Kapitali 2

Atuagaq Guutimik ilisarsinermik imalik

1, 2. Sooq Pin­ngor­titsisitsin­nit un­nersuun­neqar­nis­sar­put pisariaqar­tip­par­put?

PIN­NGOR­TITSISOR­PUT asan­nit­toq atuak­kamik inuian­nut ilitsersuus­sutaasumik un­nersuus­sutaasumil­lu pilersitsisimam­mat pis­susis­samisuugin­nar­poq. Isumaqataas­san­ngin­ner­pil­lu oqarut­ta un­nersuun­neqar­nis­sar­put pisariaqar­tik­kip­put?

² Ukiut 2500-t matuma sior­na pruf­fiiti oqalut­tuarisaanermil­lu al­lat­toq ima al­las­simavoq: „Nalun­ngilara inuup ingerlavis­sani nam­mineq aalajangigas­sarin­ngik­kaa, angutil­lu aalajangigas­sarin­ngik­kai qanoq ingerlanis­sani al­loriar­tar­nis­sanilu.“ (Jeremia 10:23) Tamatuma ilumuus­susia ul­lumik­kut aatsaat taama erseq­qitsigilersimavoq! Profes­sori Wil­liam H. McNeil­l, Chicagop universitetiani oqalut­tuarisaanermik ilisimatusar­nermi siulit­taasuusimasoq, ima oqarsimavoq: „Inuit nunarsuarmi maani oqalut­tuas­sar­taat inuiaqatigiin­nik aaq­qis­suus­sap atuut­tup atugarlior­titaaner­pas­suinik akor­nusersor­neqar­ner­pas­suinil­lu ulik­kaar­poq.“

3, 4. (a) Isuma suna pigalugu Biibili atuar­tas­savar­put? (b) Biibilimik misis­suinitsin­ni qanoq ilil­luta siumukarsin­naavugut?

³ Un­nersuus­sutinik pitsaasunik pisariaqar­titatsin­nik tamanik Biibili imaqar­poq. Inup­pas­suit Biibili misis­suataaraangamik­ku atuas­sal­lugu merserium­mer­tar­paat. Atuagarujus­suuvormi, imaasalu ilar­parujus­sui paasiuminar­tuun­ngil­lat. Najoq­qutas­samil­li, kingor­nus­sas­saq nalilerujus­suaq pisin­naas­saguk­ku qanoq ilior­tariaqar­nin­nik ilitsersueq­qis­saar­tumik, tunineqar­tuuguit misis­soq­qis­saarusus­san­ngin­ner­piuk? Paasiuminaatsitaqaruil­lu paasisimasalim­mik ikior­tis­sarsius­san­ngin­ner­pit? Isuma taman­na pigalugu Biibili atuarsin­naavat. (apustilit suliait 17:11) Timik­kut kingor­nus­sas­samit naleqar­nerujus­suaq Biibilip imaraa.  Soorlu kapitalip siuliani paasigip­put Guutimik ilisarsineq inuunermik naas­saan­ngitsumik kinguneqarsin­naavoq.

⁴ Atuagaq Guutimik ilisarsinermik qulaarisoq misis­soriar­tigu. Siul­lermik Biibili pingaar­nersiorlugu sam­milaas­savar­put. Taavalu sam­miumaar­par­put sooq inup­pas­suit qaam­marsagaasut up­perigaat Biibili tas­saasoq Guutip oqaasia taas­suma isumas­sarsiarititaa.

BIIBILIP IMAI

5. (a) Al­lak­kat Hebriiarisuut sunik imaqar­pat? (b) Al­lak­kat Griikerisuut sunik imaqar­pat?

⁵ Biibili 66-inik atuagar­taqar­poq marlun­ngorlugit avis­simasunik, Testamentitoq­qamik Testamentitaamil­lu taaneqarajut­tunik. Atuagar­taasa ilaat 39-t hebriiarisuunerusoq al­lagaap­put sin­nerilu 27-t griikerisut al­lagaal­lutik. Al­lak­kani Hebriiarisuuni, Mosesimik al­lak­kat-nit Malakip al­lagai tikil­lugit, pin­ngor­titsineq inuiaal­lu oqalut­tuarisaanerata ukiui siul­liit 3500-t oqalut­tuarineqar­put. Biibilip im­mik­koor­tua taman­na misis­soq­qis­saarutsigu ilik­kas­savavut Guutip Israelik­kun­nik — ukiut hundredelil­lit 16-is­saan­ni u.n.s. inuiat­tut pilersin­neqar­neran­nit ukiut hundredel­lit tal­limas­saat u.n.s. tikil­lugu — iliuuseqarfigin­nit­tarsimaneri. * Al­lak­kani Griikerisuuni, Mat­tæusip iivangkiiliuanit sarĸúmersitat ilan­ngul­lugit, Jesus Kristusip ajoqersugaasalu ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni u.n.k. ajoqersuutigisarsimasaat suliarisarsimasaal­lu oqalut­tuarineqar­put.

6. Sooq Biibili tamaat atuaq­qis­saar­tariaqar­par­put?

⁶ Inuit ilaat oqar­niar­tar­put „Testamentitoqaq“ juutit pigigaat „Testamentitaaq“-lu kristumiut pigigaat. Kisian­ni Timûtiusimut agdlagkat áipait 3:16-imi ima al­las­simasoqar­poq: ’Al­lak­kat tamarmik Guutip anersaar­neranik ilal­lit ator­tus­saap­put.’ Taamaat­tumik Guutip oqaasii misis­soq­qis­saar­niaraan­ni Biibili tamaat atuar­tariaqar­poq. Biibilim­mi im­mik­koor­tui marluk taak­ku im­min­nut taper­tariiup­put, ataqatigiiul­lutik aalajangersimasumik ataatsimik sam­misaqarlutik.

7. Biibilip suna aalajangersimasoq sam­mivaa?

 ⁷ Im­maqa naalagiar­tar­putit Biibililu atuf­fas­sis­sutigineqar­toq tusar­naar­tarlugu. Im­maqaluun­niit nam­mineerlutit tamatigut tamaana atual­lat­taasimavat. Nalun­ngiliuk Biibili, Mosesip al­lagaanit siul­ler­nit sarĸúmersitat ilan­ngul­lugit, ataatsimik aalajangersimasumik sam­misaqar­toq? Suusoq nalun­ngiliuk? Guutip inuian­nut naalak­kersuisus­saviuneranik akitsisitsinis­saq, Naalagaaf­fialu ikior­tigalugu siuner­taanik asan­nit­tumik piviusun­ngor­titsinis­saq. Guutip siuner­taminik tamatumin­nga qanor­piaq ilil­luni piviusun­ngor­titsinis­saa kingusin­nerusuk­kut sam­mis­savar­put.

8. Guutip pis­susii pil­lugit Biibilip qanoq oqalut­tuup­paatigut?

⁸ Guutip siuner­taa kisiaan­ngitsoq aam­mali Guutip kinaas­susia Biibilimi eq­qar­tor­neqar­poq. As­sersuutigalugu, ersersin­neqar­poq Guuti misigis­suseqar­toq, iliuutsivul­lu taas­sumun­nga sun­niuteqar­tar­tut. (Tus­siaat 78:40, 41; Us­satit 27:11; Hesekiel 33:11) Tus­siaat 103:8-14-imi al­las­simavoq Guuti ’naak­kin­nil­lunilu saam­maasuusoq, kamak­kumaar­ner­tul­lunilu nal­lit­tuingaar­tuusoq’.  Misigin­neqataasumik pisar­paatigut, ’eq­qaamal­lugu is­sumit pisugut’ toqugut­talu is­sun­ngoq­qik­kumaar­tugut. (1 Moses 2:7; 3:19) Aap, pis­susii tupin­narluin­nar­tuup­put! Guuti taama it­toq pal­lorfigerusus­san­ngin­ner­piuk?

9. Guutip maleruagas­siai pil­lugit Biibilimi qanoq erseq­qis­sumik paasitin­neqar­pugut, ilisimasal­lu taama it­tut qanoq iluaqutigisin­naavavut?

⁹ Aam­ma Guutip maleruagas­siai Biibilimi erseq­qis­sumik saq­qum­miun­neqar­put. Ilaat inatsisitut oqaatigineqar­put, amerlaner­tigul­li tas­saasar­put najoq­qutas­siat pisimasutigut ilin­niarfis­saasutigut saq­qum­miun­neqar­tut. Israelitoq­qap oqalut­tuarisaanerani pisimasut ilaat ilin­niutis­savut Guutip al­lan­neqar­tis­simavai. Iser­tuarani oqalut­tuat tamak­kua ersersip­paat inuit Guutip siuner­taa naaper­torlugu ilioraangata qanoq pisoqar­tar­toq, aam­mali nam­mineq piumasar­tik maliin­narlugu ilioraangata qanoq ajor­tumik kinguneqar­tar­toq. (1 Kun­ngit 5:4; 11:4-6; 2 Israelik­kut 15:8-15) Pisimasuin­nik oqalut­tuat taama it­tut atuaraangatsigik qular­nan­ngitsumik uum­matitsigut kil­lin­neqaatigisar­pavut. Pisimasut oqalut­tuarineqar­tut takorlooq­qis­saar­niarsarigutsigik inuit oqalut­tuarineqar­tut misigisaat paasisin­naavavut. Taamaalil­luta maligas­siuil­luarsimasut iluaqutigisin­naas­savavut, nak­karfis­sal­lu eq­qun­ngitsulior­tut nak­karfigisimasaat ingalal­lugit. Apeq­qul­li man­na pingaar­toq akineqar­tariaqar­poq: Qanoq ilil­luta qularin­ngis­sin­naavar­put Biibilimi atuak­kavut ilumut Guutimit isumas­sarsiarititaanersut?

BIIBILI TATIGISINNAAVIUK?

10. (a) Sooq inuit ilaat isumaqar­pat Biibili pisoqaaqigami atorsin­naajun­naarsimasoq? (b) Timûtiusimut agdlagkat áipait 3:16, 17-imi Biibili pil­lugu sumik paasitin­neqar­pugut?

¹⁰ Im­maqa malugisimavat atuak­kat nalingin­naasut siun­nersuutital­lit ilar­pas­suisa siun­nersuutitaat ukiualun­nguit qaangiuk­kaangata atorsin­naajun­naar­tar­tut. Biibilim­mi siun­nersuutitai atorsin­naajun­naarsimap­pat? Biibili qanganisarujus­suuvoq, oqaaser­taasalu kingul­lersaata al­lan­neqar­neranit ukiut 2000-ingajaat qaangius­simap­put. Taamaat­tumik inuit ilaat isumaqar­put un­nersuus­sutai ul­lutsin­nut muteer­niusunut atorsin­naan­ngitsut. Biibilili Guutimit isumas­sarsiarititaasimaguni  qanorluun­niit pisoqaatigileraluaruni un­nersuus­sutai pisoqalinavian­ngil­lat. Taamaap­pat ’ator­tus­saajuas­sap­put ajoqersuutaal­lutik iner­teq­qutaal­lutil­lu iluarsiar­tuutaal­lutil­lu iluar­nermul­lu perorsaataal­lutik, inuk Guutip pigisaa ineril­luaq­qul­lugu ajun­ngitsulior­ner­nul­lu tamanut pigin­naan­ngorsagaaq­qul­lugu’. — 2 Timûtiuse 3:16, 17.

11-13. Sooq oqarsin­naavugut Biibili ul­lumik­kut atorluarsin­naasoq?

¹¹ Misis­sueq­qis­saar­nerup ersersip­paa Biibilimi najoq­qutas­siat ul­lumik­kut al­lan­neqaq­qaar­neran­nisul­li atorluarsin­naatigisut. As­sersuutigalugu, inut­tut pis­sutsit eq­qarsaatigalugit Biibili paasis­sutis­sar­taqarluar­poq kinguaariin­ni tamani atorsin­naasunik. Taman­na erseq­qip­poq Jesusip qaq­qami oqaluusaatigut, iivangkiiliumi Mat­tæusip al­lagaani, kapitalini 5-imit 7 ilan­ngul­lugu, atuar­neqarsin­naasumi. Jesusip oqaluusaa taman­na as­sut maluginiarlugu Indiami naalak­kersuinermik ilisimasal­lip Mohandas K. Gandhip Tuluit Nunaan­ni naalak­kersuinermik ilisimasalik ima oqarfigisimavaa: „Il­lit nunavit uagul­lu nunat­ta Kristusip qaq­qami oqaluutsimini ajoqersuutai malis­sin­naaler­patigik nunatsin­ni ajor­nar­torsiutit piin­nar­natik silarsuarmili tamarmi ajor­nar­torsiutit anigor­neqarsin­naalis­sap­put.“

¹² Tupin­nan­ngilaq Jesusip ajoqersuutai inuit maluginiar­tarmatigik! Qaq­qami oqaluutsimini pil­luar­nermut piviusumut aq­qum­mik takutip­paatigut. Aaq­qiagiin­ngis­sutit qanoq aaq­qin­neqar­tar­nis­saan­nik qanorlu qinusar­nis­satsin­nik ilitsersuup­paatigut. Timik­kut pisariaqar­titatsin­nik qanoq isigin­nin­nis­satsin­nik tik­kuar­tuup­paatigut, inun­nul­lu al­lanut at­taveqar­nitsin­nut atatil­lugu maleruagas­samik ator­tuujuaan­nar­tumik tunil­luta. Kiisalu up­perisarsior­nik­kut sal­luliuutit qanoq ilil­lutik qulaar­neqarsin­naasut qanorlu ilil­luta isuman­naatsumik siunis­saqalersin­naasugut tik­kuup­paatigut.

¹³ Jesusip qaq­qami oqaluusaani Biibilil­lu sin­nerani nas­suitsumik paasitin­neqar­pugut inuunitsin­ni pis­sutsit pitsan­ngorsar­niarlugit qanoq ilius­sasugut suul­lu ingalas­sagivut. Biibilip siun­nersuutaasa atorluarsin­naanerat paasisimal­lugu ilin­niar­ner­tuun­ngor­niat atuarfian­ni pisor­taasoq ima oqarsimavoq: „Naak ilin­niar­ner­tuun­ngor­niarfim­mi aqutsisuugaluarlunga, marlun­nik ilin­niar­ner­tuun­ngus­suteqarsimagaluarlunga atuagar­pas­suil­lu  isumak­kut peq­qis­suunis­samut psykologiimul­lu tun­ngasut atuarsimagaluarlugit paasilersimavara Biibilip siun­nersuutai, soorlu aap­pariit­tut ingerlal­luar­nis­samut, inuusut­tut naalan­ngitsulior­nis­saan­nik pinaveersaar­titsinis­samut qanorlu ilil­luni ikin­ngutitaarlunilu ikin­ngutigiin­ner­nik atatitsiuaan­narsin­naanis­samut tun­ngasut, atuarsimasan­nit ilin­niar­ner­tuun­ngor­niatul­lu ilisimatusarfigisimasan­nit tamanit akimor­neqarsin­naan­ngitsuusut.“ Biibili atorluarsin­naagin­narani pisoqalinerlu ajuin­narani aam­ma tatiginar­tuuvoq.

EQQORLUARTOQ TATIGINARTORLU

14. Suup takutip­paa Biibili ilisimatuus­sutsik­kut eq­qor­tuusoq?

¹⁴ Naak Biibili ilisimatuus­sutsimut tun­ngan­ngik­kaluarluni ilisimatuus­sutsik­kut eq­qor­tunik imaqar­poq. As­sersuutigalugu, inuit amerlanersaasa up­perigal­larmas­suk nunarsuaq manis­suin­naasoq pruf­fiitip Esajasip nunarsuup ’kaajaluin­nera’ eq­qaasimavaa (Hebriiarisut chugh, „am­mal­loris­soq“). (Isaia 40:22) Aatsaat Esajasip nalaanit ukiut tuusintilik­kuutaat qaangium­mata nunarsuup am­malor­tuunera tamanit akuerisaaler­poq. Aam­malu Job 26:7-imi — ukiut 3000-init amerlanerusut matuma sior­na al­lan­neqarsimasumi — al­las­simavoq Guutip ’nunarsuaq nivin­ngarsimagaa silaan­naasup qulaanut’. Biibilimik paasiniaasar­toq ima oqarsimavoq: „Jobip qanoq ilil­luni ilumoor­toq taman­na paasisimaneraa apeq­qutaavoq Biibilip isumas­sarsiarititaaneranik up­periuman­ngin­nit­tunut akiuminaatsoq.“

15. Oqalut­tuariaaseq Biibilimi ator­neqar­toq qanoq ilil­luni Biibilimut tatigin­nin­nitsin­nik sak­kor­tusaaqataava?

¹⁵ Aam­ma oqalut­tuariaaseq Biibilimi ator­neqar­toq atuagatoq­qamut tamatumun­nga tatigin­nin­nitsin­nik nakus­satsitsisar­poq. Oqalut­tualiani pisar­neq as­siginagu Biibilimi pisuni oqalut­tuarineqar­tuni inut­taasut pif­fis­sarlu al­lat­toq­qis­saar­neqarsimasar­put. (1 Kun­ngit 14:25; Jesaja 36:1; Lúkarse 3:1, 2) Itsarlu oqalut­tuarisaanermik al­lat­tar­tut naalak­kersuisumik ajugaasar­nerinik ingasat­tumik erseq­qis­saaniar­taqisut ajorsar­nerinil­lu kuk­kulut­tor­nerinil­lu toq­qor­tuiniar­taqisut Biibilimi al­lat­tut am­masumik un­neq­qaris­sumil­lu oqalut­tuar­tar­put — al­laat ajor­tuliatik ingasat­tut iser­tuaratik oqalut­tuaralugit. — 4 Moses 20:7-13; 2 Samuel 12:7-14; 24:10.

 ATUAGAQ SIULITTUUTITALIK

16. Biibilip Guutimit isumas­sarsiarititaaneranut up­per­narsaatis­sat suna sak­kor­tuner­paar­taraat?

¹⁶ Siulit­tuutit eq­quutereersimasut Biibilip Guutimit isumas­sarsiarititaaneranut up­per­narsaatis­saal­luar­put. Siulit­tuut nas­suiar­neqarluni tas­saanerar­neqarsimavoq oqalut­tuarisaaneq siumut al­lariigaq. Biibili siulit­tuuter­pas­suar­nik an­nikitsualun­nut al­laat eq­quus­simasunik imaqar­poq. Nalunan­ngilaq inuin­naat piliarin­ngik­kaat. Siulit­tuutim­mi sumin­ngaan­neersuup­pat? Biibili ima akis­suteqar­poq: ’Inuum­mi piumasaagut pruf­fiitip oqaaserisaa pin­ngisaan­nar­poq, anersaal­li il­ler­nar­tup pisim­matik inuit Guutimit oqalup­put.’ (2 Pîtruse 1:21) As­sersuutis­saqar­poq.

17. Siulit­tuutit suut Babylonip up­pin­nis­saanik siulit­tuutaap­pat, qanorlu ilil­lutik eq­quus­simap­pat?

¹⁷ Babylonip uppititaanera. Babylonip Mediamiunit Persiaminiunil­lu up­pititaanis­saa Esajasip Jeremiasil­lu siulit­tuutigisimavaat. Maluginiar­nar­tuuvoq Esajas pisumik tamatumin­nga siulit­tuisimam­mat Babylonip pis­saaneqalerut­torfiani, up­pititaanis­saa ukiunik 200-nik sioq­qul­lugu! Siulit­tuutit an­nikitsualut­taat mak­ku oqalut­tuarisaanik­kut up­per­narsaatis­saqar­put: Kuus­suaq Eufrat er­ngisa tasiusaliamut kuutsin­nerisigut paq­qer­tin­neqar­poq (Jesaja 44:27; Jeremia 50:38); Babylonip kuus­suup tungaanut isaaf­fis­suinik isuman­naal­lisaanik­kut peq­qis­saan­ngip­pal­laar­toqarsimavoq (Jesaja 45:1); ajugaaf­figin­nit­torlu Kyrosimik ateqar­poq. — Jesaja 44:28.

18. ’Grækerit kun­ngiata’ pis­saaneqalerut­tor­neratigut up­pititaaneratigul­lu Biibilimi siulit­tuutit suut eq­quus­simap­pat?

¹⁸ „Grækerit kunngiata“ pissaaneqalerut­forfia uppititaaneralu. Danielip takorruuisitaanik­kut takuaa savaasap angutivis­sap sava angutiviaq saas­suk­kaa, nas­sui marluk napil­lugit. Taava savaasap angutivis­sap nas­sus­sua napivoq, taarsiul­lutil­lu nas­suit al­lat sisamat put­tup­put. (Daniel 8:1-8) Daniel ima nas­suiaan­neqar­poq: „Sava angutiviaq marlun­nik nas­sulik takusat tas­sa Mederit Perseril­lu kun­ngii, savaasarlu angutiviaq meq­qulis­suaq tas­sa Grækerit kun­ngiat, nas­sus­suarlu isaasa akor­nan­niit­toq tas­sa kun­ngiat siul­leq. Nas­sus­suaq taan­na napim­mat sisamal­lu al­lat taarserlugu pin­ngormata taman­na isumaqar­poq naalagaaf­fim­mit taas­suman­nga naalagaaf­fiit sisamat pin­ngorumaar­tut, kisian­ni siul­ler­tut pis­saaneqar­tiginatik.“ (Daniel 8:20-22) Ukiut  hundredel­lit marlus­suit qaangiut­tut siulit­tuut eq­quutil­lugu ’Grækerit kun­ngiata’, Alexanderersuup, Mediamiut Persiamiul­lu naalagaaf­fis­suat ’marlun­nik nas­sulik’ up­pitip­paa. Alexander ukiumi 323-mi u.n.s. toqum­mat sak­kutuuisa naalagaan­nit sisamanit kingoraar­neqar­poq. Naalagaaf­fiil­li taak­kua arlaan­naal­luun­niit Alexanderip naalagaaf­fiatut pis­saaneqar­tigilin­ngilaq.

19. Siulit­tuutit suut Jesus Kristusimut eq­quus­simap­pat?

¹⁹ Jesus Kristusip inuunera. Al­lak­kat Hebriiarisuut siulit­tuutinik Jesusip inun­ngor­neratigut, kif­far­tor­neratigut, toquneratigut makititaaneratigul­lu eq­quut­tunik imaqar­put. As­sersuutigalugu, ukiunik 700-nit amerlanerusunik sioq­qutsil­luni Mika siulit­tuivoq Mes­sias, imaluun­niit Kristus, Betlehemimi inun­ngorumaar­toq. (Mika 5:2; Lúkarse 2:4-7) Mikap nalaani inuusup Esajasip siulit­tuutigisimavaa Mes­sias til­lun­neqarlunilu qitserar­neqarumaar­toq. (Jesaja 50:6; Matîuse 26:67) Ukiunik 500-nik sioq­qutsil­luni Zakariasip siulit­tuutigaa Mes­sias aningaasanut siilvinut 30-nut kil­luutigineqarumaar­toq. (Sakarja 11:12, 13;  Matîuse 26:15) Jesusip nalaa ukiunik tuusintinit amerlanerusunik sioq­qul­lugu Davidip siulit­tuutigaa Mes­sias qanoq ilil­luni nikanarsagaajumaar­toq toqutaal­lunilu. (Tus­siaat 22:8, 9, 19; Matîuse 27:35, 39-43) Ukiunil­lu hundredelin­nik arlalin­nik siusin­nerusuk­kut Danielip siulit­tuutimini qulaar­paa Mes­sias qaqugu tak­kuk­kumaar­toq, qanoq sivisutigisumik kif­far­torumaar­toq kiisalu qaqugu toqujumaar­toq. (Daniel 9:24-27) Tamak­ku siulit­tuutinut Jesus Kristusimut eq­quus­simasunut as­sersuutis­saminiin­nan­nguup­put. Kingusin­nerusuk­kut taan­na pil­lugu atuagas­satit pis­sarsiaqarfigil­luarumaar­patit.

20. Biibilip siulit­tuutaasa eq­quut­tuaan­narsimaneri sumut tatigin­nilis­sutigisariaqar­pavut?

²⁰ Biibilimi siumoorujus­suarluni siulit­tuutit ilar­pas­sui eq­quutereersimap­put. ’Kisian­nimi,’ im­maqa aperiumas­saatit, ’tamak­kua uanga inuunin­nut qanoq at­tuumas­suteqaramik?’ Arlaata ukior­pas­suar­ni ilumoor­tumik oqaluf­figiuaan­narsimal­lutit nutaamik oqarfigip­patit qularis­sagaluar­piuk? Soorunami naamik! Biibili aq­qutigalugu Guuti tamatigut eq­qor­tumik oqalut­tarsimavoq. Taamaat­tumik Biibilimi neriorsuutit tatigis­san­ngin­ner­pavut, soorlu nunarsuarmi paratiisis­saq pil­lugu siulit­tuutit? Paulusitut, Jesusip ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni ajoqersugaasa ilaat­tut, qulan­ngis­sin­naavugut, taan­na oqarsimam­mat ’Guuti sal­lusuitsuusoq’. (Títuse 1:2) Biibili atuar­tarutsigu un­nersuus­sutaalu maleruarlugit ilisimas­sut inuit nam­min­neerlutik angusin­naan­ngisaat ineriar­tor­tis­savar­put, Biibilimi kisimi atuagaavoq Guutimik ilisarsinermik inuunermut naas­saan­ngitsumut sam­misumik imalik.

GUUTIMIK ILISARSINISSAT ’KAJUNGERIUK’

21. Biibilimi ilik­kak­katit merserisutut ik­kuk­kit qanoq ilior­tariaqar­pit?

²¹ Biibilimik atuaq­qis­saar­nin­ni sior­natigut ilin­nut ajoqersuutigineqarsimasunit al­laanerusunik qular­nan­ngitsumik ilik­kagaqar­tas­saatit. Im­maqa al­laat paasilis­savat up­perisarsior­nik­kut ileq­qulersuutigisar­tak­katit pingaar­teqisatit Guutip iluarin­ngik­kai. Paasilis­savat Guuti najoq­qutas­siaqar­toq silarsuarmi sunut tamanut akuersaarfiusumi najoq­qutas­sanit qutsin­neroqisunik. Im­maqa piumasai aal­laq­qaam­mut merserium­mer­narsin­naap­put. Nikal­loqinal­li! Al­lak­kat misis­soq­qis­saar­niak­kit Guutilu ilisaril­luar­niarlugu. Biibilip un­nersuus­sutaasa eq­qarsariaatsin­nik  iliuutsin­nil­lu al­lan­nguisariaqas­sutaasin­naanerat piareersimaf­figiuk.

22. Sooq Biibili atuaq­qis­saar­piuk, qanorlu ilil­lutit al­lat tamatumin­nga paasin­nin­nis­saan­nik ikiorsin­naavigit?

²² Im­maqa ilaat Biibilimik atuaq­qis­saar­taler­nin­nut akerlius­sap­put, Jesusili oqarsimavoq: ’Uan­nik inun­nut nas­suerutigin­nit­toq uangat­taaq nas­suerutigiumaar­para Ataatan­nut qilam­miusumut; uan­nil­li inun­nut miserratigin­nit­toq uangat­taaq miserratigiumaar­para Ataatan­nut qilam­miusumut.’ (Matîuse 10:32, 33) Im­maqa an­nilaangap­put im­mik­kut up­perusior­tunut imaluun­niit up­perisarsioqatigiin­nut ingasat­tajaar­nianut ilan­ngutilersoralutit. Ilumoor­torli tas­saagin­nar­poq Guuti sal­lusuis­sul­lu taas­suman­nga pisoq pil­lugit eq­qor­tumik ilin­nialersimasutit. (1 Timûtiuse 2:3, 4) Taman­na al­lat paasisin­naanerus­savaat ilik­karsimasan­nik oqalut­tuuk­kaangak­kit eq­qis­sisimasumik pis­suseqar­taruit. (Filípimiut 4:5) Eq­qaamas­savat inup­pas­suit ’ilataarineqarsimam­mata’ Biibilimi ilisimas­sutip inun­nut ilumut iluaqutaas­susia takusin­naaleraangamik­ku. — 1 Pîtruse 3:1, 2.

23. Qanoq ilil­lutit Guutimik ilisarsinis­sat ’kajungerisin­naaviuk’?

²³ Biibilimi ima kajumis­saar­neqar­pugut: ’Inoorlaan­nguatut im­muk piviusoq oqaasiusoq kajungerisiuk.’ (1 Pîtruse 2:2) Inoorlaap anaanaminit nerisin­neqar­nis­sani pin­ngitsoorsin­naan­ngilaa pisariaqar­titanilu piniarlugu ilungersor­tar­poq. Taamatut­taaq uagut Guutimik ilisarsineq pin­ngitsoorsin­naan­ngilar­put. Oqaasiinut ’kajungerit’ atuaq­qis­saar­tuaan­nar­nik­kut. Ul­lut tamaasa Biibilimi atuar­tar­nis­sat anguniagariniaruk. (Tus­siaat 1:1-3) Taamaalioruit pil­luaq­qusaangaas­saatit, tas­sami Guutip inatsisai Tus­siaat 19:12-imi ima oqaatigineqar­put: „Maleruaraan­ni taman­na naam­mat­tumik akis­sarsis­sutaas­saaq.“

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

SUNA ILIKKARPIUK?

Biibili sutigut nalis­saqan­ngitsuua?

Sooq Biibili tatigineqarsin­naava?

Biibilip Guutimit isumas­sarsiarititaaneranik suup qularun­naarsip­paatit?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 14-mi ungalusaq]

BIIBILI ILISIMAARILLUALERUK

Biibilimik ilisimaarin­nil­lualer­nis­sat ajor­nakusoor­tuusariaqan­ngilaq. Imaasa al­lat­torsimaf­fiat atorlugu atuagar­taasa tul­leriiaar­neri sumiif­fiilu ilin­niarsin­naavatit.

Biibilip atuagar­tai kapitaleqarlutil­lu verseqar­put, in­nersuus­suteqar­niaraan­ni iluaqutaasunik. 1200-kkut ingerlaneran­ni kapitalilersor­neqalersimavoq, 1500-kkunilu naqiterisup franskiusup Al­lak­kat Griikerisuut ul­lumik­kut versilersor­neqar­nerat­tut aggorsiman­nguatsiar­pai. Biibili tamarmiusoq kapitalilersor­neqarlunilu versilersor­neqarsimasoq siul­leq tas­saavoq latinerisut nutsigaq Vulgata 1555-imi naqitigaasoq.

Atuak­kami matumani Biibilimit in­nersuus­sutit kisitsisitaat siul­leq kapitalimut tun­ngavoq kisitsisil­lu tul­liut­tut versinut tun­ngal­lutik. As­sersuutigalugu „Us­satit 2:5“ isumaqar­poq Biibilip atuagar­taa Us­satit, kapitali 2, versi 5. Al­las­simaf­fiit in­nersuus­sutigineqar­tut qup­per­taruk­kit sivitsun­ngitsoq Biibilimi ujarler­nis­sat ilik­kariar­tulis­savat.

Biibili ilisimaaril­lualerumagaan­ni periaaseq pitsaaner­paaq tas­sa tamaat atuar­nis­saa. Aal­laq­qaam­mut taman­na im­maqa merser­naraluar­poq. Ul­lul­li tamaasa kapitalit pingasuniit tal­limanut atuar­taruk­kit, takis­susii apeq­qutaal­lutik, ukiup ataatsip ingerlanerani Biibili tamaat atuas­savat. Misilil­lugu ul­lumi aal­lar­teriarit.

[Qupp. 19-mi ungalusaq]

BIIBILI — ATUAGAQ ASSEQANNGITSOQ

• Biibili „Guutimit isumas­sarsiarititaavoq“. (2 Timûtiuse 3:16, NV) Inun­nit al­lan­neqarsimagaluar­poq, eq­qarsaataal­li Guutimit siulersor­neqarsimap­put, taamaat­tumik Biibili tas­saavoq ’Guutip oqaasia’. — 1 Tásalûníkamiut 2:13.

• Biibili ukiut 1600-t ingerlaneran­ni inun­nit 40-t mis­saan­niit­tunit as­sigiin­ngitsunik tunuliaqutalin­nit al­lan­neqarsimavoq. Taamaak­kaluar­torli imarisamigut, aal­laq­qaataanit naggataanut, ataqatigiil­luin­nar­tuuvoq.

• Biibili atuak­kanit al­lanit tamanit atugarlior­titaaner­paasimavoq. Ukiuni akul­ler­ni kristumiut ilar­pas­sui biibilimik pigisaqar­ner­tik piin­narlugu qisum­mut qilersor­neqarlutik ikual­lan­neqar­tarsimap­put.

• Biibili nunarsuarmi atuak­kat tunisaaner­paar­taraat. Tamaat ilaan­naaluun­niit oqaatsinut 2000-it amerlanerusunut nutser­neqarsimavoq. Mil­liardilip­pas­suan­ngorlugu naqiter­neqarsimavoq, nunarsuarmilu sumiik­kaluaraan­niluun­niit nas­saas­saavoq.

• Biibilip ilaa pisoqaaner­paaq ukiut hundredel­lit 16-is­saan­ni u.n.s. al­lan­neqarsimavoq. Hindut Rigveda-an­nit (ukiup 900-p u.n.s. mis­saani naam­mas­sineqar­toq), Buddhasior­tut atuagaan­nit „Nuiorak­kat pingasut“-nit (ukiunit 400-kkun­neersoq u.n.s.), islamimik uperisal­lit Koranian­nit (ukiut hundredel­lit arfineq-aap­pas­saan­neersoq u.n.k.) Shintosior­tul­lu Nihongi-an­nit (720 u.n.k.) Biibili pisoqaaneruvoq.

 [Qupp. 20-mi qupperneq tamakkerlugu asseq]