Atuagaq tatigineqarsinnaava?

„Oqalut­tuarisaanermik al­laatigisanut al­lanut naleq­qiul­lugu Biibilimi tutsuiginas­sutsimik takus­sutis­sat amerlanerit nanisimavak­ka.“ — Tuluk ilisimatooq sir Isaac Newton.1

BIIBILI tutsuiginar­pa? Tas­sani inuit ilumut inuusimasut, sumiif­fiit piviusuusimasut pisimasuiil­lu eq­qar­tor­neqar­pat? Taamaap­pat takus­sutis­saqar­tariaqar­poq al­lat­tunit peq­qis­saar­tunit un­neq­qaris­sunil­lu al­lan­neqarsimaneranut. Tamatumun­ngalumi takus­sutis­saqar­poq. Takus­sutis­sat ilaat nunap ataani nas­saarineqarsimap­put, al­lal­lu amerlanerusut Biibilip nam­mineq iluani.

Takussutissat nassaarineqarput

Ator­tut as­sigiin­ngitsut itsarli Biibilip nunaani matoorun­neqarsimasut nas­saarineqar­tut takutip­paat Biibili oqalut­tuarisaanermut nunalerinermul­lu tun­ngatil­lugu eq­qor­tuusoq. Itsar­nisarsiuut nas­saarisimasaasa ilaat misis­soriar­tigik.

David, savanik paarsisoq inuusut­toq Israelik­kun­nut kun­ngin­ngorsimasoq, Biibilimik atuar­tar­tunit tusaamasaal­luar­poq. Atia Biibilimi 1138-riarluni taaneqar­poq, oqaaserlu „Daavik­kormiut“ — kun­ngik­kormiut kinguaariit pil­lugit ator­neqar­tar­toq — 25-riarluni eq­qaaneqarluni. (1 Samuel 16:13; 20:16) Qanit­torli tikil­lugu Biibilip saniatigut al­lamik Davidip ilumut inuusimaneranut up­per­narsaatis­saqarsiman­ngik­kaluar­poq. David oqalut­tualiaan­naava?

1993-mi itsar­nisarsiuut profes­sori Avraham Biranimit siulersor­neqar­tut tupin­nar­tumik nas­saar­put, taman­nalu Israel Exploration Journal-imi al­laaserineqar­poq. Israelip avan­naani il­lukuni qat­tunermi Tel Danimik taaneqar­tumiit­tuni ujarak basaltiusoq nas­saarineqar­poq. Ujaq­qami kigar­torlugit al­lan­neqarsimap­put „Daavik­kormiut“ aam­ma „Israelik­kut kun­ngiat“.² Al­lan­nerit ukiuni 800-kkun­ni u.n.s. al­lan­neqarsimasorineqar­tut tas­saanerar­neqar­put ajugaanermut eq­qaas­sutis­sat Israelik­kut akeraasa aramæerit kangianeersut sanasimasaat. Sooq al­lan­nerit pisoq­qat taak­ku taama maluginiar­nar­tigip­pat?

Profes­sori Biranip suleqataatalu profes­sori Joseph Navehp nalunaarusiaat tun­ngavigalugu atuagas­siami Biblical Archaeology Review-imi ima al­las­simasoqar­poq: „Biibilip saniatigut aatsaat ateq David al­lan­ner­ni itsar­nitsani nas­saarineqar­poq.“3 * Al­lan­nerit tamak­ku aam­ma al­latigut maluginiar­nar­tuup­put. Oqaaseq „Daavik­kormiut“, eq­qor­tumil­luun­niit „Davidip kinguaavi“, oqaatsitut ataatsitut al­lan­neqarsimavoq. Oqaatsinik ilisimatooq profes­sori Anson Rainey nas­suiaavoq: „Oqaatsit akun­neqar­neq ajor­put . . . ingam­mik tusaamasap taaguutigigaangagit. Ukiut 800-kkut qeq­qata mis­saan­ni u.n.s. ateq ’Daavik­kormiut’ naalak­kersuinik­kut sumiis­sutsimul­lu pingaaruteqar­tutut isigineqarsimavoq.“ Kun­ngi David kinguaavilu taamanik­kut qular­nan­ngitsumik tusaamasaaqaat.

Nineve — As­syriamiut il­loqarfis­suat Biibilimi eq­qar­tor­neqar­toq — ilumut piusimava? Ukiut 1800-kkut aal­lar­tiler­nerat tikil­lugu Biibilimik isor­nar­torsiuisut ilaasa taman­na up­periuman­ngilaat. 1849-mili sir Austen Henry Layardip Kujundjikimi, qat­tunermi il­lukuni Ninevep inigisimasaata ilaani, kun­ngip Sankeribip il­lus­saarsuarisimasaa nas­saaraa, isor­nar­torsiuisut oqaasis­saarutsil­lugit. Il­lukuni suli al­lanik nas­saas­saqar­poq. Init aseror­neqarsiman­ngitsut ilaan­ni iik­kami il­loqarfiup  pal­lit­taalisal­lip tiguar­neqar­nera tigusal­lu kun­ngimut ajugaasumut sas­sar­titaanerat titar­tar­neqarsimap­put. Kun­ngip qulaani ima al­las­simasoqar­poq: „Sankerib, silarsuup kun­ngia, As­syriamiut kun­ngiat is­siavis­saarsuarmi nimedu-mik taaneqar­tumi is­siavoq Lakisjimil­lu (La-ki-su) tiguak­kat qimerloorlugit.“⁶

Titar­tak­kat al­lan­neril­lu tamak­ku British Museumimi takuneqarsin­naasut Biibilimi Kun­nginik al­lak­kat aap­paat 18:13, 14-imi al­las­simasunut up­per­narsaataap­put. Nas­saat tamak­ku pingaaruteqar­nerat pil­lugu Layard ima al­las­simavoq: „Tamak­ku nas­saarineqan­ngik­kal­larmata kia up­perisimas­sagaluar­ner­paa is­sut qaleriiaat eq­qak­kal­lu Ninevep sumiis­simaneranik nalunaar­tut ataan­ni [Judak­kut kun­ngiata] Ezekiasip Sankeribil­lu sorsuun­neran­nik oqalut­tuaq nas­saarineqas­sasoq, pisut nalaan­ni Sankeribimit al­lan­neqarsimasoq Biibilimilu oqalut­tuarineqar­tunik an­nikitsualuit tamaasa ilan­ngul­lugit up­per­narsaasoq?“⁷

Al­lar­pas­suit­taaq itsar­nisarsiuut nas­saarisimavaat — marramer­nit, il­lukut, al­lat­tarfiit marraasut, aningaasat, as­saan­narmik al­lak­kat, eq­qaas­sutis­siat kigar­torlugil­lu al­lak­kat — Biibilip tutsuiginas­susianik up­per­narsaasut. Kaldæamiut il­loqarfitoqaat Ur, Abrahamip najugaqarfigisimasaa, kulturik­kut up­perisarsior­nik­kul­lu qitiusimasoq, as­saaf­figineqarsimavoq.⁸ (1 Moses 11:27-31) Nabonidip Nalunaarsuutai-ni 1800-kkun­ni nas­saarineqarsimasumi Babylonip Kyros Angisuumit ajugaaf­figineqar­nera Danielimik al­lak­kat kapitali 5-imi eq­qar­tor­neqar­toq oqalut­tuarineqar­poq.⁹ Kigar­torlugit al­lak­kat Thes­salonikami qarmami nas­saarineqar­tut (ilaat British Museumimi toq­qor­tarineqar­tut) il­loqarfiup siulersuisuisa aq­qinik imaqar­put, tas­sanilu ’politark’-inik taaneqar­put. Oqaaseq taman­na griikeritoq­qat al­lagaataan­ni ator­neqan­ngilaq, Biibilimil­li al­lat­tup Lukasip ator­paa.¹⁰ (apustilit suliait 17:6) Taamaalil­luni takuneqarsin­naavoq Lukasip al­lagai eq­qor­tuusut — taman­nalu an­nikitsualun­ni al­lani takus­saareer­poq. — Naleq­qiuguk Lúkarse 1:3.

Itsar­nisarsiuul­li tamatigut isumaqatigiin­neq ajor­put, Biibililu isumaqatigiuaan­nan­ngilaat. Biibilili tutsuiginas­sutsiminut takus­sutis­sanik imaqarluar­poq.

Unneqqarissumik allagaavoq

Oqalut­tuarisaanermik al­lat­tut un­neq­qaris­suugunik ajugaanerin­naan­ngitsut (soorlu Sankeribip Lakisjimik tiguaanera) aam­mali ajorsar­nerit al­laatigiumas­savaat. Atugaris­saar­neq atugarlior­nerlu tamaasa oqalut­tuariumas­savaat. Oqalut­tuarisaanermik al­lat­tar­tut silamior­palut­tut ikin­nersaat taamaalior­tarsimap­put.

As­syriamiut oqalut­tuarisaanermik al­lat­tar­tui eq­qarsaatigalugit Daniel D. Luckenbill ima nas­suiaavoq: „Ersarip­poq kun­ngik­kormiut nersoq­qutus­susiat pis­sutigalugu eq­qor­tumik oqalut­tuar­neq ajor­tut.“¹¹ Kun­ngik­kormiut nersoq­qutus­susian­nut as­sersuutitut taaneqarsin­naavoq As­syriamiut kun­ngiata As­surbanipalip oqalut­tuas­sar­taani pingaakujut­tumik al­las­simasoq: „Kun­ngiuvunga, ileq­qoris­suuvunga, naalan­nar­titaavunga, pis­saanilis­suuvunga, ataq­qineqar­punga, tusaamasaavunga, pik­koris­suuvunga, pis­saaneqangaar­punga, sapiitsuuvunga, løvisut qunusuitsuuvunga, aap, sapiitsorsuuvunga!“¹² Oqalut­tuani taamaat­tuni al­las­simasut tamaasa oqalut­tuarisaanik­kut ilumoor­tutut isigis­savigit?

Tamatumun­nga akerliusumik Biibilimik al­lat­tut un­neq­qaril­luin­nar­tuup­put. Moses, Israelik­kun­nut siulersor­taasoq, am­masumik oqalut­tuar­poq qatan­ngutini, Aron Mirjamilu, jor­ngunilu, Nadab Abihulu, qanoq eq­qun­ngitsuliorsimasut, aam­ma nam­mineq inuiaqatinilu qanoq kuk­kusimal­lutik. (2 Moses 14:11, 12; 32:1-6; 3 Moses 10:1, 2; 4 Moses 12:1-3; 20:9-12; 27:12-14) Kun­ngi Davidip sualut­tumik ajor­tulior­neri  aam­ma iser­tor­neqar­natik al­lan­neqarsimap­put — al­laat David suli kunngiutillugu. (2 Samuel, kapitalit 11 24-lu) Mat­tæusip, iivangkiiliumik al­lat­tup, eq­qar­tor­paa kina arlar­tik pingaar­ner­paanersoq apustilit (nam­minerlu) oq­qas­sutigisimagaat, aam­ma un­nuami Jesusip tigusaaf­fiani taan­na qimaan­narsimagaat. (Matîuse 20:20-24; 26:56) Al­lak­kanil­lu Kristumiut Al­lagaataan­ni Griikerisuuniit­tunik al­lat­tut iser­tuaratik eq­qar­torsimavaat ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni kristumiut ilagiis­saasa ilaan­ni ajor­nar­torsiuteqar­tarsimanera, ilaatigut kinguaas­siuutitigut kan­ngunar­tulior­toqar­tarsimanera avis­saar­tuun­neqar­tarsimaneralu. Ajor­nar­torsiutit taamaat­tut matoor­nagit al­laatigisimavaat. — 1 Korintumiut 1:10-13; 5:1-13.

Pis­sutsit taama am­matigisumik un­neq­qaritsigisumil­lu al­laatigineqar­nerata takutip­paa al­lat­tut ilumoor­toq oqalut­tuarerusus­simagaat. Biibilimik al­lat­tut ilaqut­tamin­nut, inuiaqatimin­nut im­min­nul­lu tun­ngasut pitsaan­ngitsut al­laatiginis­saan­nut piumas­suseqarsimam­mata ersarin­ngila al­lataat tutsuiginar­tuusut?

Annikitsualutsigut allaat eqqortoq

Eq­qar­tuus­sinermi ilisiman­nit­tut ilumoor­tumik oqalun­nersut amerlaner­tigut paasineqarsin­naasar­poq an­nikitsualuit misis­sor­nerisigut. Ilisiman­nit­tup oqaasii an­nikitsualutsigut al­laat pisimasunut naaper­tuul­luar­pata ilumoor­nera ilimanas­saaq, as­sigiin­ngis­suteqar­pal­laar­patali ilumoor­nera ilimanas­san­ngilaq. Aam­mali oqaasii kusas­sagaaval­laar­pata — an­nikitsualuit tamarmik toreq­qis­saarlutik — imaas­sin­naavoq sal­lul­luni oqalut­toq.

Biibilimik al­lat­tut ’ilisiman­nit­tutut oqaaserisaat’ qanoq ip­pat? Maluginiar­nar­torujus­suuvoq taak­kua oqalut­tuaasa an­nikitsualutsigut­taaq im­min­nut naaper­tuul­luas­susiat. Kisian­ni naaper­tuun­nerat taman­na peq­qis­saar­tumik aaq­qis­sor­neqarsiman­ngilaq isumaqatigiipilus­simanis­saan­nik pasitsatsitsisumik. Al­lagaat nalugaluarlugu im­min­nut naaper­tuut­tar­put. As­sersuutit ilaat misis­soriar­tigik.

Biibilimik al­laqataasoq Mat­tæus ima al­las­simavoq: ’Jesusilu Peterip il­luanut iserami sakia ar­naq qanimanar­tumik nap­parsimal­luni nalasoq takuaa.’ (Matîuse 8:14) Tas­sani Mat­tæus soqutiginar­tumik pingaaruteqan­ngitsumil­li paasis­sutis­siivoq: Peter nuliaqar­poq. Pingaaruteqar­pal­laan­ngitsoq taman­na Paulusip up­per­narsar­paa ima al­lal­luni: ’Qatan­ngum­mik ar­namik nuliaqarluta angalasin­naan­ngin­ner­pugut apustileqatitsitut . . . Kefasitul­lu?’ * (1 Korintumiut 9:5) Versit siulianiit­tut takutip­paat pis­sutis­saqan­ngitsumik isor­nar­torsior­neqar­nini pis­sutigalugu tas­sani Paulus im­minik il­lersor­niar­toq. (1 Korintumiut 9:1-4) Ersarip­poq paasis­sutis­saq taman­na — Peterip nuliaqar­nera — Paulusip eq­qaan­ngik­kaa Mat­tæusip al­las­simasaasa eq­qor­tuunerat takutin­niarlugu, nalaatsor­nerin­nak­kul­li eq­qaavaa.

Iivangkiiliunik al­lat­tut sisamat tamarmik — Mat­tæusip, Markusip, Lukasip Johan­nesil­lu — eq­qaavaat un­nuami Jesusip tigusaaf­fiani ajoqersugaasa ilaata panani amugaa palasiunerul­lu kif­faa panarlugu siutaarlugu. îvangkîlio Juánasip agdlagâ-ni paasis­sutis­saq pisariaqar­pasin­ngik­kaluar­toq atuar­neqarsin­naavoq: ’Kif­farli taan­na Malkusimik ateqar­poq.’ (Juánase 18:10, 26) Sooq Johan­nesip kisimi kif­fap atia eq­qaavaa? Versini tul­liut­tuni paasis­sutis­saq al­lami atuar­neqarsin­naan­ngitsoq  nanis­savar­put: Johan­nes ’palasiunermut takor­nar­taan­ngilaq’. Palasiunerup inoqutaasa, aam­ma kif­faasa, Johan­nes nalun­ngilaat, Johan­nesil­lu taak­ku nalun­ngilai. (Juánase 18:15, 16) Taamaat­tumik pis­susis­samisoor­poq Johan­nesip angutip ikiler­neqar­tup atia eq­qaam­magu, iivangkiiliumik al­lat­tut al­lat nalugamik­ku eq­qaan­ngik­kaat.

Oqalut­tuat ilaan­ni sukumiisumik nas­suiaatigineqar­toq oqalut­tuani al­lani eq­qaaneqalaagin­nar­tar­poq. As­sersuutigalugu Mat­tæus oqalut­tuar­poq Jesus juutit eq­qar­tuus­sisuunerinit kil­lisior­neqar­til­lugu ilaasa ’isak­kaat oqarlutik: „Kristusi-aa, eqquiniarfigitigut, kia patip­paatit?“’ (Matîuse 26:67, 68) Sooq oqar­pat Jesus ’eq­quiniaas­sasoq’ patitsisoq kinaanersoq, uf­fa patitsisoq siunin­nguaniit­toq? Taman­na Mat­tæusip eq­qaan­ngilaa. Iivangkiiliumik al­lat­tut al­lat marluk ima paasis­sutis­siip­put: Malersuisut Jesusip kiinaa ulissimagaat isan­ngin­nerani. (Mákorse 14:65; Lúkarse 22:64) Mat­tæusip oqalut­tuani al­las­simavaa an­nikitsualuit tamaasa ilan­ngutin­ngik­kaluarlugit.

îvangkîlio Juánasip agdlagâ-ni oqalut­tuarineqar­poq ilaan­ni inup­pas­suit katersuus­simasut Jesusip ajoqersuinera tusar­naar­niarlugu. Jesusin­ngooq inup­pas­suit takugamigit ’Filipimut oqar­poq: „Sumit timiusarsis­saagut ukua nerisas­saan­nik?“’ (Juánase 6:5) Sooq Filiper­piaq sumi timiusarsisin­naaneq pil­lugu aperaa uf­fa aam­ma ajoqersuk­kat al­lat tamaaniit­tut? Taman­na al­lat­tup eq­qaan­ngilaa. Lukasil­li oqalut­tuaraa Betsajdap, il­loqarfiup Galilæap tasersuata sineriaata avan­naata tungaani taman­na pisimasoq, îvangkîlio Juánasip agdlagâ-nilu siusin­nerusumi eq­qaaneqareerluni ’Filip Betsajdamiuusoq’. (Juánase 1:44; Lúkarse 9:10) Taamaat­tumik Jesus pis­sutis­saqarluar­poq inuk il­loqarfim­mit qanit­tumiit­tumeersoq aperis­sal­lugu. Ersarip­poq an­nikitsualuit tamarmik im­min­nut naaper­tuut­tut naak taman­na im­mini siuner­taan­ngik­kaluar­toq.

Ilaan­ni an­nikitsualuit aalajangersimasut eq­qaaneqan­ngin­nerat Biibilimik al­lat­tut tutsuiginas­susian­nut tapersiigin­nar­tar­poq. As­sersuutigalugu, Kun­nginik al­lak­kat siul­liit-nik al­lat­tup Israelimi kaan­nersuaq eq­qar­tor­paa. Ima sualutsigisimavoq kun­ngip hestiutini siutituujutinilu naam­mat­tumik ivigar­tugas­sarsis­sus­sin­naanagil­lu imis­saqar­tis­sin­naanagit. (1 Kun­ngit 17:7; 18:5) Oqalut­tuarineqar­por­taaq pil­liinermut atatil­lugu pruf­fiitip Eliasip imermik Karmelip qaq­qaanukaas­sisoqar­nis­saa peq­qus­sutigigaa kus­siaq nunamut 1000 kvadratmeterisut isorar­tutigisoq ulik­kaaq­qul­lugu. (1 Kun­ngit 18:33-35) Paner­nersuul­li nalaani imeq sumit pis­sagamik­ku? Kun­nginik al­lak­kat siul­liit-nik al­lat­tup taman­na eq­qaan­ngilaa. Israelik­kul­li tamarmik nalun­ngilaat Karmelip qaq­qaa Akul­lersuup sineriaaniit­toq, soorlu oqalut­tuami eq­qaaneqar­toq. (1 Kun­ngit 18:43) Taamaat­tumik imaq tarajuusoq pis­sarsiarineqarsin­naavoq. Atuagaq taman­na an­nikitsualun­nik ulik­kaar­toq oqalut­tualiaan­naap­pat tamatumin­nga al­lat­tup, sal­loqit­taal­laq­qis­suusimas­sagaluar­tup, sooq al­lak­kamini nalunar­toq taman­na nas­suiar­niarsiman­ngilaa?

Biibili tutsuigineqarsin­naava? Itsar­nisarsiuut ima amerlatigisunik nas­saarsimap­put up­per­narsarsin­naal­lugu inuit, sumiif­fiit pisimasul­lu Biibilimi eq­qar­tor­neqar­tut ilumut piviusuusimasut. Nalunaajaatil­li Biibilip imarisai tamak­kunan­nga up­per­narsaataanerup­put. Al­lat­tut ilumoor­toq oqalut­tuaraat — im­min­nut al­lanil­luun­niit asat­tuus­sinatik. Al­las­simasut im­min­nut naaper­tuul­luar­nerat aam­ma paasis­sutis­sat nalaatsor­nik­kut im­min­nut naaper­tuun­nerat, Biibilip ilumoor­neranut ersiutaal­luar­poq. ’Tutsuiginas­sutsimut up­per­narsaatis­sat’ taama amerlatigim­mata Biibili ilumut tatigisin­naavat.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 15-mi assiliartaq]

Ujarak Tel Danimeersoq

[Qupp. 16, 17-mi assiliartaq]

As­syriamiut iik­kami as­silialiaat Lakisjip ungusaanera, Kun­nginik al­lak­kat aap­paat 18:13, 14-imi al­laatigineqar­toq, pil­lugu