Grækerit naalagaaffiat naalagaaffinnik allanik sukkaqisumik tiguaasussaq. (Danieli 7:6) Takorruukkami allami Danielip savaasaq angutiviaq ataatsimik nassussualik takuaa. Nersutip taassuma sava angutiviaq marlunnik nassulik, Mederit Perserillu naalagaaffiannut assersuutaasoq, imaaliallaannaq toquppaa. Jehovap Danieli paasitippaa savaasaq angutiviaq Grækerit naalagaaffiannut assersuutaasoq nassussuarlu taakkua kunngiisa ilaannut assersuutaasoq. Aamma Danieli allappoq nassussuaq taanna napissasoq tamatumunngalu taarsiullutik nassuaqqat sisamat puttukkumaartut. Siulittuut tamanna ukiut hundredet arlallit Grækerit naalagaaffiata pissaaneqalernera sioqqullugu allanneqaraluartoq siulittuutigineqartut tamarluinnarmik eqquupput. Alexanderersuaq, Grækerit kunngiat nuimanerpaaq, nassussuuvoq. Mederit Perserillu ajugaaffigigamigit Grækerit sakkutuui  siulersorpai. Nassussuaq taanna napivoq Alexanderersuaq pissaaneqaruttulerluni 32-niinnarnik ukioqarluni toqummat. Kingusinnerusukkut sakkutuuisa naalagaasa ilaasa sisamat naalagaaffia agguarpaat. — Atuakkit Danieli 8:20-22.

16. Antiochos IV sua?

¹⁶ Grækerit naalagaaffiata Perserit ajugaaffigigamigit Israeli naalagaaffigilerpaa. Tamatuma nalaani Juutit nunaminnut utereersimapput Jerusalemimilu naalaffik qarmaqqereersimallugu. Guutip taakku suli innuttarai, naalaffillu pallorfiginninnermut ilumoortumut suli qitiuvoq. Ukiuni 100-kkunni Kr.in.si. Grækerit Guutip innuttaanik saassussipput. Alexanderersuup naalagaaffianik agguarneqartumik kingornusseqataasut ilaat, Antiochos IV, Jerusalemimi naalaffiup eqqaani guutipilussiornermut pilliiviliorpoq juutillu upperisarsiornerannut tunngatillugu iliuuseqartut toqumik pillarneqartittalerlugit. Saatanip kinguaavanut ilaasoq Guutip innuttaanik saassusseqqippoq. Sivitsunngitsorli naalagaaffissuup allap Grækerit naalagaaffiat taarsissavaa. Nersutip qaasuttup niaquisa arfernat sorliussavamitaava?

NIAQUISA ARFERNAT TASSAAVOQ ROMAMIUT NAALAGAAFFIAT — ‘ERSINAQALUNILU AMIILAARNAQISOQ’

17. Niaquisa arfernat siulittuutip Mosesimik allakkani siullerni 3:15-imi eqqaaneqartup ilaanik sorlermik eqquutsitsiva?

¹⁷ Johannesip takorrukkakkut nersut qaasuttoq takummagu Romamiut naalagaaffissuat pissaaneqarnerpaavoq. (Saqqummersitat 17:10) Nersutip qaasuttup niaquisa arfernat, Romamiut naalagaaffiat, siulittuutip Mosesimik allakkani siullerni 3:15-imi eqqaaneqartup ilaanik eqquutsitsivoq. Saatanip Romamiut naalagaaffianni atorfillit atorlugit kinguaassap “kimmia” aserortippaa. Romamiut Jiisusi naalagaaffimminnut pikitsitsisutut unnerluutigaat toqullugulu. (Matthæusi 27:26) Jehovalli Jiisusi makitimmagu ikia kimmianiittoq mamipallappoq.

18. (a) Inuiaqatigiit nutaat kikkut Jehovap toqqarpai, aamma sooq? (b) Pulateriaarsuup kinguaavata arnap kinguaava qanoq akeqqersimaarfigiuarpaa?

¹⁸ Israelimi upperisarsiornikkut siuttut Romamiullu ikioqatigiillutik Jiisusi saassuppaat. Israelikkullu amerlanerit Jiisusip Missiarsiunera akueriumanngilaat. Taamaattumik Jehovap Israelikkut innuttariunnaarpai. (Matthæusi 23:38; Apustilit Suliaat 2:22, 23) Inuiaqatigiinnik nutaanik, ‘Israelimik Guutip pigisaanik’, toqqaavoq. (Galatiamiut 3:26-29; 6:16) Inuiaqatigiit taakku tassaapput kristumiut tanitat ilagiissaat, juutit juutiunngitsullu. (Efesosimiut 2:11-18) Jiisusip toqunerata makititaaneratalu kingorna pulateriaarsuup kinguaavata arnap kinguaava akeqqersimaarfigiuarpaa. Romamiut kristumiut tanitat ilagiissaat, arnap kinguaavanut ilaasut, arlaleriarlutik suujunnaarseriartaraluarpaat. *

19. (a) Danielip naalagaaffiit pissaaneqangaartut arfernat qanoq allaatigaa? (b) Allaaserisami allami apeqqutit suut akineqassappat?

¹⁹ Sinnattukkami Danielip Nebukadnesarimut nassuiaataani inuusaliap niui saviminiusut Romamiut naalagaaffiannut assersuutaapput. (Danieli 2:33) Danielip takorruukkakkut Romamiut naalagaaffissuat takuinnarnagu aammali naalagaaffissuaq tulliuttoq Romamiut naalagaaffiannit aallaaveqarumaartoq takuaa. (Atuakkit Danieli 7:7, 8). Ukiuni hundredelippassuarni Romamiut naalagaaffiat nersutitut ‘ersinaqaluni amiilaarnaqalunilu nakooqisutut’ ippoq. Siulittuutigineqarporli naalagaaffimmit tamatumanga ‘nassuit qulit’ puttukkumaartut. Taava “nassuk alla mikisoq” puttutissallunilu allanit tamanit pissaaneqarnerulissaaq. Nassuit qulit taakku nassullu mikisoq sumut assersuutaappat? Nassummut mikisumut assersuutaasoq Nebukadnesarip sinnattuani inuusaliarujussuup ilaanut sorlermut assersuutaava? Apeqqutit tamakku allaaserisami qupperneq 16-imi aallartittumi akineqassapput.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]