APRIILIMI 2006-imi aviisini nunarsuaq tamak­kerlugu pis­sanganar­tumik nutaarsias­saqar­poq: Al­lagatoqaq “Judasip iivangkiiliua”-nik qulequtalik nas­saarineqaq­qam­mersoq ilisimatuut tamanut saq­qum­miutis­savaat. Aviisit naaper­torlugit ilisimatuut al­lagaq taman­na pis­sutigalugu inuit Judasimut, ajoqersuk­kamut Jiisusimik kil­luus­sisumut, isigin­nit­taasian­nik al­lan­nguis­sanerar­paat. Ilisimatuut taak­ku naaper­torlugit Judasi iluarisaasuul­lunilu Jiisusimik paasin­nil­luar­tuuneruvoq, taas­sumalu Jiisusi isumaqatigereerlugu akeraanut toqun­neqaq­qul­lugu tun­niup­paa.

“Judasip iivangkiiliua” al­lagaava tutsuiginar­toq? Taamaap­pat Judasi Iskarioti, Jiisusi Kristusi kristumiul­lu siul­liit pil­lugit sior­natigut ilisimaneqan­ngitsunik paasis­sutis­saqar­pa? Kristusimik taas­sumalu ilin­niar­titsineranik paasin­nin­nis­satsin­nut sun­niuteqas­sava?

“Judasip iivangkiiliua” qanoq nas­saarineqarsimanersoq ilisimaneqar­pian­ngilaq. Al­lagaq taman­na itsar­nisarsiuunit nas­saarineqaranilu up­per­narsar­neqan­ngilaq, 1970-ik­kul­li naaler­neran­ni 1980-ik­kul­luun­niit aal­lar­tin­neran­ni pisoqaar­niarfim­mi saq­qum­meriataar­poq. Imaas­sin­naavoq Egyptenimi 1978-imi ilivermi, im­maqa qaarusum­mi, nas­saarineqar­toq. Atuagatoq­qami al­lak­kanik sisamanik im­mik­koor­tor­talim­mi al­lagaavoq, kopterisul­lu al­lan­neqar­poq (itsaq Egyptenimiutut nagguigalugit oqaatsit).

Egyptenimi silaan­narmi isugutan­ngitsumi atuagatoqaq amermik qalilik ukiuni hundredelik­kuutaani asiusiman­ngilaq, maan­nak­kul­li asiujar­tupal­lap­poq. 1983-imi atuagatoqaq taman­na misis­sueq­qis­saar­tar­tunut ikit­tuin­nar­nut takutin­neqar­poq, pisiarinis­saanul­li aki ingasap­pal­laarmat pisiarin­ngilaat. Taamanimiil­li ukiuni arlalin­ni toq­qorluagaan­ngin­nami suli asiuneruvoq. 2000-imi Schweizimi pisoqaar­niar­tar­tup pisiaraa kingusin­nerusuk­kul­lu ilisimatuunut aalajangersimasunut nunanit tamalaaneersunut tun­niul­lugu. Ilisimatuut taak­kua Maecenas Foundation for Ancient Ar­t-imit aam­ma National Geographic Society-mit tapersersor­neqarlutik atuagatoq­qamik, ilaanik ilaan­nakuugaluar­tunik, iluarsaas­sinis­samik suliarujus­suaq aal­lar­tip­paat. Aam­ma qanoq pisoqaatiginersoq paasiniar­tus­saavaat atuagatoqarlu nutser­tus­saal­lugu imaalu nas­suiarlugit.

Kulstof-14 atorlugu qanoq pisoqaatiginera naliler­neqar­poq, tamatuman­ngalu erser­poq im­maqa  200-k­kun­ni 300-k­kun­niluun­niit al­lan­neqarsimasoq. Ilisimatuul­li “Judasip iivangkiiliua” kopterisooq al­lagaasumit grækerisuumit pisoqaanerusumit nutser­neqarsimasoq ilimagaat. “Judasip iivangkiiliua” qanga al­lan­neqaq­qaar­pa, aam­ma sooq al­lan­neqar­pa?

Al­lagaq “Judasip iivangkiiliua”-nik qulequtalik Irenæusip, Lyonip biskop­piata 100-k­kun­ni inuusimasup, al­lagaani eq­qar­tor­neqaq­qaar­poq. Taan­na atuak­kiamini eqimat­tat as­sigiin­ngitsut ajoqersuutaan­nik akior­niak­kami ilaat pil­lugit ima al­lap­poq: “Isumaqar­put Judasip kil­luus­sisup . . . al­lat as­siginagit sal­lusuis­sut ilisimagamiuk kil­luus­sinerup nalor­ninar­tua kisimi naam­mas­sigaa. Taan­na pis­sutaal­luni suut tamarmik, nunarsuarmiit­tut qilam­miit­tul­lu, paatsiveerutitin­neqar­put. Taama it­tumik oqalut­tualior­put taasarlugulu ‘Judasip iivangkiiliua’-nik.” — Adversus Haereses (Ajoqersuinerlut­tunut akiuineq).

Irenæusip ingam­mik ajoqersuutit gnostikerit kristumiuunerar­tut im­mik­kut it­tumik ilisimasaqar­nerar­tut il­lersugaat naq­qis­sorusup­pai. Gnostikerit tas­saap­put up­perisarsior­nik­kut eqimat­tat as­sigiin­ngitsut kristumius­sutsip ‘sal­lusuis­sutaanik’ tamarmik im­mik­kut paasin­nit­taaseqarlutil­lu nas­suiaasar­tut. Gnostikerit al­lak­kat 100-k­kun­ni siam­marsimasut aq­qutigalugit ajoqersuutitik siuarsar­paat.

Gnostikerit iivangkiiliuan­ni al­las­simasoqakulasar­poq Jiisusip apustiliisa nuimasut taas­suma tusarlius­saa paasinerlut­taraat Jiisusil­lu ajoqersuut iser­tugaq ingerlateq­qik­kaa taamaal­laal­lu ikit­tun­nguit paasisin­naagaat. * Gnostikerit ilaat isumaqar­put nunarsuaq inuit tar­niinut paar­naarus­siviusoq taamaat­tumil­lu ‘guuti pin­ngor­titsisoq’ Al­lak­kani Hebræerisuuni al­laatigineqar­toq guutinit al­lanit naam­mal­luin­nar­tunit pis­saaneqan­ngin­nerusoq. Isumaqar­pul­lu taamaal­laat “eq­qor­tumik” ilisimasaqar­tuusup “iser­tugaq” taman­na paasisin­naagaa taamaat­tumil­lu timik­kut piunerminit aniguisin­neqar­nis­sani noq­qaas­sutigis­sagaa.

“Judasip iivangkiiliua” taak­kua isumaat najoq­qutaralugu al­lagaavoq. Ima aal­lar­ner­neqar­poq: “Saq­qum­mersitamik oqalut­tuaq iser­tugaq Jiisusip ul­lut arfineq-pingasut ingerlaneran­ni poorskisior­nis­sap ul­lut pingasut sior­nagut Judasi Iskariotimik oqaloqateqarluni ingerlateq­qitaa.”

Atuagatoqaq taman­na al­lak­kap Irenæusip eq­qar­tugaata ukior­pas­suar­ni piujun­naarsorineqar­tup as­sigaa? Marvin Meyer ilisimatuunut atuagatoq­qamik misis­sueq­qis­saaq­qaarlutil­lu nutserisunut ilaasoq al­lap­poq Irenæusip “naatsumik al­laatigisaa al­lak­kamut kopterisuumut Judasip iivangkiiliua-nik taaneqar­tumut naaper­tuut­toq”.

“Judasip iivangkiiliua” naaper­torlugu ajoqersuk­kat ilisimasakin­ner­tik ersersik­kaangas­suk Jiisusip taak­ku il­laaruaatigisar­pai. Aam­ma apustilit aq­qaneq-marluusut ilaata ataasiin­naap, Judasip, paasivaa Jiisusip qanor­piaq it­tuunera, taamaat­tumil­lu Jiisusip Judasimuin­naq ‘naalagaaf­fiup iser­tugai’ paasitip­pai.

Ilisimatuut atuagatoq­qamik nutsigaat Irenæusip iivangkiiliumik al­laatigin­nin­neranit sun­ner­neqangaar­poq. Taak­kua nutsigaat naaper­torlugu Judasi Jiisusimit pingaar­tin­neqarami taas­suma kisimi iser­tuk­kanik paasin­nis­sal­lunilu “naalagaaf­fik angus­savaa”. Apustilit paasin­nis­sin­naan­ngitsut Judasimik taarsiisus­samik toq­qaas­sap­put, Judasili ‘anersaan­ngorumaar­poq 13-iat’, ajoqersuk­kanil­lu tamanit pitsaanerusumik akis­sarsisin­neqar­tus­saavoq Jiisusi timiminit aniguisin­neqar­nis­samut ikioramiuk.

Atuak­kior­tut tusaamasat, as­sersuutigalugu Bar­t Ehrman aam­ma Elaine Pagels itsaq kristumius­susermik gnostikeril­lu isumaliutersuutaan­nik misis­sueq­qis­saar­tar­tut, ‘Judasip iivangkiiliuanik’ misis­suiner­tik oqaaseqaater­til­lu saq­qum­miutipal­lap­paat, taak­kualu misis­suinerat ilisimatuul­lu misis­sueq­qis­saaq­qaar­neran­nut nutsigaan­nul­lu as­sigiipajaar­put.  Tamatumali kingunin­nguagut ilisimatuut al­lat, as­sersuutigalugu April DeConick aam­ma Birger Pearson, isor­nar­torsiuip­put. Taak­ku al­lap­put National Geographic Society-p tusagas­siuutitigut eq­qar­tor­neqarusuin­narluni atuagatoqaq saq­qum­miutipal­las­simagaa. Aam­ma ilisimatuut isumaqatigiis­sutaan­ni misis­suinerat pil­lugu al­lanik oqaloqateqan­ngin­nis­samik piumasaqaateqarmat ilisimatusar­nitsigut ingerlatseriaaseq nalingin­naasoq ator­neqan­ngilaq — ingerlatseriaatsimut tamatumun­nga ilaavoq saq­qum­miutin­ngin­nerani ilisimatuunit al­lanit misis­sor­neqar­nis­saa naliler­neqar­nis­saalu.

DeConick aam­ma Pearson suleqatigiin­ngik­kaluarlutik tamarmik isum­mer­put atuagatoq­qap ilaan­nakor­tor­tal­lip im­mik­koor­tor­tai pingaar­ner­paasa ilaat ilisimatuunit kuk­kusumik nutser­neqarsimasut. DeConickip nutsigaa naaper­torlugu Jiisusip Judasi ‘anersaapilut­tut 13-iat­tut’ taavaa, ‘anersaatut 13-iat­tut’ taanagu. * Aam­ma Jiisusi paatsuugas­saan­ngitsumik oqar­poq Judasi ‘naalagaaf­fim­mut’ qilaliar­tus­saan­ngitsoq. Aam­ma Judasi ajoqersuk­kanit al­lanit pitsaanerusumik akis­sarsisin­neqarumaarani Jiisusimik toqutitsisuugami pil­lagaajumaar­poq. DeConickip isumaa naaper­torlugu “Judasip iivangkiiliua” tas­saavoq gnostikerit itsaq ilaarutil­liinerat apustilinik tamanik asis­suisoq. DeConickip aam­ma Pearsonip isum­miup­paat Judasi ‘Judasip iivangkiiliuani’ al­laatigineqar­toq iluarisaasuun­ngitsoq.

Iivangkiiliumik tamatumin­nga misis­sueq­qis­saar­tut — Judasimik iluarisaasutut isigin­nit­tut aam­ma anersaapilut­tut isigin­nit­tut — arlaan­naal­luun­niit oqan­ngilaq iivangkiiliumi oqalut­tuarisaanermut naaper­tuut­tunik paasis­sutis­saqar­toq. Bar­t Ehrman ima nas­suiaavoq: “Iivangkiiliu taan­na Judasimit al­lan­neqan­ngilaq, al­laat Judasiunerar­tumit al­lan­neqan­ngilaq. . . . Iivangkiiliuun­ngilaq Judasip nalaani al­lataq, Judasimil­lu ilisarisiman­nit­tumit al­lan­neqan­ngilaq . . . Taamaat­tumik atuagaan­ngilaq Jiisusip nalaani qanor­piaq pisoqar­neranik amerlanerusumik paasis­sutis­siisoq.”

“Judasip iivangkiiliua” tas­saavoq gnostikerit al­lataat im­maqa ukiuni 100-k­kun­ni grækerisoorlugu al­lan­neqaq­qaar­toq. Atuagatoqaq nas­saarineqaq­qam­mersoq taman­na al­lak­kap Irenæusip eq­qar­tugaata as­sigineraa ilisimatuut suli oqal­lis­sutigaat. Taamaak­kaluar­torli “Judasip iivangkiiliua” aq­qutigalugu kristumius­sutsip im­mik­koor­niaqatigiin­nut unam­mil­leqatigiin­nut as­sigiin­ngitsor­pas­suar­nut tamarmik im­mik­kut ajoqersuutilin­nut im­mik­koor­titer­neqar­nerata nalaa pil­lugu paasis­sutis­saqaler­pugut. Biibilili akerliler­nagu “Judasip iivangkiiliua” apustilit mianersoq­qusineran­nut up­per­narsaavoq. As­sersuutigalugu Apustilit Suliaan­ni 20:29, 30-mi Paulusi ima oqar­poq: “Nalun­ngilara peeruk­kuma . . . ilis­si akor­nas­sin­nit [saq­qum­mersoqarumaar­toq] angutinik ilumoor­tuun­ngitsumik oqalut­tunik ajoqersuk­kat im­min­nut malin­naatik­kumal­lugit.”