2

Kia akisinnaavaa?

1, 2. Suup sumut ator­tus­saanera paasinias­sagaan­ni iliuusis­saq pitsaaner­paaq suua?

¹ Kia oqarfigisin­naavaatigut inuunerup suna siuner­tarigaa? Sanaas­sanik titar­taasar­toq maskiinamik sananeqaatsimigut paasiuminaatsumik sior­natigut takusiman­ngisan­nik sanasoq pulaar­tuuguk­ku maskiina sumut atugas­saanersoq qanoq ilil­lutit paasinias­sagaluar­piuk? Soorunami pitsaaner­paas­saaq sanasua aperiguk­ku.

² Taava eq­qarsaatigiuk nunarsuarmi avatangiisitsin­ni pilersaarusiugaanermut siuner­taqarfigineqar­nermul­lu takus­sutis­sat, soorlu uumas­susilin­ni tamani, cellemi min­ner­paami al­laat. Al­laat suli min­nerit molekylet atomil­lu celleniit­tut pilersaarusiugaas­sutsimik aaq­qis­sugaas­sutsimil­lu takus­sutis­saqar­put. Aam­ma inuup qarasaa taamaan­ngin­ner­pa? Aam­ma seqineqarfik, ul­loriaqatigiip­pas­suil­lu nunarsuat­ta ilaaf­figisai, Qilaap Sil­lia, aap, silarsuaq avataaniit­tul­lu tamarmik? Tamak­kua tamarmik Pin­ngor­titsisoqar­neranut takus­sutis­saan­ngin­ner­pat? Taas­suma oqalut­tuus­sin­naas­savaatigut sooq tamak­kunin­nga tamanik pin­ngor­titsisimanerluni.

Inuuneq nalaatsornikkut pilersimava?

3, 4. Inuunerup nalaatsor­nik­kut pilersimasin­naanera qanoq ilimanaateqar­tigaa?

³ The Encyclopedia Americana-mi eq­qaaneqar­poq „uumas­susil­lit tamarmik paasiuminaal­luin­nar­tumik aaq­qis­suul­luagaal­luin­nar­tumil­lu sananeqaaseqar­tut“, nangil­lunilu: „Naasunik, sul­liner­nik miluumasunil­lu misis­sueq­qis­saar­nik­kut paasineqar­poq avataat tamarmik qanoq inis­sisimaf­fis­samin­neeq­qis­saar­tigisut.“ Ul­loris­sanik ilisimatooq tuluk sir Ber­nard Lovel­l uumas­suseqar­tut kemiik­kut katitigaanerat pil­lugu ima oqarsimavoq: „Proteinmolekylet min­ner­paat ilaata nalaatsornikkut pin­ngorsimasin­naaneranut ilimanaat an­nikitsuaraararsuuvoq. . . . Iluamik oqaatigis­sagaan­ni ilimanaateqan­ngivip­poq.“

⁴ Ul­loris­sanik ilisimatooq Fred Hoyle aam­ma ima al­las­simavoq: „Uumas­susilin­nik ilisimatusaatini aalajangiutiin­nak­kani inuuneq im­minit pin­ngorsimasutut oqaatigineqar­tar­poq. Biokemikeril­li inuunerup sananeqaasiata paasiuminaal­luin­nas­susianik tupin­nar­tumik paasisaqar­nerujar­tuin­nar­til­lugit nalaatsor­nik­kut  pin­ngorsimasin­naaneranut ilimanaat an­nikil­lingaarmat puiuin­nagas­saavorluun­niit. Inuuneq nalaatsor­nik­kut pin­ngorsin­naasimanavian­ngilaq.“

5-7. Molekylærbiologiip qanoq up­per­narsar­paa inuuneq nalaatsor­nik­kut pilersin­naasimanavian­ngitsoq?

⁵ Misis­suif­figineqar­tut nutaanerusut ilagaat genet, molekylet atomil­lu uumas­suseqar­tut sananeqaatigisaat. Molekylærbiologi Michael Denton paasisat pil­lugit ima oqar­poq: „Celle sananeqaatsimigut paasiuminar­ner­paaq ilisimaneqar­toq ima paasiuminaatsigaaq taama it­tup tupin­naan­nar­tumik ilimanaateqan­ngil­luin­naraluar­tumil­lu qanoq ilil­luni piner­poq nalaatsor­nik­kut pilersimanis­saanik eq­qarsaat akuerineqarsin­naan­ngil­luin­narluni.“ „Uumas­suseqar­tul­li sananeqaatsimik­kut paasiuminaas­susiat kisimiun­ngitsoq paasiniaanermi tiguar­tin­nar­tuuvoq, aam­mali isumas­sarsiul­laq­qis­simas­suseq tupin­nar­toq sanaaneqaasian­ni takuneqarsin­naagajoqisoq tiguar­tin­nar­tuuvoq.“ „Uumas­suseqar­tut sananeqaatsimik­kut tupin­nas­susiat iner­nerisalu naam­mal­luin­nas­susiat molekylet akor­nan­ni erseq­qin­ner­paavoq.“

⁶ Michael Denton nangil­luni oqar­poq: „Sunaluun­niit qimerlooraluarutsigu, qanorluun­niil­lu paasiniaaf­figeq­qis­saar­tigigaluarutsigu, kusanas­suseq isumas­sarsiul­laqis­simas­suserlu ima atsigip­put nalaatsor­nerin­naaneran­nik isum­mamik san­ngiil­lisitsil­lutik. Up­perineqarsin­naaner­pa al­lan­ngoriar­tor­tar­nerit im­min­nit pisut piviusumik pilersitsisimasin­naasut min­ner­paar­tamin­nut al­laat — proteininut imaluun­niit genenut sulisin­naas­suseqarluar­tunut — uagut nam­mineq sanasin­naasatsin­nit sananeqaatsimigut paasiuminaan­nerungaar­tumik, piviusumik nalaatsor­nerin­narmut akerliul­luin­nar­tumik, piviusumik inuit silatus­susiata pilersitaanit tamanit tupin­nar­nerungaar­tumik?“ Aam­ma ima oqar­poq: „Cellep uumas­susil­lip uumaatsul­lu aaq­qis­suul­luagaaner­paap, soorlu aliggup nit­taal­lal­luun­niit, akor­nan­ni qun­neqar­poq silingaarami takorloor­neqarsin­naan­ngitsumil­luun­niit.“ Fysikimilu profes­sori Chet Raymo ima oqar­poq: „Tupigusoqaanga . . . Molekylet pin­ngitsoqaratik sulias­samin­nut tupin­nar­tuliak­kut piuk­kun­narsagaasutut ip­put.“

⁷ Michael Denton isum­mersimavoq „piviusut tamak­ku tamarmik nalaatsor­nerin­nak­kut pilersimaneran­nik aalajangius­siin­nar­tut“, oqalut­tualiaan­naq up­perigaat. Inuunerup nalaatsor­nerin­nak­kut pilersimaneranik Darwinip isumaliutersuutaanik up­perin­nin­neq taas­suma tas­saanerar­paa „1900-kkun­ni oqalut­tualiaq silaan­narsuarmit tigusaq“.

Pinngortitsisoqar­simassaaq

8, 9. Piliarineqar­tut tamarmik pilior­toqar­nerat qanoq as­sersuusiarineqarsin­naava?

⁸ Uumas­suseqan­ngitsup nalaatsor­nik­kut uumas­suseqalersin­naaneranik eq­qarsaat ilimanaateqan­ngingaarmat oqar­toqaan­narsin­naavoq taamaat­toqarsin­naangil­luin­nar­toq. Aap, nunarsuarmi uumas­susilip­pas­suit sananeqaatsimik­kut tupin­narluin­nar­tut nalaatsor­nerin­nak­kut pilersimanavian­ngil­lat, piliaasum­mi tamarmik pilior­toqar­tar­put. Taamaat­toqan­ngitsumik ilisimasaqar­pit? Taamaat­toqan­ngilaq. Sananeqaaserlu paasiuminaan­nerujar­tor­til­lugu sanasoq pik­korin­nerujar­tuin­nar­toq pisariaqar­tar­poq.

⁹ Al­lamut aam­ma as­sersuun­neqarsin­naavoq: Qalipagaq takuguk­ku qalipaasoqar­neranut up­per­narsaatitut isigis­savat. Atuak­kamik atuaruit atuak­kior­toqar­nera miserratiginavian­ngilat. Il­lu takugaangak­ku sanasoqar­nera naluneq ajor­pat. Aq­qusinermi qul­liit najoq­qutas­sat takugaangak­kit naluneq ajor­pat inatsisilior­toqar­toq. Tamak­ku aalajangersimasumik siuner­taqarluni arlaan­nit pilersin­neqar­tar­put. Naal­lu tamak­kunin­nga pilersitsisut ilisimaq­qis­saan­ngik­kaluarlugit taak­ku piuneran­nut pilersitaat up­per­narsaatitut isigisar­pavut.

10. Pin­ngor­titsisup pik­koreqisup piuneranut sunik up­per­narsaatis­saqar­pugut?

 ¹⁰ Nunarsuarmi uumas­suseqar­tut sananeqaasian­ni pilersaarusiugaal­luas­suseq, aaq­qis­sorluagaas­suseq paasiuminaas­suserlu pik­koril­luin­nar­tumik Pin­ngor­titsisoqar­neranut aam­ma up­per­narsaataavoq. Tamarmik Ilisimatungaar­tumit pin­ngor­titaaneran­nik takus­sutis­saqar­put. Taamaap­put­taaq silaan­narsuarmi mil­liardilip­pas­suar­nik ul­loriaqatigiip­pas­sualim­mi pilersaarusiugaas­suseq, aaq­qis­sugaas­suseq paasiuminaas­suserlu. Ul­loris­sat qilam­miit­tut tamarmik inatsisinit eq­qorluar­tunit aqun­neqar­put; soorlu aalanermut, kis­samut, qaamanermut, nipimut in­naal­lagis­sap kajunger­titsineranut oqimaas­sutsil­lu nukinganut inatsisit. Inatsiseqar­pat taava inatsisilior­toqarsimas­san­ngin­ner­pa? Raketinik ilisimatooq dr. Wernher von Braun ima oqarsimavoq: „Silaan­narsuarmi inatsisit eq­qoq­qis­saangaarmata qaam­matiliar­tus­samik avataarsualiar­taatilior­nis­sar­put pif­fis­samil­lu tamatuma ingerlavis­saanik sekundip aggor­nerinut al­laat pilersaarusior­nis­sar­put ajor­nakusoor­tin­ngilar­put. Inatsisit tamak­ku arlaan­nit aalajangersar­neqarsimas­sap­put.“

11. Takusin­naan­ngin­nera pis­sutigiin­narlugu sooq Pin­ngor­titsisorsuaqar­nera as­sor­tor­tariaqan­ngilar­put?

¹¹ Pin­ngor­titsisorsuaq Inatsisilior­torsuarlu taan­na takusin­naan­ngik­kaluar­par­put. Oqimaas­sutsil­li nukinga imaluun­niit kajungersoqar­neq, in­naal­lagiaq radiol­lu maligaasai takusin­naan­ngin­neri pis­sutigiin­narlugit piunerat as­sor­torumas­savar­put? Naamik, sun­niutaami takusin­naavavut. Taava sooq pis­saanilis­suarmik Pin­ngor­titsisoqar­nera Inatsisilior­toqar­neralu takusin­naan­ngin­nera pis­sutigiin­narlugu up­periumas­san­ngilar­put, uf­fa piliarisimasai takusin­naal­lugit?

12, 13. Pin­ngor­titsisup piuneranut sunik up­per­narsaatis­saqar­pa?

¹² Paul Davies, fysikimi profes­sori, isum­mersimavoq inuup piunera nalaatsor­nerin­nak­kut pilersiman­ngitsoq, kisian­ni „ilumut maaniit­tus­siaasugut“. Silarsuaq avataaniit­tul­lu pil­lugit taan­na ima oqar­poq: „Ilisimatuutut sulinin­ni qularutigiun­naariar­tuin­narsimavara silarsuaq avataaniit­tul­lu tigus­saasut ima isumatutigisumik sanaajusut nalaatsor­nerin­nak­kut pilersimanis­saat akuerisin­naanagu. Uanga oqaatigis­saguk­ku itinerusumik nas­suiaatis­saqarsimas­saaq.“

¹3 Taamaalil­luni up­per­narsaatis­sat takutip­paat silarsuaq avataaniit­tul­lu, nunarsuaq tamaanilu uumas­suseqar­tut tamarmik nalaatsor­nik­kut pilersiman­ngitsut. Up­per­narsaatis­sat tamarmik nipaatsumik takutitsip­put ilisimatul­luin­nar­tumik pis­saaneqarluin­nar­tumil­lu Pin­ngor­titsoqar­toq.

Biibilimi qanoq allassimasoqartoq

14. Pin­ngor­titsisoq pil­lugu Biibilimi qanoq al­las­simasoqar­pa?

¹⁴ Biibilimi, nunarsuup inuisa atuagaataasa pisoqaanersaan­ni, aam­ma taama iner­niliisoqar­poq. As­sersuutigalugu Eprîarinut agdlagkat-ni, apustilimit Paulusimit al­lan­neqarsimasuni, ima al­las­simasoqar­poq: ’Il­lum­mi tamarmik kimit piareersar­neqar­tar­put; tamanil­li piareersaasoq tas­sa Guuti.’ (Eprîarit 3:4) Biibilip atuagar­taani kingul­lermi, apustilimit Johan­nesimit al­lan­neqarsimasumi, al­las­simavoq: ’Naalagar­put Guuter­put, ilin­nut pigititas­saap­put naalan­naat ataq­qinaal­lu pis­saanerlu, il­lit suut tamaasa pin­ngor­tik­kak­kit, il­lil­lu peq­qusak­kut ip­put pin­ngor­titaal­lutil­lu.’ — sarĸúmersitat 4:11.

15. Guutip pis­susiisa ilaat qanoq ilil­luta ilin­niarsin­naavavut?

¹⁵ Biibilimi ersersin­neqar­poq naak Guuti takusin­naan­ngik­kaluarlugu pin­ngor­titai tun­ngavigalugit qanoq it­tuunera nalilersin­naagip­put. Al­las­simavoq: „[Pin­ngor­titsisup] pis­susii takus­saan­ngitsut, tas­sa pis­saanera Guutius­susialu naas­saan­ngitsut, pin­ngor­titaani silaqarsutsip isaanik silarsuup aal­lar­tin­neraniil­li takuneqarsin­naasimap­put.“ — Rûmamiut 1:20, The New English Bible.

16. Sooq inuit Guutimik takun­nis­sin­naan­ngin­nerat nuan­naarutigiin­narsin­naavar­put?

¹⁶ Tas­sa pis­suteqar­nermut sun­niuteqar­nermul­lu  najoq­qutaq Biibilimi in­nersuus­sutigineqar­poq. Sun­niut — tas­sa piliaasimasut — Pis­sum­mut silatuumut pis­saanilim­mul­lu takus­sutis­saap­put: Guutimut. Taas­sumalu takus­saan­ngitsuunera qujamasuutigiin­narsin­naavar­put, tas­sami silarsuup avataaniit­tul­lu Pin­ngor­titsisaat­tut pis­saanermik ima atsigisumik pigisaqar­poq inuup uinil­lip aal­lil­lu takugaluaruniuk inuugin­narsin­naanaviarani. Taamaat­tuminguna Guuti Biibilimi ima oqar­nerar­neqar­toq: „Kiinara takus­san­ngilat, uan­nik takun­nit­toq inuugin­narsin­naan­ngim­mat.“ — 2 Moses 33:20.

17, 18. Pin­ngor­titsisoqar­nera sooq uagutsin­nut pingaar­torujus­suusariaqar­pa?

¹⁷ Pin­ngor­titsisoqar­neranik — tas­sa Guuteqar­neranik — eq­qarsaat uagutsin­nut pingaar­torujus­suusariaqar­poq. Pin­ngor­titsisumit pin­ngor­tin­neqarsimagut­ta, taava pin­ngor­tik­kamisigut siuner­taqarsimas­saaq. Pin­ngor­tin­neqar­ner­put siuner­taqarfigineqar­pat pis­sutis­saqar­poq nerius­sal­luni pis­sutsit atuk­kavut siunis­sami pitsan­ngorumaar­tut. Taamaan­ngip­pam­mi inuuin­nariarluta toqus­saagut neriuutis­saqarata. Taamaat­tumik pingaar­torujuus­suuvoq paasis­sal­lugu Guutip qanoq siuner­taqarfigigaatigut. Taava nam­mineq aalajangis­savar­put taman­na naaper­torlugu inuus­sanerluta imaluun­niit naamik.

¹⁸ Aam­ma Biibilimi oqaatigineqar­poq Pin­ngor­titsisoq Guutiusoq asan­nit­toq uagutsin­nil­lu isumas­suisoq. Apustilip Peterip oqaatigisimavaa Guutip ’isumas­soraatigut’. (1 Pîtruse 5:7; Takuk­kit­taaq Juánase 3:16 aamma Juánasip agdlagai sujugdlît 4:8, 16.) Taman­na isumak­kut timik­kul­lu uagutsin­nik pin­ngor­titseriaasiatigut takusin­naavar­put.

’Tupinnangaartumik pinngortitaasut’

19. Ilumoor­tumik sumik tus­siaasior­tup Davidip in­nersuup­paatigut?

¹⁹ Tus­siaasior­toq David Biibilimi ima oqarsimavoq: „Qutsavigis­savak­kit pin­ngor­titaagama tupin­nangaar­tumik.“ (Tus­siaat 139:14) Aap, inuup timaa Pin­ngor­titsisorsuarmit tupin­nangaar­tumik pin­ngor­titaavoq.

20. Inuup qarasaa qinerlerfis­siami qanoq eq­qar­tor­neqar­pa?

²⁰ As­sersuutigalugu qarasaq qarasaasiamit sumil­luun­niit sananeqaatsimigut paasiuminaan­nerungaar­poq. The New Encyclopædia Britannica-mi ima paasis­sutis­siisoqar­poq: „Qaratsami sianiutit aqun­neqarfian­ni paasis­sutis­sanik aal­lakaatitsineq telefoncentralit an­nersaan­ni paasis­sutis­sanik aal­lakaatitsinermit paasiuminaan­neroqaaq; inuup qarasaata ajor­nar­torsiutinik aaq­qeeriaasiata qarasaasiat an­nersaasa pisin­naasaat akimorujus­suar­pai.“

21. Qaratsap pigin­naasai qimerloorutsigik qanoq isum­mer­tariaqar­pugut?

²¹ Qarasaq paasis­sutis­sanik as­silis­sanil­lu hundrede mil­lionilip­pas­suar­nik imaqar­poq, paasis­sutis­saqarfiin­naananili. Qarasar­put ikior­tigalugu ilin­niarsin­naavavut uin­ngiarsor­neq, if­fior­neq, oqaatsit al­lat, qarasaasiamik atuineq imaluun­niit tim­misar­tor­neq. Takorluuisin­naas­suseqar­pugut feeriar­nis­sat­ta qanoq ik­kumaar­neranik imaluun­niit paar­nap qanoq mamaqar­neranik. Akusiuisin­naavugut isumas­sarsisin­naal­lutalu. Aam­ma pilersaarusiorsin­naavugut, qujamasun­nermik asan­nin­nermil­lu ersersitsisin­naal­luta, kiisalu pereersimasut, ul­lumik­kut pisut siunis­sarlu eq­qarsaatigisin­naal­lugit. Inuup qarasaanut as­singulaagin­nar­tumil­luun­niit pilersitsisin­naan­ngil­luin­narat­ta qaratsamik piliorsimasoq inum­mit kimil­luun­niit pik­korin­nerujus­suul­lunilu silatunerujus­suusimas­saaq.

22. Qarasaq pil­lugu ilisimatuut qanoq nas­suer­pat?

²² Qarasaq pil­lugu ilisimatooq ima nas­suersimavoq: „’Ator­toris­saarutip’ taas­suma ilusilersugaal­luarlunilu aaq­qis­suus­saal­luarlunilu tupin­naan­nar­tumik paasiuminaatsumik sananeqaateqar­tup qanoq ilil­luni tamak­kunin­nga iliuuseqar­titsisar­nera uagutsin­nut paasiuminaaqaaq. . . . Im­maqa qaratsap paasiuminaatsor­tai inuup qaqugumul­luun­niit paasin­ngisaan­nas­savai.“ (Scientific American) Fysikprofes­sori Chet Raymo oqar­poq: „Ilumoor­toq oqaatigis­saguk­ku, inuup qarasaata qanoq ilil­luni paasis­sutis­sanik toq­qor­terisar­nera, imaluun­niit qanoq ilil­luni eq­qaaniarsarin­nitsitsisin­naanera  pil­lugu suli ilisimasaqar­pal­laan­ngilagut. . . . Inuup qarasaani hundrede mil­liardinit ikin­nerun­ngitsunik sianiuteqar­poq. Ataqatigiis­saar­nerit or­pit­tut ilusil­lit ikior­tigalugit cellet tamarmik im­mik­kut cellenik al­lanik tuusintilik­kuutaanik at­taveqateqar­tar­put. At­taveqatigiin­nis­samut periarfis­sat amerlangaaramik taas­saan­ngil­lat.“

23, 24. Timip avatai sorliit pin­ngor­titaaneratigut tupigaagit, ingeniørilu qanoq oqaaseqarsimava?

²³ Isit as­siliis­sum­mit sumil­luun­niit eq­quil­luar­nerul­lutil­lu tamatigoor­nerup­put; iluamik oqaatigis­sagaan­ni tas­saap­put as­siliis­sutit nam­min­neersut, nam­min­neq erseq­qis­sar­tar­tut aalasunik ingerlaan­naq qalipaatilim­mik as­siliisar­tut. Siutit nipinik tusarsin­naas­suseqarluar­put sam­mivim­mik qanorlu inis­sisimanermik paasisaqar­titsisarlutik. Uum­mat pumpiuvoq ingeniørit pik­korin­ner­paal­luun­niit as­silisin­naan­ngisaan­nik pigin­naas­susilik. Timip avatai al­lat aam­ma tupin­narluin­nar­tuup­put: Qingaq, oqaq, as­saat, aqajaq­qup uutsisar­nera aal­lu ingerlaar­nera, ilaan­naat taas­sagaan­ni.

²⁴ Ingeniøri qarasaasiarujus­suarmik sanasus­san­ngor­titaasimasoq ima isum­mersimavoq: „Qarasaasialiama suliarinis­saanut konstruktøreqar­nis­saq pisariaqarsimap­pat, taava ’ap­paratip’ inuup timaaniit­tup fysikimut, kemiimut biologiimul­lu tun­ngasup paasiuminaatsup suliarinis­saanut konstruktøreqar­nis­saq qanoq an­nerutigisorujus­suarmik pisariaqas­sava — uf­fa silarsuup isusis­saan­ngitsup ilaan­naminin­nguarigaluaraa?“

25, 26. Pin­ngor­titsisorsuup sunik oqalut­tuus­sin­naasimas­savaatigut?

²⁵ Soorlu inuit tim­misar­tulioraangamik, qarasaasialioraangamik, sik­kililioraangamik al­lanil­luun­niit sanagaangamik siuner­taqar­tar­tut, aam­ma qaratsamik inuul­lu timaanik pilior­toq piliarigamigit siuner­taqarsimas­saaq. Pilior­torlu taan­na inun­nit silatunerujus­suusimas­saaq, arlaan­nat­taluun­niim­mi taas­suma piliai ilaarsin­naan­ngilai. Taamaat­tumik tun­ngavis­saqarluar­poq isumaqas­sal­luni taas­suma oqalut­tuus­sin­naagaatigut sooq pin­ngor­tis­simal­luta, sooq nunarsuarmut inis­sis­simal­luta qanorlu siunis­saqar­tugut.

²⁶ Apeq­qutinut tamak­kunun­nga akis­sutis­sarsigut­ta qarasaq timilu Guutip uagutsin­nut tun­nius­simasai atorlugit inuunerup siuner­taa naaper­torlugu inuuniarsin­naavugut. Qanorli ilil­luta paasisin­naavar­put Guuti qanoq siuner­taqar­toq? Taman­na pil­lugu sumi paasis­sutis­siiva?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Suna arlaat sumut atugas­saanersoq paaserusuk­kaan­ni silatusaar­neruvoq sanasua aperis­sal­lugu

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

DNA-molekylet takutip­paat uumas­suseqar­tut tamarmik sananeqaatsimik­kut qanoq paasiuminaatsigalutil­lu aaq­qis­suul­luagaatigisut

[Qupp. 9-mi assiliartaq]

’Inuup qarasaata ajor­nar­torsiutinik aaq­qeeriaasiata qarasaasiat an­nersaasa pisin­naasaat akimorujus­suar­pai’