Atuagaq uumassusilinnik oqaasilik

Oqaatsit atuak­kap atugai ator­neqarun­naar­pata atuagaq aam­ma ’toqus­saaq’. Ul­lumik­kut inuit ikit­tuin­naat oqaatsit Biibilip al­las­simaq­qaataani ator­neqar­tut atuarsin­naavaat. Taamaak­kaluar­torli Biibili suli uum­maarip­poq. Aniguisimavoq oqaatsit inuiaat atugaat ’ilik­karsimagamigit’. Nutserisut Biibilimik oqaatsinik al­lanik ’ilin­niar­titsisut’ ilaan­nik­kut qaangeruminaatsorujus­suar­nik ajor­nar­torsiuteqar­tarsimap­put.

BIIBILIMIK — kapitalinik 1100-nit versinil­lu 31.000-nit amerlanerusunik — nutserineq suliarujus­suuvoq. Ukiul­li hundredelik­kuutaat ingerlaneran­ni nutserisut tun­niusimal­luin­nar­tut piumas­suseqarluarlutik unam­miniar­nar­toq taman­na suliarisimavaat. Ilar­pas­suisa suliar­tik pis­sutigalugu atugarlior­nis­sar­tik al­laal­lu toqunis­sar­tik akuerisarsimavaat. Biibilip inuiaat oqaaser­pas­suinut nutser­neqarsimaneranik oqalut­tuaq nikal­lujuis­sutsimik isumas­sarsiul­laq­qis­sutsimil­lu maluginiar­nar­tunik oqalut­tuaavoq. Oqalut­tuap tamatuma ilaminin­ngua tiguar­tin­nar­toq misis­soriar­tigu.

Unamminiarnartut nutserisut atortariaqarsimasaat

Qanoq ilil­luni atuagaq oqaatsinut al­lat­taaseqan­ngitsunut nutser­neqarsin­naava? Biibilimik nutserisut arlalip­pas­suit unam­miniar­nar­toq taman­na aporfis­sarisimavaat. As­sersuutigalugu ukiuni 300-kkun­ni u.n.k. Ulfilasip Biibili goterit oqaasiinut — oqaatsinut taamani ator­neqar­tunut al­lat­taaseqan­ngitsunul­li — nutserlugu aal­lar­tip­paa. Ulfilasip naqin­nerit griikerisuut latinerisuul­lu tun­ngavigalugit naqin­nerit nutaat 27-t goterisuut pilersip­pai. Biibili tamangajaat goterit oqaasiinut nutserlugu ukioq 381 u.n.k. sioq­qul­lugu naam­mas­sineqar­poq.

Ukiuni 800-kkun­ni qatan­ngutigiit marluk griikerisut oqaasil­lit, Kyril­losip (Konstantin) Methodiosil­lu, tamarmik oqaatsinik al­lanil­lu ilisimatuut, Biibili inuiaat slaaverit oqaasiinut nutserusulersimavaat. Taamanili inuiaat slaaverit oqaasii al­lat­taaseqan­ngil­lat. Taamaat­tumik qatan­ngutigiit marluk taak­kua naqin­ner­nik nutaanik pilersitsip­put Biibili nutsersin­naajumal­lugu. Taamaalil­luni Biibilip inuit slaaveriusut ’oqaluf­figisin­naaler­pai’.

Ukiuni 1500-kkun­ni Wil­liam Tyndalep Biibili oqaatsinit al­las­simaq­qaataanit tuluit oqaasiinut nutsiler­paa, oqaluf­feqarfim­mit naalagaaf­fim­mil­lu as­sor­tor­neqaqaluni. Tyndale, Oxfordimi ilin­niarsimasoq, ’al­laat nukap­piaq­qap naasoris­saasup kif­faata’ paasisin­naasaanik nutsererusup­poq.¹ Taamaaliorsin­naajumal­lunili Tysklandimut qimaasariaqar­poq, tas­sanilu „Testamentitaaq“ tulut­tuun­ngor­titaa 1526-mi naqiter­neqar­poq. Nutsik­kat taak­ku Tuluit Nunaan­nut an­ngior­tumik eq­qun­neqarmata oqar­tus­saasut ima kamatsigisimap­put al­laat kik­kut tamarmik tak­kuan­ni nutsik­kanik ikual­laal­lutik. Tamatuma kingor­na Tyndale kil­luutigineqar­poq. Qimin­neqarluni toqutaanis­sani  ikual­lagaanis­sanilu sioq­qutitsiarlugu nipituumik ima suaarsimavoq: „Naalagaq, tuluit kun­ngiata isai uisik­kit!“²

Biibilimik nutserineq ingerlaan­nar­poq; nutserisut unitsin­neqarsin­naasiman­ngil­lat. Ukiumi 1800-mi Biibilip atuagar­taasa ilaasa oqaatsit 68-it as­sigiin­ngitsut ’ilik­karsimavaat’. Biibilinik naqiterisitsisarfiit pilersin­neqar­talermata — ingam­mik Tuluit Nunaan­ni Nunanilu Al­lani Biibilinik Naqiterisitsisarfik (The British and Foreign Bible Society, 1804-mi pilersin­neqar­toq) — er­niin­naq Biibilip oqaatsit suli amerlanerusut ’ilik­kar­pai’. Angutit inuusut­tut hundredelip­pas­suit nunanut al­lanut ajoqersuiar­tor­titatut aal­lagar­put, amerlasuut Biibilip nutser­nis­saa pingaar­tumik siuner­taralugu.

Biibili Afrikamiusut

Ukiumi 1800-mi Afrikami oqaatsit as­sigiin­ngitsut aq­qaneq-marluk mis­saat kisimik allattaaseqarput. Oqaatsinik al­lanik hundredelip­pas­suar­nik allattaaseqanngitsunik oqaasil­lit naqin­ner­nik nutaanik pilersitsisoqar­nis­saata tungaanut Biibili utaq­qisariaqar­paat. Ajoqersuiar­tor­titat tikit­tut atuak­kanik ilin­niutinik ordboginil­lu ikior­teqaratik oqaatsit ilin­niar­tariaqar­tar­paat. Kingor­na al­lat­taatsinik ineriar­tor­titsip­put tamatumalu kingor­na inuit tamatumin­nga atuar­nis­saan­nik ilin­niar­til­lugit. Taamaalior­put inuit kingusin­nerusuk­kut nam­min­neq oqaatsitik atorlugit Biibilimik atuarsin­naaleq­qul­lugit.³

Ajoqersuiar­tor­titat taak­kua ilagaat Skotlandimiu Robert Moffat. Taan­na 1821-mi 25-nik ukioqarluni Afrikap kujataani inuit tswanatut oqaasil­lit akor­nan­ni ajoqersuiar­tor­titaqarfim­mik pilersitsivoq. Oqaasii al­lat­taaseqan­ngitsut ilik­kar­niarlugit inun­nut akuliup­poq, taak­kua akor­nan­ni angalasarluni inuul­lunilu. Kingusin­nerusuk­kut ima al­lap­poq: „Inuit inus­siar­neqaat, oqaasiilu kuk­kul­lunga atoraangak­kit il­lar­taqaat. Oqaaseq oqaaseqatigiil­luun­niit kuk­kusak­ka aatsaat naq­qin­neqar­tar­put kuk­kunera al­lanut il­larsaatis­satut ilaar­neqareeraangat.“⁴ Moffatili nikal­lun­ngilaq, naggataatigul­lu oqaasii ilik­kar­pai al­lat­taatsimil­lu ineriar­tor­titsil­luni.

1829-mi ukiut arfineq-pingasut tswanat akor­nan­ni sulereerluni Mof­fatip Lukasip iivangkiiliua nutser­paa. Naqiter­tik­kiar­torlugu qamutit us­sin­nik qimut­tul­lit atorlugit 1000 kilometerit sineris­samut angalavoq, umiarsuarmul­lu ilaal­luni Cape Towniliarluni. Tas­sani nunamut naalagaatitap naalagaaf­fiup naqiterivianik Mof­fatip ator­nis­saa akueraa, Moffatili nam­mineq naqiterutinik ik­kus­suisariaqar­poq naqiterisariaqarlunilu. 1830-mi Lukasip iivangkiiliua saq­qum­mersis­sin­naaler­paa. Kiisami tswanat nam­min­neq oqaatsimin­nik Biibilip ilaa atuarsin­naaler­paat. 1857-imi Moffatip Biibili tamaat tswanat oqaasiinut nutserlugu naam­mas­sivaa.

Kingusin­nerusuk­kut Moffatip al­laatigaa tswanat qanoq qisuariarsimasut Lukasip iivangkiiliua oqaatsimin­ni pis­sarsiarisin­naaleramik­ku. Ima al­lap­poq: „Nalun­ngilara inuit ilaat kilometerit hundredel­lit arlal­lit angalasimasut Lukasip iivangkiiliua pis­sarsarisin­naajumal­lugu. . . . Takusimavak­ka Lukasip iivangkiiliuanik tunineqaramik qujamasun­nermik qial­lutik atuak­kat pak­kutaaraat. Arlal­lit oqarfigisariaqarsimavak­ka: ’Atuak­kat qul­lis­sin­nik aserus­saqaasi!’“⁵

Nutserisut Moffatitut suliamin­nut tun­niusimal­luar­tut Afrikamiut amerlasuut al­lak­katigut at­taveqatigiis­sin­naaler­nis­saat ajorun­naarsis­simavaat — naak amerlasuut aal­laq­qaam­mut al­lat­taaseqar­nis­sar­tik pisariaqan­ngitsutut isigisimagaluaraat. Nutserisul­li isumaqar­put Afrikamiut tunis­sum­mik tamatuman­nga naleqar­nerungaar­tumik tunisimal­lugit — tas­sa Biibilimik taak­kua oqaasiinut nutsik­kamik. Ul­lumik­kut Biibili tamaat imaluun­niit ilaa Afrikamiut oqaasiisa ilaan­nut 600-nit amerlanerusunut nutser­neqarsimavoq.

Biibili Asiamiusut

Afrikami nutserisut oqaatsinut al­lat­taaseqan­ngitsunut naqin­ner­nik nutaanik ineriar­tor­titsiniarlutik ilungersuuteqar­til­lugit nunani  al­lani nutserisut al­lat al­laanerul­luin­nar­tumik ajor­nar­torsiuteqar­put — oqaatsinut paasiuminaatsorujus­suarmik al­lat­taasilin­nut nutseriniar­nermik. Asiamiut oqaasiinut Biibilimik nutseriniar­tut unam­miniar­nar­tumik taama it­tumik atugaqarsimap­put.

1800-kkut aal­lar­tin­neran­ni William Carey aam­ma Joshua Marshman Indiamut tikip­put tamaanimiul­lu oqaasiisa ilar­pas­sui ilin­nialerlugit ilik­karlugil­lu. Naqiterisar­toq William Ward ikior­tigalugu Biibili tamaat ilaaluun­niit oqaatsinut 40-ngajan­nut nutseriarlugu naqiter­tip­paat. Atuak­kior­toq J. Herbert Kane William Carey pil­lugu ima al­las­simavoq: „[Begalisut oqaasil­lit] al­lat­taasitoqaat taarserlugu al­lat­taaseq nutaaq ul­luin­nar­palut­toq kusanar­torlu ineriar­tor­tip­paa, atuar­tunut paasiuminar­nerulersil­lugu atuaruminar­nerulersil­lugulu.“⁷

Adoniram Judson USA-meersoq Burmaliar­poq 1817-imilu Biibili Burmamiusut nutserlugu aal­lar­til­lugu. Biibilimik nutserisin­naaler­nis­samut naam­mat­tumik Asiamiut oqaasiinik ilin­niar­neq qanoq ar­tor­nar­tigisoq ima al­laatigaa: ’Oqaatsit inuit nunarsuup il­lua-tungaani inuusut oqaaserisaat ilik­kas­sagaan­ni oqar­tariaqar­poq ilunger­sor­nar­torujus­suusoq — inuit uatsin­nit al­laanerul­luin­nar­tumik eq­qarsariaaseqarlutil­lu oqariar­taaseqarmata, oqaasii naqin­nerilu oqaatsinit nalun­ngisatsin­nit al­laanerul­luin­narmata, ordbogeqan­ngin­nat­ta, nutserisoqan­ngim­mat tamaanimiumil­lu ilin­niar­titsisoqas­sagut­ta oqaatsit ilaat ilik­kaq­qaar­tariaqaratsigik!’⁸

Judson ukiuni 18-ini ilungersorluni tamaviaar­tariaqarsimavoq. Biibilip naggataa’tungaa Burmamiusooq 1835-mi naqiter­neqar­poq. Burmamiin­nerali taas­sumun­nga akisoorujus­suuvoq. Nutseritil­luni kilitsis­siatut un­nerluutigineqar­poq ukiunilu marlun­ni par­naarus­sivim­mi sul­liner­nik ulik­kaar­tumi par­naarus­saal­luni. Iperagaanerata kingunin­ngua nulia panialu qanimanar­toqarlutik toqup­put.

1807-imi Robert Morrisonip 25-nik ukiul­lip Kinamut tikik­kami Biibili Kinamiusuun­ngor­tin­niarlugu sulias­saq an­ner­tooq suliariler­paa — tas­sa oqaatsit paasiuminaan­ner­paamik al­lat­taasil­lit ilaan­nut. Kinamiut oqaasiinik ilisimasaqar­pal­laan­ngilaq, aatsaam­mi ukiut marluk tamatuma sior­na ilin­nialeramigit. Morrisonip aam­ma Kinamiut inatsisaat sorsugas­sarai, inatsisit Kinap im­mik­koor­tuar­nis­saanik siuner­tal­lit. Kinamiut toqumik pil­lar­neqar­tar­put oqaatsimin­nik nunami al­lamiunik ilin­niar­titsisimagunik, al­lamiul­lu Biibili Kinamiusut nutser­niarunik­ku aam­ma toqumik pil­lar­neqar­tus­saap­put.

Qunusuil­luni mianersorlunili Morrison Kinamiusut ilin­niar­tuarsin­nar­poq, er­niin­narlu ilik­karluni. Ukiut marluk ingerlaneran­ni Indiap Kangiani Niueqatigiit-ni nutserisutut atorfeqaler­poq. Ul­luk­kut tas­sani sulisar­poq, iser­tor­tumil­li aam­malu paasineqariaan­naal­luni Biibili nutser­paa. 1814-imi, Kinamut tikin­neranit ukiut arfineq-marluk qaangiut­tut, Kristumiut Al­lagaataat Griikerisuut  naqiter­neqar­nis­samut piareer­pai.⁹ Ukiut tal­limat tamatuma kingor­na, Wil­liam Milne ikior­tigalugu, Al­lak­kat Hebriiarisuut naam­mas­sivai.

Naam­mas­sisaq an­ner­toqaaq — maan­na Biibili silarsuarmi oqaatsit inun­nit amerlaner­paanit ator­neqar­tut atorlugit ’oqalus­sin­naaler­poq’. Qujanar­tumik nutserisut pik­koris­sut sulil­luar­neratigut Asiamiut oqaasiinut al­lanut aam­ma nutser­neqar­poq. Ul­lumik­kut Biibilip ilaa Asiamiut oqaasiisa ilaan­nut 500-nit amerlanerusunut nutser­neqarsimavoq.

Sooq angutit taak­ku, Tyndale, Moffat, Judson, Morrison al­lal­lu, ukior­pas­suar­ni suleruloor­tarsimap­pat — al­laat inuuner­tik navianar­torsior­tit­tarlugu — inuit ilisarisiman­ngisatik, ilaatigul­lu al­laat inuit al­lat­taaseqan­ngitsunik oqaasil­lit, atuak­kamik nutserul­lugit? Ataq­qineqarumal­lutik iluanaaruteqarumal­lutil­luun­niit taamaaliun­ngil­lat. Kisian­ni up­perigamik­ku Biibili tas­saasoq Guutip oqaasia, inuil­lu — inuit tamarmik — oqaasiinut nutser­neqar­tariaqar­toq.

Biibili Guutip oqaasiatut isigigaluaruk­ku isigin­ngik­kaluaruk­kuluun­niit qular­nan­ngilaq isumaqatigis­savatsigut oqarut­ta Biibilimik nutserisut taak­kua tun­niusimas­suseq ersersis­simasaat ajoraluar­tumik ul­lumik­kut qaqutigoor­pal­laar­toq. Atuagaq nam­minis­sarsiun­ngis­sutsimik taama it­tumik ersersitsinis­samik kajumis­sisitsisoq misis­sus­sal­lugu pis­sutis­saqan­ngin­ner­pa?

[Qupp. 12-mi nalunaarsukkat]

(Al­las­simasut qanoq inis­sisimanersut naqitami takuneqarsin­naavoq)

Oqaatsit Biibilip ilaata 1800-miil­li naqiter­neqarfigisimasaasa amerlas­susii

68 107 171 269 367 522 729 971 1199 1762 2123

1800 1900 1995

[Qupp. 10-mi assiliartaq]

Tyndale Biibilimik nutserisimasoq

[Qupp. 11-mi assiliartaq]

Robert Moffat

[Qupp. 12-mi assiliartaq]

Adoniram Judson

[Qupp. 13-mi assiliartaq

Robert Morrison