Atuagaq ilisimatuussutsimut naapertuuppa?

Up­perisarsior­nerup ilisimatuus­suseq ikin­ngutimisut isigiuaan­narsiman­ngilaa. Ukiuni hundredelin­ni qaangiut­tuni teologit ilaasa ilisimatuus­sutsik­kut paasisat as­sor­tor­tarsimavaat Biibilimik nas­suiaatimin­nut navianar­torsior­titsisuusorigaangamik­kik. Ilisimatuus­suserli ilumut Biibilimut akeraava?

BIIBILIMIK al­lat­tut nalimin­ni ilisimatuus­sutsik­kut isum­mer­nerit nalingin­naasut al­laaserisimagaluar­patigik atuagaq ilisimatuus­sutsik­kut kuk­kuner­pas­suaqas­sagaluar­poq. Kisian­ni Biibilimik al­lat­tut ilisimatuus­sutsik­kut paasinerluiner­nut tapersiis­sutaasunik al­laaserisaqarsiman­ngil­lat. Akerlianil­li ilisimatuus­sutsik­kut eq­qor­tut aam­malu taamanik­kut isum­manut nalingin­naanerusunut akerliusut al­lat­torsimavaat.

Nunarsuaq qanoq iluseqarpa?

Apeq­qut taman­na inuit ukiuni tuusintilik­kuutaani isumaliutersuutigisarsimavaat. Itsaq inuit amerlanersaat isumaqarsimap­put nunarsuaq manis­suin­naasoq. As­sersuutigalugu Babylonimiut isumaqarsimap­put silarsuaq karsitut initul­luun­niit iluseqar­toq nunarsuarlu tas­saasoq nateq. Indiami palasit vedasior­tut isumaqarsimap­put nunarsuaq manis­suin­naasoq qaavalu kisimi inoqar­toq. Asiami naggueqatigiit ilaasa takorloor­tarsimavaat nunarsuaq al­lequtarsuar­tut iluseqar­toq.

Ukiunili 500-kkun­ni u.n.s. griikerip isumaliutersor­tar­tup Pythagorasip isumaliutigilersimavaa qaam­mat seqinerlu am­malor­tuum­mata nunarsuaq aam­ma taamaas­simas­sasoq. Kingusin­nerusuk­kut Aristotelesip (ukiuni 300-kkun­ni u.n.s. inuusup) taan­na isumaqatiginerar­paa nas­suiaal­lunilu nunarsuup am­malor­tuunera takuneqarsin­naasoq qaam­matip pulanerani. Nunarsuum­mi qaam­mam­mi tarraa am­malor­tuusar­poq.

Taamaat­torli inup­pas­suit isumaqar­tuarsimap­put nunarsuaq manis­suin­naasoq qaavalu kisimi inoqar­toq. Ilaasa nunarsuaq am­malor­tuup­pat kingunis­saa akuerisin­naan­ngilaat — antipodeqas­sasoq, tas­sa nunap il­lua’tungaaniit­toqas­sasoq. * Lactantiusip, atuak­kior­tup kristumiuunerar­tup ukiuni 300-kkun­ni inuusup, eq­qarsaat taman­na il­laruaatigisimavaa. Ima isum­mersimavoq: „Ima sianiitsigisoqarsin­naaner­pa isumaqarsin­naal­luni inoqar­toq niaquanit qutsin­nerusunik isigalin­nik? . . . naasoqar­toq or­peqarlunilu am­mut naasar­tunik? qum­mut sial­ler­tar­toq, apisar­toq nataq­qor­nar­tarlunilu?“²

Nunarsuup il­lua’tungaani inoqar­neranik eq­qarsaat teologit ilaasa akueriuminaatsis­simavaat. Eq­qarsaatersuutit ilagaat nunarsuup il­lua’tungaani inuit inuiaqatigiin­nut ilisimaneqar­tunut qanorluun­niit at­taveqarsin­naanavian­ngitsut imaq ikaas­sal­lugu angival­laarmat imaluun­niit ækvatorip nalaani silaan­naq kis­sar­torsuaq aq­qutigineqarsin­naan­ngim­mat. Taamaat­tumik nunarsuup il­lua’tungaaniit­toqaruni sumin­ngaan­neersuusimas­sap­pat? Teologit ilaasa taman­na paatsiveqar­tin­ngin­namik­ku isumaqarusun­nerup­put nunarsuup il­lua’tungaani  inoqarsin­naanavian­ngitsoq, imaluun­niit al­laat Lactantiusip oqar­neratut nunarsuaq am­malor­tuusin­naanavian­ngitsoq!

Taamaat­torli nunarsuup am­malor­tuunera naggataatigut amerlaner­nit akuerineqar­poq. Aatsaat maan­na ukiuni 1900-kkun­ni avataarsualiar­toqar­talermat inuit nam­min­neerlutik nunarsuup am­malor­tuunera up­per­narsisin­naalersimavaat. *

Biibili taman­na pil­lugu qanoq oqaaseqar­pa? Ukiuni 700-kkun­ni u.n.s. inuit amerlanerit nunarsuarmik manis­suin­naasorin­nin­nerata nalaani, griikerit isumaliutersor­tar­tuisa nunarsuarmik am­malor­tuusorin­niler­nerat ukiunik hundredelin­nik arlalin­nik sioq­qul­lugu, inuil­lu avataarsuanit nunarsuup am­malor­tuuneranik takusaqarsin­naaler­nerat ukiunik tuusintilin­nik arlalin­nik sioq­qul­lugu, pruf­fiiti hebriiariusoq Esajas maluginiar­nar­tumik ersaris­sumik al­las­simavoq: ’Tamas­sa nunap kaajaluinnarata qulaani ineqar­toq.’ (Isaia 40:22, nutsigaq nutaan­ngitsoq) Hebriiarit oqaasiat chugh, uani ’kaajaluin­nera’-mik nutser­neqar­toq, aam­ma ima nutser­neqarsimavoq: ’nuna arsaasoq’ (Lindberg) imaluun­niit ’nuna am­malor­tuusoq’. — Moffatt. *

Biibilimik al­laqataasup Esajasip nunarsuaq pil­lugu oqalut­tuatoq­qat nalingin­naasut al­laatigin­ngilai. Akerlianil­li ilisimatuut paasiumaagas­saan­nit as­sor­tor­neqarsin­naan­ngitsunik al­laatigisaqarsimavoq.

Nunarsuaq sumik tunngaveqarpa?

Itsaq inuit silarsuaq pil­lugu aam­ma ima apeq­quteqar­tarsimap­put: Nunarsuaq sumik tun­ngaveqar­pa? Seqineq, qaam­mat ul­loris­sal­lu sumut nivin­ngar­neqarsimap­pat? Taamanik­kut nunarsuup ul­loris­sal­lu im­min­nut nusus­simaneran­nik ilisimasaqan­ngil­lat, taman­na aatsaat 1687-imi Isaac Newtonimit paasineqarmat. Ul­loris­sat arlaan­nut nivinganatik avataarsuaniin­nerat naluaat. Taamaat­tumik nas­suiar­niar­tar­paat nunarsuaq ul­loris­sal­lu sunik takus­saasunik tun­ngaveqarsimas­sasut.

Ilaasa, im­maqa qeqer­tami inuusut, itsarli isumaliutigisarsimavaat nunarsuaq im­mamit avatanger­neqarluni puttasoq. Hindusior­tut isumaqarsimap­put nunarsuaq arlalin­nik qaleriin­nik tun­ngaveqar­toq. Nunarsuaq nagguaatsunik sisamanik tun­ngaveqarsoraat, nagguaatsut saanilus­suarmik tun­ngaveqarlutik, saaniluk pulateriaarsum­mik tun­ngaveqarluni pulateriaarsul­lu imusimal­luni imarsuarmi put­tal­luni. Empedokles, griikeri isumaliutersor­tar­toq ukiuni 400-kkun­ni u.n.s. inuusoq, isumaqarsimavoq nunarsuaq anoraasuarsuarmik kaavit­tulior­tumik tun­ngaveqar­toq kaavit­tulior­nerlu taman­na ul­loris­sat ingerlaar­nerinut pis­sutaasoq.

Aristotelesip isumaliutersuutai siam­mar­ner­paanut ilaap­put. Taas­suma naak isumaqaraluarluni nunarsuaq am­malor­tuusoq akuerisin­naasiman­ngilaa ikerin­narmiit­toq. Al­lak­kamini Universets Bygning-imi nunarsuup im­mami put­taneranik isuma akerliler­paa ima al­lal­luni: „Nunarsuar­tut imeq ikerin­narmiis­sin­naan­ngilaq: tun­ngaveqar­tariaqar­poq.“⁴ Nunarsuaq sumik ’tun­ngaveqar­pa’? Aristoteles isumaqarsimavoq seqineq, qaam­mat ul­loris­sal­lu pul­lar­taasanut akimut ersit­tunut aalajanger­neqarsimasut. Pul­lar­taasan­ngooq pul­lar­taasat al­lat iluaniip­put, nunarsuarlu aalasin­naanani qeq­qaniil­luni. Pul­lar­taasan­ngooq kaavip­put tas­saniit­tul­lu — seqineq, qaam­mat ul­loris­sal­lu — qilam­mi ingerlaarlutik.

Aristotelesip nas­suiaanera taamanik­kut tun­ngaveqarluar­tutut nipeqar­poq. Ul­loris­sam­mi arlaan­nut nivin­ngar­neqarsiman­ngik­kunik qanoq ilil­lutik inimin­niit­tuarsin­naas­sap­pat? Aristotelesip ataq­qineqar­tup isumai ukiuni 2000-ini eq­qor­tutut isigineqar­put. The New Encyclopædia Britannica naaper­torlugu 1500-kkun­ni 1600-kkun­nilu taas­suma ilin­niar­titsis­sutai oqaluf­feqarfim­mit ’ajoqersuutitut ilumoor­tutut isigineqar­put’.⁵

Qin­ngus­suaq ul­loriarsiut nas­saarineqarmat ul­loriarsior­tut Aristotelesip isumaliutersuutaa apeq­quser­taler­paat. Aatsaal­li akis­sutis­saqaler­put Isaac Newtonip nas­suiarmagu ul­loris­sat avataarsuani ingerlaar­nerat nukim­mit takus­saan­ngitsumit aqun­neqar­toq — nusus­sisiman­nin­nermit. Taman­na tupin­nar­pal­laarsorineqar­poq, Newtonil­lu suleqataasa ilaasa  up­periuminaatsip­paat avataarsua al­lamik soqan­ngitsoq. *⁶

Taman­na pil­lugu Biibilimi qanoq al­las­simasoqar­pa? Ukiut 3500-ngajaat matuma sior­na Biibilimi ersaril­luin­nar­tumik al­las­simavoq Guutip ’nunarsuaq nivin­ngaraa silaan­naan­naasup qulaanut’. (Job 26:7) Hebriiarit oqaasiat (belīmahʹ) ’silaan­naan­naasoq’-mik nutser­neqar­toq isumaqavip­poq ’soqan­ngitsoq’.⁷ Contemporary English Version-imi ’silaan­narsuarmi soqan­ngitsumi’ ator­neqar­poq.

Taamanik­kut inuit amerlanersaasa takorloorsiman­ngilaal­luun­niit nunarsuaq ’silaan­narsuarmi soqan­ngitsumiit­toq’. Taamaat­torli kingusin­nerujus­suak­kut aatsaat inun­nit paasineqar­tumik ilisimatuus­sutsimut naaper­tuul­luar­tumik Biibilimik al­lat­toq al­las­simavoq.

Biibili nakorsaatitigut ilisimatuussutsimut naapertuuppa?

Ul­lumik­kut nakorsaatitigut ilisimatuus­sutsip qanoq ilil­luni nap­paatit tuniluut­tar­nerat pinaveersaar­tin­neqarsin­naaneral­lu pil­lugit amerlasuunik ilin­niar­tis­simavaatigut. 1800-kkun­ni nakorsaariaatsik­kut siuariar­nerit pis­sutigalugit nap­paatit tuniluun­nis­saraluat eq­qiluisaar­nik­kut pinaveersaar­tin­neqarsin­naaneruler­poq. Taman­na tupin­nar­tumik kinguneqar­poq. Tuniluun­nerit toqujaar­pal­laar­tul­lu ikilerujus­suar­put.

Nakorsal­li itsaq inuusut paasil­luarsiman­ngilaat nap­paatit qanoq ilil­lutik tuniluut­tar­tut, nap­paatil­lu pinaveersaar­tin­neqas­sap­pata eq­qiluisaar­nerup pingaaruteqas­susia nalul­lugu. Taamaat­tumik tupin­nan­ngilaq nakorsaariaasiisa ilar­pas­sui ul­lumik­kut periaaserineqar­tunut naleq­qiul­lugit ilisimaatsutut im­mata.

Nakorsaariaaseq pil­lugu al­lak­kat pisoqaanersaasa ilaat tas­saap­put Papyrus Ebersimik taaneqar­tut, Egyptenimiutoq­qat nakorsaariaatsimik siun­nersuutaan­nik imaqar­tut, ukiup 1550-p mis­saani u.n.s. al­lan­neqarsimasorineqar­tut. Imusami tamatumani nap­paatinut as­sigiin­ngitsunut katsorsaariaatsit 700-it eq­qar­tor­neqar­put, ilaatigut ’kuuk­kooriarsuarmit kiitin­nermit imaluun­niit isik­kap inuaani kukik­kut an­niar­nermut’.⁸ The International Standard Bible Encyclopaedia-mi al­las­simavoq: „Nakorsat taak­kua ilisimasaat misileraanerin­nar­nik tun­ngaveqar­put, ilisimatuus­sutsimik pin­nani angak­kuar­nermik tun­ngaveqar­nerul­lutik.“⁹ Nakorsaatit amerlanerit sun­niuteqar­tarsiman­ngil­lat, ilaal­lu navianar­torujus­suusin­naal­lutik. As­sersuutigalugu, ikip qalip­per­nera katap­pat ima ilior­nis­samik siun­nersuuteqar­poq: „Al­latsip anaa im­mum­mut nutaamut akulerul­luariarlugu an­noraaminermut poorlugu kis­sat­taatigineqas­saaq.“¹⁰

Egyptenimiut nakorsaariaasianik al­lak­kat tamak­ku al­lan­neqarsimap­put Biibilip atuagar­taasa siul­liit, Mosesimik al­lak­kat, al­lan­neqar­nerata nalaani. Moses, ukiumi 1593-imi u.n.s. inun­ngorsimasoq Egyptenimi al­liar­tor­poq. (2 Moses 2:1-10) Faraok­kut inoqutaan­nut ilaagami ’Egyptenimiut ilisimatuus­sutaan­nik tamanik ajoqersor­neqar­poq’. (apustilit suliait 7:22) Egyptenimiut ’nakorsaat’ nalun­ngilai. (1 Moses 50:1-3) Taak­kua katsorsariaasii sun­niuteqan­ngitsut navianar­tul­lu Mosesip al­lagaanut sun­niuteqar­pat?

Naamik. Akerlianik Mosesip inatsisaani eq­qiluisaar­neq pil­lugu maleruagas­saqar­poq aatsaat kingusin­nerujus­suak­kut pingaas­susiatigut paasineqar­tunik. As­sersuutigalugu sak­kutuut tam­maarfii eq­qarsaatigalugit peq­qus­sutigineqar­poq an­nat tam­maarfiup avataani nunamut matoorun­neqar­tas­sasut. (5 Moses 23:13) Tamatumani pinaveersaar­titsinerit ul­lutsin­nut­taaq naleq­qul­luar­tut pineqar­put. Taamaalior­tar­nermik­kut er­ngup mingutsin­neqar­nis­saa, dysenteri tim­min­neril­lu niviuk­kat aq­qutigalugit tuniluus­sin­naasut al­lat pinaveersaar­tis­sin­naavaat. Al­laat  ul­lumik­kut nunani eq­qiluisaarfiun­ngitsuni inuit mil­lionilik­kuutaat ukiut tamaasa nap­paatit tamak­ku toq­qutigisar­paat.

Mosesip inatsisaani nap­patsaalior­nermut aam­ma al­lanik malit­tarisas­saqar­poq Israelik­kut nap­paatinut tuniluut­tar­tunut il­lersuutigisaan­nik. Inuk tuniluut­tar­tumik nap­paateqar­toq nap­paateqarsorineqar­torluun­niit im­mik­kut inis­sin­neqar­tar­poq. (3 Moses 13:1-5) Atisat qum­muat­tal­lu uumasumut im­mini toqusimasumut (im­maqa nap­paam­mik toq­quteqarsimasumut) at­tor­neqar­pata ator­neqaq­qitsin­nagit error­neqas­sap­put imaluun­niit suujun­naarsin­neqas­sal­lutik. (3 Moses 11:27, 28, 32, 33) Inuk toqusimasumik at­tuiguni mingut­tuutut isigineqas­saaq, taamaat­tumil­lu minguias­saaq atisani errorlugit uf­farlunilu. Ul­luni arfineq-marlun­ni mingut­tuujus­saaq al­lanul­lu qanil­lis­sanani. — 4 Moses 19:1-13.

Nap­patsaalior­nermut malit­tarisas­sat tamak­ku ilisimas­susermik inuiaqatigiit al­lat nakorsaasa taamanik­kut ilisiman­ngisaan­nik ersersitsip­put. Nakorsaatitigut ilisimatuut nap­paatit qanoq ilil­lutik tuniluut­tar­neran­nik paasisaqar­nerat ukiunik tuusintilik­kuutaanik sioq­qul­lugu Biibilimi nap­patsaalior­nermut tun­ngasunik silatuunik malit­tarisas­saqareer­poq. Tupin­nan­ngilaq Moses oqarsin­naasimam­mat nalimini Israelik­kut ukiut 70-it 80-il­lu akor­nan­ni inuusar­tut. * — Tus­siaat 90:10.

Im­maqa miserratigin­ngilat paasis­sutis­sat Biibilimeersut eq­qar­tor­neqareersut ilisimatuus­sutsik­kut eq­qor­tuusut. Kisian­ni Biibilimi aam­ma al­las­simasoqar­poq ilisimatuus­sutsik­kut up­per­narsar­neqarsin­naan­ngitsunik. Taman­nali ima paasisariaqar­pa Biibili ilisimatuus­suserlu im­min­nut akerliusut?

Uppernarsarneqarsin­naanngitsut upperineqarsinnaappat?

Oqaatsit up­per­narsar­neqarsin­naan­ngitsut ilumoorluarsin­naap­put. Ilisimatuus­sutsik­kut up­per­narsaatis­sat inuit up­per­narsaatis­sanik naam­mat­tumik paasisaqarsin­naas­susian­nik paasis­sutis­sanil­lu eq­qor­tumik nas­suiaasin­naas­susian­nit kil­liler­neqar­tar­put. Piviusul­li ilaat up­per­narsar­neqarsin­naan­ngil­lat tamatumun­nga up­per­narsaatis­sat erseq­qin­ngim­mata imalun­niit suli nas­saarineqarsiman­ngim­mata, im­maqaluun­niit ilisimatuut up­per­narsaanis­samin­nut naam­mat­tumik suli pigin­naas­suseqan­ngim­mata. Imaas­sin­naan­ngin­ner­pa Biibilimi eq­qar­tor­neqar­tut ilaat suli ersaris­sunik takus­sutis­saqalin­ngin­ner­put pis­sutigalugu suli up­per­narsineqarsiman­ngitsut?

As­sersuutigalugu Biibilimi eq­qaaneqar­poq takus­saan­ngitsunik anersaaqar­toq — taman­na ilisimatuus­sutsik­kut up­per­narsar­neqarsin­naan­ngilaq eqqun­ngin­nerar­neqar­sin­naananiluun­niit. Aam­ma tupin­nar­tulior­nerit Biibilimi oqalut­tuarineqar­tut taamaap­put. Inuit ilaat isumaqar­put Noap nalaani ulersuaqarsimaneranut nunarsuarmi up­per­narsaatis­sat naam­man­ngitsut. (1 Moses kapitali 7) Taamaap­pat isum­mer­tariaqar­pugut ulersuaqarsiman­ngitsoq? Ukiut ingerlaneran­ni pisimasunut takus­sutis­sat erser­nerlus­sisin­naal­lutil­lu al­lan­ngoriar­torsin­naap­put. Imaas­sin­naan­ngin­ner­pa ukiuni tuusintilis­suar­ni nunarsuarmi al­lan­ngor­nerit pis­sutigalugit ulersuaqarsimaneranut takus­sutis­sat ersigun­naarsimasut?

Ilumoor­poq Biibilimi al­las­simasut ilaat tigus­saasut ikior­tigalugit up­per­narsar­neqarsin­naan­ngim­mata eq­qun­ngin­nerar­neqarsin­naanatil­luun­niit. Taman­nali tupigusuutigisariaqar­par­put? Biibili tas­saan­ngilaq ilisimatuus­sutsik­kut ilin­niut. Taamaak­kaluar­torli atuagaavoq ilumoor­tumik imalik. Misis­soreer­pavut al­lat­tut ileq­qoris­susian­nut un­neq­qaris­susian­nul­lu takus­sutis­sat. Ilisimatuus­sutsimut at­tuumas­suteqar­tut eq­qar­toraangamik­kik eq­qor­tunik al­lat­tarsimap­put, itsaq ’ilisimatuus­sutsik­kut’ isumaliutinit kingusin­nerusuk­kut eq­qun­ngitsutut qulaar­neqar­tunit sun­ner­tis­siman­ngivil­lutik. Taamaat­tumik Biibili ilisimatuus­sutsimut akerliun­ngilaq. Pis­sutis­saqarluar­pugut am­masumik isumaqarluta Biibilimi al­las­simasut misis­sus­sal­lugit.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 21-mi issuagaq]

Oqaatsit up­per­narsaatis­saqan­ngitsut ilumoorluarsin­naap­put

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Inuit avataarsuanit nunarsuup am­malor­tuuneranik takusaqarsin­naaler­nerat ukiunik tuusintilik­kuutaanik sioq­qul­lugu, nunarsuup am­malor­tuunera Biibilimi oqaatigineqareersimavoq

[Qupp. 20-mi assiliartaq]

Sir Isaac Newtonip nas­suiar­paa ul­loris­sat im­min­nut nutsuun­nerata ingerlaar­tik­kaat