Ilisimassummik asseqanngitsumik aallerfissaq
3
Ilisimassummik asseqanngitsumik aallerfissaq
1, 2. Sooq Biibili misissortariaqarparput?
1 Biibili ilisimassummik asseqanngitsumik imaqarpa? Inuunerup siunertaa pillugu apeqqutivut ilumoortunik akisinnaavai?
2 Biibili misissugassaqqilluinnartuuvoq, atuakkanit allanneqarsimasunit tamanit immikkorluinnaq ittuunera pissutigalugu. Atuakkanit allanit tamanit allaanerulluinnartuuvoq. Paasissutissat tulliuttut eqqarsaatigeriakkit.
Atuagaq pisoqaanerpaaq siammarsimanerpaarlu
3, 4. Biibili qanoq pisoqaatigaa?
3 Biibili atuakkanit allanneqarsimasunit tamanit pisoqaanerpaartaavoq. Ilaa ukiut 3500-t matuma siorna allanneqarsimavoq. Atuakkanit illernartitaasunit allanit tamanit ukiunik hundredelinnik arlalinnik pisoqaaneruvoq. Atuagartaasa 66-iusut siullersaat Buddha Kungfutselu ukiunik tuusintit missaanniittunik sioqqullugit Muhamedilu ukiunik 2000-it missaannik sioqqullugu allanneqarsimavoq.
4 Inuiaat pileqqaarnerat qanorlu ililluni inuup maani nunarsuarmi pinngortitaasimanera oqaluttuarisaanermi Biibilip imarisaani nassuiarneqarput. Allaat inuup pinngortinneqanngikkallarnerani pissutsit nunarsuullu pinngortinneqarsimanera pillugit paasissutissiivoq.
5. Allagaatitoqqanut assammik allatanut upperisarsiormut tunnganngitsunut naleqqiutissagaanni Biibilit assammik allatat qassit nassaassaappat?
5 Atuakkat allat pisoqqat upperisalerisut upperisalerisuunngitsullu assammik allanneqarsimasut ikittuinnaat amiakkuulerput. Biibilip tamarmi ilaannaataluunniit assammik allanneqarneri hebriiarisuut griikerisuullu 13.000-it missingi nassaassaapput, taakkualu ilaat ukiunut Biibilip allanneqaqqaarfigisaanut
qanittuararsuullutik. Aniguisimapput, naak Biibilip nungutinnissaa ilungersuutigineqartarsimagaluaqisoq.6. Biibili qanoq siammarsimatigaa?
6 Aammami Biibili oqaluttuarisaanermi atuakkat siammarsimanerpaartaraat. Biibilit ilaannaalluunniit milliardit pingasut missaanniittut oqaatsinut tuusintit marluk missaanniittunut siaruarsimapput. Oqartoqartarpoq nunarsuup inuisa 98 procentiisa Biibili namminneq oqaatsiminni atuarsinnaagaat. Atuakkamik allamik taama amerlatigisunik naqitersimasoqaranilu siammarsimatigisoqanngilaq.
7. Biibilip eqqoqqissaassusia qanoq oqaatigineqarsinnaava?
7 Kiisalu atuakkat itsarnitsat arlaannaalluunniit eqqoqqissaassuseq eqqarsaatigalugu Biibilimut sanilliunneqarsinnaanngilaq. Ilisimatuut, oqaluttuarisaanermik paasisimasallit, itsarsuarnisarsiortut, nunap pissusiinik ilisimatuut, oqaatsinik ilisimatusartut allallu Biibilimi oqaluttuarineqartunik ilumoorneraajuartarsimapput.
Ilisimatuussutsikkut eqqorluartoq
8. Ilisimatuussutsimut tunngasut pineqaraangata Biibili qanoq eqqorluartigisarpa?
8 Biibili ilisimatuussutsimut ilinniutitut allagaanngilaq, ilisimatuussutsimulli tunngasut tikikkaangamigit ilisimatuussutsimut ilumoortumut naapertuuttarpoq. Atuakkat illernartitaasut allat ilisimatuussutsikkut isumaliutersuutinik eqqunngitsunik, eqqoqqissaanngitsunik allaammi aamma ilumuunngitsunik imaqartarput. Biibilip ilisimatuussutsikkut eqqorluartuuneranut assersuutissarpassuit ilaannaat sisamat malugeriakkit:
9, 10. Nunarsuup qanoq ililluni silaannarsuarmi atanera Biibilimi qanoq oqaatigineqarpa?
9 Nunarsuaq qanoq ililluni atasoq. Itsaq, Biibilip allanneqarnerata nalaani, Nunarsuaq qanoq ililluni atanersoq isumaliutersuutigineqartarsimaqaaq. Soorlu ilaat isumaqarsimapput nagguaatsunit sisamanit saanilorujussuup imarmiuttap qaavaniittunit akiarneqartoq. Aristoteles, griikereq filosoffi ilisimatoorlu, isumaqarsimavoq Nunarsuaq imminik silaannarsuarmi atanavianngilluinnartoq. Ullorissat qalerussanut aalaakkaasunut qaarajuttunut akimut ersittunut iluleriiaanut aalajangigaanerarsimavai. Qalerussamigooq ilorlermi Nunarsuaq ippoq, avallernilu ullorissat tamarmik illutik.
10 Takorluukkersaarutilli ilisimatuussutsimut naapertuutinngitsut tamakku Biibilip allanneqarnerata nalaani nalinginnaasimasut Biibilimi nassaassaanngillat. Erseqqilluinnartumik Biibilimi ima allassimasoqaannarpoq (1473-imilu u.n.s. tamanna allanneqarsimavoq): ’Guutip nunarsuaq nivinngarpaa silaannaasup qulaanut.’ (Job 26:7) Oqaaseq hebriiarisut allanneqaqqaarfiani atorneqartoq tassani „silaannaasup“-mik nutserneqartoq isumaqarpoq „soqanngilluinnartoq“, oqaaserlu tamanna Biibilip ilaani allami atorneqanngilaq. Nassuiaat tamanna — nunarsuaq silaannarsuarmit avatangerneqarsimasoq — paasisimasaqarpalaassutsitut asseqanngitsutut ilisimatuunit taaneqarpoq, ingammik itsaq allanneqarsimanera eqqarsaatigalugu. Atuakkami qinerlerfissiami Theological Wordbook of the Old Testament-imi ima allassimasoqarpoq: „Job 26:7-imi silarsuaq taamanikkut ilisimaneqartoq silaannarsuarmiittutut maluginiarnartumik allaatigineqarpoq, taamaalillunilu ilisimatuussutsikkut siunissami paasiumaagassat sioqqullugit nassuiaalluni.“
11, 12. Job 26:7-imi allassimasutut innera qanga inuit paasilerpaat?
11 Biibilip nassuiaataa eqqorluartoq Aristoteles ukiunik 1100-nit amerlanerusunik sioqqullugu saqqummiunneqarsimavoq. Taamaakkaluartorli Aristolesip isumaa taassuma toqunerata kingorna ukiut 2000-it missiliorlugit qaangiunneranni allaat ilumoortutut saqqummiunneqartarsimavoq! Aatsaat 1687-imi u.n.k. sir Isaac Newtonip paasisani saqqummiuppaa, tassa Nunarsuaq ullorissanit allanit nusussimaneqarnermigut, oqimaassutsip nukinga pissutigalugu, silaannarsuarmi aalajangersimasumik inissisimasoq. Tamannali aatsaat saqqummiunneqarpoq Biibilip nunarsuup „silaannaasumi“ ataneranik erseqqiffaarimmik paasissutissiinera ukiunik 3200-ngajannik kingoqqullugu!
12 Aap, ukiut 3500-ingajaat matuma siorna Biibilimi allanneqarsimavoq Nunarsuaq takussaasumik toqqaveqanngitsoq, tamannalu oqimaassutsip nukinganut aalanermullu inatsisinut inuit kingunerujussuatigut aatsaat paasisaannut naapertuuppoq. „Jobip qanoq ililluni ilumoortoq tamanna paasisimaneraa apeqqutaavoq Biibilip isumassarsiarititaaneranik upperiumanninngitsunut akiuminaatsoq,“ ilisimatooq taama oqarsimavoq.
13. Ukiut hundredelippassuit matuma siorna inuit nunarsuaq qanoq iluseqarsorisimagaluarpaat, qanorli ililluni isumaat allanngorpa?
13 Nunarsuup ilusaa. The Encyclopedia Americana-mi ima allassimasoqarpoq: „Nunarsuaq pillugu inuit takorluugaat pisoqaanerpaaq tassa saattukujuujusoq manngersoq silaannarsuup qeqqaniittoq. . . . Aatsaat ukiuni nutaanngoqqiffiusuni (1400-1500-kkunni) nunarsuaq ammalortutut isigineqalerpoq.“ Allaat umiartortut Nunarsuaq toqqissuinnaasoralugu sinaatigut nakkarnissartik annilaanngatigisarsimavaat. Sammivissiut (pujorsiut) atortorissaarutillu allat iluaqutigalugit kingorna ungasinnerusumut umiartortoqarsinnaalersimavoq. „Ilisimasassarsiorluni angalanerni“ tamakkunani „paasinarsisimavoq nunarsuaq ammalortuusoq, amerlanerillu isumaqarnerigaluattut toqqissuunani,“ qinerlerfissiami allami taama allassimavoq.
14. Nunarsuaq Biibilimi qanoq iluseqarnerarneqarpa, oqaatsillu taakku qanga allanneqarsimappat?
14 Angalanerilli tamakku sioqquterujussuarlugit, tassami ukiut 2700-t matuma siornatigulli, Biibilimi ima allassimasoqarpoq: ’Tamassa nunap kaajaluinnerata qulaani ineqartoq.’ (Isaiap agdlagai 40:22) Oqaaseq hebriiarisooq tassani ’kaajaluinnera’-nik nutserneqartoq qinerlerfissiat assigiinngitsut naapertussagaanni aamma isumaqarpoq „sfære“ (ammalortoq). Taamaattumik Biibilimik nutsikkani allani nutserneqarsimavoq ’Nunarsuaq arsatut ittoq’ (Lindberg) aamma „nunarsuaq ammalortoq“. — Moffatt.
15. Sooq Biibili Nunarsuaq pillugu isummanik ilisimatuussutsimut naapertuutinngitsunik sunnersimaneqanngila?
15 Allatut oqaatigalugu Biibili Nunarsuup ilusaa qanorlu ililluni atanera pillugit itsaq isummanit ilisimatuussutsimut naapertuutinngitsunit sunnersimaneqanngilaq. Pissutaasoq unaaginnarpoq: Biibilip atuakkiortua tassaavoq silarsuup avataaniittullu Pinngortitsisaat. Taassuma Nunarsuaq pinngortissimavaa, taamaattumik nalunngilaa qanoq ililluni atasoq qanorlu isikkoqartoq. Taamaammat isumassarsisitsinikkut Biibili allatsikkamiuk isummat ilisimatuussutsimut naapertuutinngitsut, taamanikkut allanit
qanorluunniit akuersugaatigigaluartut, allanneqartunut akuliutitinneqannginnissaat isumagisimavaa.16. Uumassusillit sananeqariaasiat qanoq ililluni Biibilimi oqaatigineqartunut naapertuuppa?
16 Uumassusillit sumit sanaajusut. „Taava Guuti [Jehova] inuliorpoq issumit,“ 1 Moses 2:7-imi taama allassimasoqarpoq. Qinerlerfissiami The World Book Encyclopedia-mi allassimavoq: „Uumassuseqartut sananeqaataat kemiimut atasut tamarmik aamma uumassuseqanngitsuni nassaassaapput.“ Tassa sananeqaatsit kemiimut atasut uumassuseqartut tamarmik, aamma inuup, sananeqaatigisaat aamma nunami nassaassaapput. Tamanna Guutip inuit uumassuseqartullu allat pinngortikkamigit sumik atortoqarneranik Biibilimi oqaatigineqartumut naapertuuppoq.
17. Uumassuseqartut pinngorsimanerat eqqarsaatigalugu suna ilumoortuua?
17 „Assigiinngitsukkuutaarlugit“. Biibilimi oqaatigineqarpoq Guutip inuit aappariit siulliit pinngortissimagai, inuillu allat tamarmik taakku nagguigigaat. (1 Moses 1:26-28; 3:20) Tassani aamma oqaatigineqarpoq uumassuseqartut allat, soorlu aalisakkat, timmissat miluumasullu taamatuttaaq pinngortinneqarsimasut „assigiinngitsukkuutaarlugit“. (1 Moses 1:11, 12, 21, 24, 25) Tamanna ilisimatuut pinngortitarsuarmi paasisinnaasimasaannut naapertuulluinnarpoq — uumassuseqartut tamarmik immikkut assiminnik naggueqartuusut. Tamatigut taamaappoq. Fysikimik ilisimatooq Chet Raymo tamanna pillugu oqarpoq: „Inuuneq inuunermik pilersitsisarpoq; celleni uumassusilinni tamani tamanna piuaannarpoq. Uumassuseqanngitsulli qanoq ilillutik uumassuseqalersitsisimassappat? Apeqqutit biologiimut tunngasut akineqarsimanngitsut annerpaat tamanna ilagaat, mannalu tikillugu biologit taamaallaat eqqoriaanernik saqqummiussassaqartarsimapput. Uumassuseqanngitsoq qanoq ililluni pinerpoq uumassuseqalersimassaaq. . . . Eqqortoq oqaatigissagaanni immaqa Mosesimik allakkanik siullernik atuakkiortoq ilumoorsimassaaq.“
Oqaluttuarisaanikkut eqqorluartoq
18. Eqqartuussissuserisoq qanoq oqarsimava Biibilip oqaluttuarisaanikkut eqqorluassusia pillugu?
18 Oqaluttuarisaaneq Biibilip imarisaa atuakkanit itsarnitsanit tamaniittunit eqqorluarnerpaavoq. Atuakkiami A Lawyer Examines the Bible-mi (Eqqartuussissuserisup Biibili misissorpaa) Biibilip oqaluttuarisaanermik allaatiginninnermigut eqqorluassusia ima oqaatigineqarpoq: „Oqaluttualiani, oqaluttualiani upperniutitalinni ilisimannittullu nalunaajaataanni eqqunngitsuni pisut eqqartorneqartut sumiugaluarnersoq ungasissumi qangarpiaagaluarnersorlu pisutut eqqartorneqaqqissaartarput, taamaalillutillu eqqartuussilluarnermut najoqqutassat eqqartuussissuserisup ilinniagai siulliit unioqqutittarlugit, tassa ’ilisimannittup nassuiaanermini piffissaq sumiiffillu ilannguttariaqarai’. Biibilimili pisimasut eqqartorneqartut piffii sumiiffiilu oqaluttuareqqissaarneqartarput.“
19. Oqaluttuarisaanermut tunngasutigut Biibilip annikitsualutsigut allaat eqqorluassusia qinerlerfissiami qanoq maluginiarneqarpa?
19 Qinerlerfissiami The New Bible Dictionary-mi ima allassimavoq: [apustilit suliáinik agdlagkat-nik allattup] oqaluttuani taamani oqaluttuarisaanermut naapertuuttumik saqqummiuppai; illoqarfinni siuttuusunut, nunanut naalagaatitanut, kunngiutitanut assigisaannullu innersuussutinik atuakkap qupperneri ulikkaarput, eqqartukkallu tamakku sumi qangalu pisimaneragaaneri naapertuulluinnartuupput.“
20, 21. Oqaluttuarisaanermik Biibilip oqaluttuaa pillugu Biibilimik paasiniaasartoq qanoq oqarsimava?
20 Atuakkami The Union Bible Companion-imi
S. Austin Allibone ima allassimavoq: „Sir Isaac Newton . . . aamma allagaatitoqqanik naliliiniarneq eqqarsaatigalugu kakkalluinnartuusimavoq, aammalu Allakkanik Illernartunik misissueqqissaartarsimavoq. Taakkuninnga qanoq naliliiva? ’Testamentitoqaq silamiut oqaluttuarisaanermik allagaataannut allanut sanilliullugu unneqqarissutsimut takussutissanik amerlanernik nassaarfigaara,’ oqarsimavoq. Dr. Johnson oqarpoq iivangkiiliulersaarutini oqaluttuarineqartutut Jesusip Golgatami toqusimaneranut uppernarsaatissat Julius Cæsarip Capitoliumimi toqusimaneranut uppernarsaatissanit amerlanerusut. Ilumummi amerlanerujussuupput.“21 Nangippoq: „Iivangkiiliulersaarutit ilumuussusiannik qularinnittut tamaasa aperikkit Cæsarip Capitoliumimi toqusimanera upperissallugu imaluunniit Kaalersuup ukiumi 800-mi paavimit Leo III-mit kitaani kaasarinngortitaasimanera upperissallugu sunik pissutissaqarnersut . . . Qanoq ililluni paasineqarsinnaava angut soorlu Charles I [Englandimeersoq] ilumut inuusimanersoq, niaquigaasimanersoq, Oliver Cromwellimillu kingoraarneqarsimanersoq? . . . Sir Isaac Newton oqimaassutsip nukinganik paasisaqaqqaarsimasutut ataqqiniarneqartarpoq . . . Angutinut taakkununnga uppernarsaatissat maani ilanngunneqarsimasut tamaasa upperaavut, upperaavut oqaluttuarisaanikkut eqqortuunerannut uppernarsaatissaqaratta. . . . Uppernarsaatissanik taamaattunik paasisaqareeraluarlutik suli upperumanngitsut sianiitsutut assortuiniakujuinnartutullu imaluunniit ilisimasaqanngilluinnartutut taajumasarpavut.“
22. Sooq Biibilip ilumuussusia ilaasa upperiumanngilaat?
22 Isummanilu ima inerpaa: „Taava naak Allakkat Illernartut ilumoortuunerannut uppernarsaatissarpassuaqareeraluartoq suli qularunnaarsinneqarsimannginnerartut qanoq oqaatigissavavut? . . . Ilumoorluta oqarsinnaavugut uummatimikkut, niaqqumikkuunngitsoq, ajoquteqarsimassasut — pingaarniassutsiminnik attuisumik allatullu inooriaaseqalissutigisariaqakkaminnik upperinninnissartik kissaatiginngikkaat.“
Ataqatigiissuseq unneqqarissuserlu
23, 24. Biibilip imaasa imminnut naapertuussusiat sooq taama tupinnartigaa?
23 Takorlooriaruk Romamiut nalaanni atuakkamik allattoqalersoq, ukiuni akullerni suli allanneqarluni, aatsaallu 1900-kkunni makkunani allanneqarnera inerneqarluni. Takorlooriakkillu allaqataasorpassuit qanoq assigiinngitsigisut: sakkutuut, kunngit, palasit, aalisartut, savanik paarsisut nakorsallu. Taava ilimagissagaluarpiuk atuakkap imai imminnut naapertuullutillu ataqatigiissasut? Immaqa naamik. Biibililli allanneqarnerani taamaappoq. Taamaakkaluartorli imarisai tamarmik imminnut naapertuupput, annerusutiguinnaanngitsoq aammattaarli annikitsualutsigut.
24 Biibili atuakkanit 66-init katitigaavoq ukiullu 1600-t ingerlaneranni angutinit 40-t missaanniittunit allanneqarsimalluni. Ukiumi 1513-imi u.n.s. allanneqalersimavoq 98-imilu u.n.k. nammassineqarsimalluni. Allattut inuiaqatigiinni assigiinngeqisunik tunuliaqutaqarput, ilarpassuilu imminnut attaveqanngillat. Taamaakkaluartorli Biibili ataatsimik pingaarnerutitaasumik eqqartugaqarpoq, ataasiinnarmik atuakkiortoqarpasilluni. Naak inuppassuit taama isumaqaraluartut Biibili kitaamiut pilersitarinngilaat, kangiamiunilli allanneqarsimalluni.
25. Biibilimik allaqataasut unneqqarissusiat sumut uppernarsaaqataava?
25 Itsaq atuakkiortut amerlanersaasa ajugaasarnitik ajunngequtitillu kisiisa allaatigisaraluaraat Biibilimik allaqataasut kukkunitik isertuaratik allaatigisarsimavaat, aammalu kunngimik siuttumillu kukkuluttorneri allaatigissallugit qunusarsimanatik. Mosesimik allakkat sisamaat 20:1-13-imi aamma Mosesimik allakkat tallimaat 32:50-52-imi Mosesip kukkuluttortarneri oqaluttuarineqarput, aali nammineq allagaani. Jona 1:1-3-mi Jona 4:1-imilu Jonas qanoq kukkuluttortarsimasoq oqaluttuarineqarpoq, aamma tassani Jonas nammineq allattuuvoq. Matîuse 17:18-20-mi; Mat 18:1-6-imi; Mat 20:20-28-mi aamma Mat 26:56-imi Jesusip ajoqersugaasa pissusii pitsaanngitsut oqaluttuarineqarput. Biibilimik allaqataasut unneqqarillutillu peqqusersuissusiat Guutimit isumassarsisinneqarsimanerannut uppernarsaataalluarpoq.
Ilisarnaataa immikkut innerpaaq
26, 27. Biibilip ilisimatuussutsikkut allatigullu eqqorluassusia sumik pissuteqarpa?
26 Ilisimatuussutsikkut, oqaluttuarisaanikkut allatigullu eqqorluartuunerminut suna pissutaanersoq Biibilip nammineq nassuiarpaa. Takutippaa Atuakkiortuini tassaasoq Ajugaqanngitsoq, silarsuup Pinngortitsisaa. Biibilimik allattut allatsiinnarmisut atorsimavai, nukini sulissutiginnittartoq atorlugu isumassarsiarititaminik allatsittarsimallugit.
27 Apustili Paulus Biibilimi allassimavoq: „Allakkat illernartut tamarmik Guutip sunniineratigut isumassarsiarititaapput iluaqutaallutik 2 Timûtiuse 3:16, 17, NV; 1 Tásalûníkamiut 2:13.
ajoqersuutaallutillu inerteqqutaallutik, iluarsiartuutaallutik, iluarnermut perorsaataallutik, inuk Guutip pigisaa ajunngitsuliornernut tamanut pikkorilluaqqullugulu piukkunnarsagaalluaqqullugu.“ Aamma ima allassimavoq: ’Guutip oqaasia uatsinnit tusagarsi taamani pigilerlugu ilassigassiuk inunnut oqaaseritinnagu Guutimulli oqaaseritillugu (massalu ilumut taamaappoq).’ —28. Taamaammat Biibili suminngaanneerpa?
28 Tassa Biibilip Atuakkiortoq ataasiinnaq pilerfigaa — Guuti. Pissaanermillu taama atsigisumik pigisaqarami allanneqartut nalitsinnut allaat allanngunngilluinnarnissaat isumagissallugu sapinngilluinnarpaa. Biibili assilillugu assammik allakkanik ilisimasaqarluartoq, sir Frederic Kenyon, 1940-mi tamanna pillugu ima oqarsimavoq: „Biibilip atuagartaasa allanneqaqqaarsimanermittungajak allanneqarsimallutik uagutsinnut apuussimanerannut qularutissatuariligarput maanna peerneqarpoq.“
29. Guutip attaveqarfiginnissinnaassusia sumut assersuunneqarsinnaava?
29 Inuit radiokkut TV-kkullu nalunaarutinik aallakkaatitsisinnaapput isorartoorujussuakkut, allaat Qaammammit Nunarsuarmut. Avataarsualiartitat misissuutit ullorissani kilometerinik hundredemillionilikkuutaanik ungasitsigisumiittuni uuttukkaminnik assilisaminnillu nassitsisarput. Soorunami inuup Pinngortitsisaa radiop maligaasaanik pinngortitsisimasoq tamakkunannga tupinnarnerungaartunik iliuuseqarsinnaavoq. Taassumunngami ajornanngilluinnarsimavoq nukini ajugaqanngitsoq atorlugu oqaatsit assilissallu inuit isumaannut pisissallugit Biibilimillu allatsissallugit.
30. Inuit pillugit sumik siunertaqarnini inunnut paasitissallugu Guutip soqutigaa?
30 Aamma Nunarsuarmi tassanilu inuunermi sorpassuit takutippaat inunnut soqutiginnittuusoq. Taamaattumik pissusissamisoorpoq kinaanerminik taakkununngalu siunertaminik paasinninnissaannik ikiorumammagit atuakkami — allagaatini ataavartussani — nassuiaanermigut.
31. Sooq tusarliussaq isumassarsiarititaasoq allataq oqaatsikkut oqaluttuarsiamit pitsaaneroqaa?
31 Eqqarsaatigiuttaaq qanoq pitsaanerutigisoq Guutimit atuagaateqassalluni oqaatsikkut ingerlateqqitanik paasissutissinneqarnerminngarnit. Kinguaariinnit oqaatsikkut oqaluttuarsiat tutsuiginartanngillat, piffissammi ingerlanerani inuit namminneq nassuiaatiminnik ilaartortarmatigik. Inuit namminneq paasinnittaasertik naapertorlugu ingerlateqqittarpaat. Allakkatigulli oqaluttuarinninneq ataavassaaq kukkusumillu ilaartorneqannginnissaa qularnaannerussalluni. Aammami atuagaq sanaqqinneqarsinnaallunilu nutserneqarsinnaasarpoq, taamaalilluni imarisaa inunnut atuartunut assigiinngitsunik oqaasilinnut nuannaarutaassalluni. Taamaattumik ilimagisariaqannginnerpa Pinngortitsisup paasissutissiiniarnerminut atuakkamik tusagassiuuteqarnissani qinersimassagaa? Iluamilli oqaatigissagaanni tamanna ilimagisariaqaannanngilaq, ilumut taamaappoq, taamatorpiarmi iliuuseqarsimalluni Pinngortitsisoq oqarpoq.
Siulittuutit eqquussimasut
32-34. Biibili atuakkat allat imarinngisaannik sunik imaqarpa?
32 Kiisalu Biibilip Guutimit isumassarsiarititaaneranut asseqanngitsumik takussutissaqarpoq: Siulittuutinik eqquussimasunik sulilu qularisassaanngitsumik eqquussortunik imaqarami.
33 Soorlu Tyrusitoqqamik aseruineq, Babylonip suujunnaarsitaanera, Jerusalemip qarmaqqinneqarnera kiisalu Mediamiut Persiamiullu ataatsimoorlutik aammalu griikerit kunngiisa atuutilerneri uppinnerilu annikitsualuttaat allaat ilanngullugit Biibilimi siulittuutigineqarsimapput. Siulittuutit ima eqqorluartigisarput isornartorsiuisut Jesaja 13:17-19; 44:27–45:1; Hesekiel 26:3-6; Daniel 8:1-7, 20-22.
ilaat oqarniartaraluarlutik pereernerisa kingorna aatsaat allanneqarsimasut. —34 Jerusalemip ukiumi 70-imi aserornissaanik Jesusip siulittuutai eqquulluinnarsimapput. (Lúkarse 19:41-44; 21:20, 21) Aamma ’ullussat kinngulliit’ pillugit Jesusip apustilillu Paulusip siulittuutaat annikitsualuttaminnut allaat ullumikkut nalitsinni eqquussorput. — 2 Timûtiuse 3:1-5, 13; Matîuse 24; Mákorse 13; Lúkarse 21.
35. Sooq Biibilimi siulittuutit allamit pinnatik taamaallaat Pinngortitsisuminngaanneersuusinnaappat?
35 Allaat inuup qarasaata silassorinnerpaap siunissami pisussat taama eqqorluartigisumik siulittuutigisinnaanngilai. Silarsuup avataaniittullu Pinngortitsisaat ajugaqanngitsoq ilisimatungaartorlu kisimi taamatut piginnaaneqarpoq, soorlu Pîtrusip agdlagaisa áipait 1:20, 21-mi allassimasoq: ’Pruffiitip oqaaserisaa allakkaniittoq imminit nassuiaatissaqarnavianngilaq. Inuummi piumasaagut pruffiitip oqaaserisaa pinngisaannarpoq, anersaalli illernartup pisimmatik inuit Guutimit oqalupput.’
Akissutissaqarpoq
36. Biibilip sunik paasitippaatigut?
36 Tassa Biibilip tassaanera Guutip oqaasia isumassarsiarititaasoq arlalippassuartigut takussutissartaqarpoq. Taamaattumik tassani oqaatigineqarpoq sooq inuit piusut, sooq taama naalliunneqartigisoq, siunissarput qanoq ittuussasoq qanorlu ililluni pissutsit pitsanngortinneqarumaartut. Uagutsinnut saqqummersippaa Guuteqartoq ajugaqanngitsumik aalajangersimasumik siunertaqarluni inunnik nunarsuarmillu pinngortitsisimasumik, siunertarlu tamanna naammassineqarumaartoq. (Jesaja 14:24) Biibilimi aamma saqqummersinneqarpoq upperisarsiorneq sorleq ilumoortuusoq qanorlu ililluta nassaarisinnaagipput. Taamaalilluni Biibili tassaavoq ilisimassummik asseqanngitsumik aallerfissaq, ilisimassummik aallerfissaq inuunermi apeqqutinut pingaartunut tamanut akissutissarsiffigisinnaasatuarput. — Tussiaat 146:3; Ussatit 3:5; Jesaja 2:2-4.
37. Kristumiuuneraqatigiit pillugit qanoq aperisariaqarpa?
37 Naalli Biibilip piviusuuneranut uppernarsaatissarpassuaqaraluartoq tamatuminnga upperinninnerartut tamakkerlutik tamatuma ajoqersuutaanik maleruaanissaat ilimananngilaq. Inuiaat kristumiuunerartut — nunat ataatsimut kristumiuuneraqatigiinnik taaneqartut — assersuutigiinnariartigik. Taakku ukiuni hundredelippassuarni Biibili pigisimavaat. Oqartoqarsinnaavali eqqarsaataat iliuusiilu Guutip ilisimassutaanut asseqanngitsumut naapertuuttut?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 11-mi assiliartat]
Sir Isaac Newtonip paasilersimavaa Nunarsuaq ullorissanik allanik nusussisimaqateqarneq iluaqutigalugu silaannarsuarmi atasoq
Nunarsuup ammalortuulluni silaannarsuarmit avatangersimaneqarluni ataneranik Biibilip eqqartuinera paasisimasaqarpalaassutsitut asseqanngitsutut ilisimatuunit taaneqarpoq, ingammik itsarsuaq allanneqarsimasuunera eqqarsaatigalugu
[Qupp. 12-mi assiliartaq]
Imarsiortut nunarsuaq toqqissuinnaasoralugu sinaatigut nakkarnissartik annilaanngatigisarsimavaat
[Qupp. 13-mi assiliartaq]
Jesus Kristusip inuusimaneranut uppernarsaatissat Julius Cæsarip, Kaalersuup, Oliver Cromwellip paavillu Leo III-p inuusimanerannut uppernarsaatissanit amerlanerupput
[Qupp. 15-mi assiliartaq]
Jerusalemip ukiumi 70-imi suujunnaarsinneqarnera pillugu Jesusip siulittuutaasa eqquussimanerat Titusip qilaanngusaasaani Romamiittumi uppernarsarneqarpoq