Itsaq aalajaatsut Guutip anersaavanik siulersortittut

“Guutip [Jehovap] aallartippaanga anersaaminut ilagitillunga.” — ESAJA 48:16.

1, 2. Upperluartuussagutta suna pisariaqarpa, itsarlu Guutip kiffai aalajaatsut maligassiuinerat qanoq kajumississutigisinnaavarput?

 ABELIP nalaaniilli inuppassuarnik Guutimut uppertoqaraluartoq Biibilimi allassimavoq imaanngitsoq “tamarmik upperneq pigigaat”. (2 Thessalonikamiut 3:2) Sooq inuit ilaat uppertuuppat aalajaattuarnissaminnullu suna iluaqutigaat? Nalunngilarput uppertuussagaanni ilisimassuseq Guutip oqaasianeersoq pisariaqartoq Biibilimimi ima allassimavoq: “Upperneq tusakkanit pilersinneqartarpoq.” (Romamiut 10:17) ‘Upperneq’ (NV) Guutip anersaavata illernartup inerititaanut ilaavoq. (Galatiamiut 5:22, 23) Upperluartuussagutta anersaaq illernartoq pisariaqartipparput.

² Upperneq inunnguusiunngilaq. Angutit arnallu aalajaatsut Biibilimi oqaluttuarineqartut inuupput ‘uatsitut atugaqartut’. (Jaaku 5:17) Qulalertarput, sanngiiffeqartarput qanorlu piginnaaneqartiginerlutik nalornisarlugu. Unamminiarnartoqartilluguli Guutip anersaavata nakussatsittarpai. (Hebræerit 11:34) Jehovap anersaava taakkununnga qanoq sunniuttarsimanersoq eqqarsaatigigutsigu ullumikkut aalajaalluta Guutimut kiffartornissamut kajumississutigissavarput. Tamanna ingammik nalitsinni pingaaruteqarpoq uppernikkut sanngiilliuutigisinnaasavut amerlammata.

Mosesip Guutip anersaava pissatsissutigaa

3-5. (a) Qanoq ililluta nalunngilarput Mosesi akisussaaffimminik isumaginninnissaminut anersaamik illernartumik ikiorneqartoq? (b) Jehovap anersaaminik ikiueriaasia pillugu Mosesimik oqaluttuaq sumik ilinniarfigaarput?

³ Mosesi 1513-imi Kr.in.si. inuusunit tamanit ‘anneruniajuinnerpaavoq’. (4 Mosesi 12:3) Taamaakkaluartoq Jehovap inuianni Israelikkunni akisussaafferujussuaqalersippaa. Guutip anersaavata Mosesi siulittuisinnaatillugulu eqqartuussisinnaatillugulu pisimasunillu allassinnaatillugu siulersuisinnaatillugulu tupinnartuliorsinnaatippaa. (Atuakkit Esaja 63:11-14). Ilaannili Mosesi suliani artornerarlugu naammagittaalliorpoq. (4 Mosesi 11:14, 15) Taamaattumik Jehovap ‘anersaap Mosesimut tunniussami ilaa’ angutinut 70-inut allanut ikiortissaanut tunniuppaa. (4 Mosesi 11:16, 17) Mosesi misigigaluarluni suliani artornarpallaartoq kisimiilluni nammattussaanngilaa. Angutillu 70-it Mosesip ikiortissaasa aamma kisimiillutik suliassatik nammattussaanngilaat.

⁴ Mosesi suliassaminik isumaginnissinnaaqqullugu Jehovap anersaamik illernartumik naammattumik tunivaa. Jehovap angutit 70-it anersaamik illernartumik tunereermagit Mosesip anersaaq pisariaqartitani naammattoq suli pigaa. Mosesi anersaamik annikippallaamik utoqqaanertallu 70-it annertuvallaamik peqanngillat. Jehovap pissutsit atukkavut naapertorlugit anersaaminik naammattumik tunisarpaatigut. ‘Guutip Anersaaq uuttortaganngorlugu tunniuttanngilaa’,  ‘peqangaarnerminili’ tunisisarpoq. — Johannesi 1:16; 3:34.

⁵ Misilinneqarpit? Misigivit akisussaaffitit amerliartuinnartut piffissaqarfiginerusariaqaritillu. Inuussutissat akitsoraluttuinnartillugit peqqiillioraluttuinnartillutillu ilaquttavit anersaakkut timikkullu pisariaqartitaannik isumaginninniarsarivit? Ilagiinni akisussaafferujussuaqarpit? Qanorluunniit atugaqaraluaruit qularutigissanngilat Jehovap anersaaminik illernartumik pisariaqartumik nakussatsissinnaagaatit. — Romamiut 15:13.

Anersaap illernartup Besal’eli ikiorpaa

6-8. (a) Guutip anersaavata Besal’eli Oholiabilu susinnaatippai? (b) Qanoq ililluta nalunngilarput Besal’eli Oholiabilu Guutip anersaavanit siulersorneqartut? (c) Sooq Besal’elimik oqaluttuaq ullumikkut uagutsinnut kajumissinartuua?

⁶ Jehovap kiffaa alla Mosesip nalaani inuusoq Guutip anersaavanik aamma sunnerneqartoq tassaavoq Besal’eli. Guutip anersaavata uagutsinnik siulersueriaasia pillugu taassuminnga oqaluttuaq ilinniarfigilluarparput. (Atuakkit 2 Mosesi 35:30-35). Besal’eli toqqup naapeqatigiittarfiup pisatassaanik sanasussatut toqqarneqarpoq. Tamanna sioqqullugu suliassiissutigineqartut misilittagaqarfigai? Immaqa. Suliffigisimagunagaali kingulleq tassaagunarpoq Egyptenimiunut qarmasissiuliortuuneq. (2 Mosesi 1:13, 14) Suliassani imaannaanngitsoq qanoq suliaraa? Jehovap ‘ilumiulerpaa Guutip anersaavanik ilisimassusermillu, silatussusermillu suliassanillu tamanik paasisimasaqassutsimik, eqqumiitsuliassanik siunnersuusiorsinnaanngortillugu’. Tamanna ‘eqqumiitsuliassanik tamalaanik sulisinnaannguutigaa’. Besal’eli Oholiabilu inunnguuseralugu qanorluunniit piginnaaneqaraluartut Guutip anersaamik illernartumik tuninerisigut pikkorinnerulersippai. Ilikkagaqarluarsimassapput suliassatimmi suliariinnarnagit aamma allat taamaaliornissaannik ilinniartippaat.

⁷ Aamma Besal’elip Oholiabillu suliaasa pitsaalluinnartuunerat anersaamit illernartumit siulersorneqarnerannut ersiutaavoq. Suliaat sivisoorujussuarmik piupput. Suliarineqarnermik kingorna ukiut 500-t qaangiuttut suli atorneqarput. (2 Nalunaarsuutit 1:2-6) Ullumikkut inuit amerlanerit suliatik namminneq ataqqinaatigerusuttarpaat, kisianni Besal’eli Oholiabilu taamaanngillat. Suliatik Jehovamut ataqqinaatigitikkusuppaat. — 2 Mosesi 36:1, 2.

⁸ Ullumikkut suliassaqarsinnaavugut immikkut ittumik pikkoriffigisariaqakkatsinnik, soorlu sanaartornermut, naqiterinermut, ataatsimeersuarnernik pilersaarusiornermut, ajunaartunik ikiuiniarnernik aaqqissuussinermut aammillu atuinermut isiginnittaatsitsinnik Biibilimeersumik nakorsanut napparsimmavinnilu sulisunut nassuiaanermut tunngasutigut. Ilaannikkut tamakkuninnga immikkut pikkoriffiginnittunik suliarineqartarput. Amerlanertigulli nammineq kajumissutsimit sulisumit suliassamik misilittagaqarpallaanngitsumit suliarineqartarput. Guutilli anersaavata ikiuineratigut suliaat iluatsissaaq. Jehovamut kiffartornermi suliassiissutigineqartumik akuersinissat tunuarsimaarutigisimaviuk isumaqaravit tamanna allat isumagilluarnerusinnaagaat? Eqqaamajuk, suliassiissutigisami suulluunniit suliarinissaanut ilisimassutsinnik piginnaaninnillu atuinissannut Jehovap anersaavata ikiorsinnaagaatit.

Guutip anersaavata Josva ajugaasippaa

9. Israelikkut Egyptenimit aniguisitaaqqammerlutik susariaqarpat, apeqqullu suna akineqartariaqarpa?

⁹ Guutip anersaavata Guutip kiffaa alla Mosesip Besal’elillu nalaanni inuusoq aamma siulersorpaa. Guutip innuttai Egyptenimit aniguisitaaqqammerlutik Amalekikkunnit saassunneqarput. Israelikkut  sorsunnermik misilittagaqanngillat. Maanna inuiattut aniguisitaasimasutut siullerpaamik sorsuttussanngorput. (2 Mosesi 13:17; 17:8) Sorsunnermi siulersorneqartariaqarput. Kimit?

10. Sooq Josva Israelikkullu akiuunnermi ajugaappat?

¹⁰ Jehovap Josva toqqarpaa. Sakkutuut naalagaattut misilittagaqarpa? Naamik. Inussiaataasimavoq qarmasissialiortoq. Inoqajuitsumilu ullormut nerisassaminik mannanik katersuisarpoq. Ilumoorpoq Josvap aataava Elishama naggueqatigiinnut Efraimikkunnut qullersaasimasoq sakkutuunullu 108.100-nut siuttuusimasoq. (4 Mosesi 2:18, 24; 1 Nalunaarsuutit 7:26, 27) Jehovali Mosesimut oqanngilaq Elishama taassumaluunniit ernera Nuni toqqassagaa. Jehova oqarpoq Josva sakkutuunut akeqqanut ajugaajumaartunut naalagaassasoq. Ulloq naangajallugu akiuupput. Josvap Guuti naalammagu Guutillu anersaavata siulersuinera akuerimmagu Israelikkut ajugaapput. — 2 Mosesi 17:9-13.

11. Kiffartornitsinni, Josvap ikiorneqarneratut, ikiorneqassagutta susariaqarpugut?

¹¹ Mosesip toqunerata kingorna Josvap Israelikkut siulersorpai. Josva “anersaamik ilisimassutaasumik ilumioqangaalerpoq”. (5 Mosesi 34:9) Anersaap illernartup Josva siulittuisinnaatinngilaa tupinnartuliorsinnaatinnaguluunniit Mosesimik taamaaliorsinnaatitsinermisut. Anersaalli illernartup Israelikkut Kana’animik tiguaaniarlutik sorsoqattaarneranni Josva siulersuinerani ikiorpaa. Ullumikkut misigisinnaavugut Guutimut kiffartornitsinni suliassamut aalajangersimasumut tunngatillugu ilisimasakippallaarluta piginnaanikippallaarlutaluunniit. Tatigilluinnarsinnaavarpulli Guuti naalakkutsigu siulersuineralu akuerigutsigu, Josvamik ikiuinermisorluinnaq, taassuma ikiussagaatigut. — Josva 1:7-9.

“[Jehovap] anersaavata Gideoni ativaa”

12-14. (a) Israelikkut sakkutuuisa ikittut Midjanikkut sakkutoorpassuinik ajugaaffiginninnerat sumik ilinniarfigaarput? (b) Jehovap Gideoni qanoq uppernarsaavigaa? (c) Ullumikkut Guutimit qanoq ikiorneqarsinnaavugut?

¹² Josvap toqunerata kingorna Jehovap innuttani aalajaatsut anersaaminik nakussatsittuarpai. Eqqartuussisunik allakkani inuit ‘sanngiilligaangamik nakussatsinneqartartut’ pillugit atuarsinnaavugut. (Hebræerit 11:34) Guutip anersaani illernartoq atorlugu Gideoni Israelikkut pillugit akiuinerani ikiorpaa. (Eqqartuussisut 6:34) Gideonip sakkutuui amerlanngillat Midjanikkut sakkutuuinut sanilliullugit, taakkumi sisamararterummik amerlanerupput. Jehovali isumaqarpoq Israelikkut sakkutuui suli ikinnerusariaqartut. Marloriarluni oqarpoq Gideoni angutinik angerlartitsissasoq. Naggataatigut sakkutooq Israelikkuusoq ataasiugaangat Midjanikkut sakkutuui 450-iusarput. (Eqqartuussisut 7:2-8; 8:10) Jehovap tamanna iluaraa. Taamaalilluni Israelikkut sorsunnermi ajugaappata tulluusimaarluni oqartoqarsinnaanngilaq tamanna inuup pissaaneratigut ilisimassusiatigulluunniit pisoq.

¹³ Gideoni taassumalu sorsuttartui piariingajalerput. Una eqqarsaatigiuk: Sakkutuunut taakkununnga ikittunut ilaasuuguit toqqissisimassagaluarpit nalunnginnakku ersisut sissuerpallaanngitsullu angerlartitaasimasut? Siooralaassagaluarpilluunniit qanoq kinguneqassanersoq eqqarsaatigigukku? Qularutiginngilarput Gideonip Guuti tatigisimagaa. Peqquneqarnermisut iliorpoq. (Atuakkit Eqqartuussisut 7:9-14). Jehova kamalinngilaq Gideoni Guutimit najorneqarumaarnerminik uppernarsaammik piumammat. (Eqqartuussisut 6:36-40) Kamaannagu uppernera nakussatsippaa.

¹⁴ Jehovap annaassinissamut pissaanera killeqanngilaq. Innuttani qanorluunniit  ajornartorsioraluarpata annaassinnaavai. Allaat sanngiippasissut susinnaarpasinngitsulluunniit atorsinnaavai. Ilaannikkut misigisinnaavugut akerlilersorterpassuaqarluta isumatsannartumilluunniit atugaqarluta. Naatsorsuutiginngilarput Guutip ersittumik nalunaaqutiliorfigissagaatigut Gideonimut iliornermisut. Ilagiilli, anersaaminik siulersorneqartut, Biibililu aqqutigalugit siunnersorsinnaallutalu tuppallersarsinnaavaatigut. (Romamiut 8:31, 32) Jehovap asannittumik neriorsuutai uppernikkut nakussatsissutigaavut qularutigiunnaarparpullu ilumut Jehova ikiortigalutigu.

“[Jehovap] anersaavata Jefta tikippaa”

15, 16. Sooq Jeftap pania pilliuteqarusussuseqarpa, tamannalu angajoqqaanut qanoq kajumississutaava?

¹⁵ Allamik assersuuteqariarta. Israelikkut Ammonikkunnut akiuuttariaqalermata Jehovap anersaavata “Jefta tikippaa”. Jehovap ataqqinaatissaanik ajugaarusunnermik Jefta neriorsuuteqarpoq, neriorsuunnilu akisunaarpaa. Neriorsuivoq Jehovap Ammonikkunnut ajugaasippani angerlamut uterluni parsiarluni illuminit anisoq siulleq Jehovamut tunniukkumallugu. Ajugaareerluni utermat paniata siulliulluni arpalluni parsiarpaa. (Eqqartuussisut 11:29-31, 34) Jefta tupaallappa? Ilimananngilaq, taannami qitornatuaraa. Neriorsuunni eqqortippaa panimmi Jehovap illernartuutaani Shilomiittumi kiffartornissaa isumagalugu. Pania Jehovamik pallorfiginnittuuvoq ilumoorfiginnittoq, isumaqarporlu angunni neriorsuinermisorluinnaq iliussasoq. (Atuaruk Eqqartuussisut 11:36). Marluullutik nakussatsinneqartariaqarnermissut Jehovap anersaavanit nakussatsinneqarput.

¹⁶ Sooq Jeftap pania Jehovamut kiffartornermini pilliuteqarusussuseqarpa? Angummi aallussilluarnera Guutimullu tunniusimanera uppernikkut nakussatsissutigisimassavaa. Angajoqqaajususi, iliuutsisi qitornassinnit malugineqartarput. Aalajangiinissi ersersippaat oqaatsisi pimoorunnerisi. Qitornassi qamannga pisumik qinnutisi tusartarpaat, ilinniartitsinersi malugisarpaat  uummatikkullu iluunngarlusi Jehovamut kiffartornermi ilungersuutisi tamaasa takusarpaat. Tamakku tamaasa Jehovamut kiffartorusungaalissutigissavaat. Tamanna nuannaangaalissutigissavarsi.

“[Jehovap] anersaavata Samsoni tikippaa”

17. Samsoni Guutip anersaavanik ikiorneqarluni sua?

¹⁷ Guutip anersaavanit ikiorneqartoq suli alla tassaavoq Samsoni. Biibilimi allassimavoq Samsoni ‘Jehovap anersaavata sunniivigileraa’ Israelikkut filisterinit annaanniarlugit. (Eqqartuussisut 13:24, 25) Guutip Samsoni tupinnaannartumik nukittoorsuanngortippaa. Israelikkut filisterinit sunnerneqarlutik Samsonimik tigusarinnimmata “[Jehovap] anersaavata Samsoni tikippaa. Allunaasarsuit taliinut qilersuutaasut ujalussiatut ikuallattutut innermik qilutsitatut ilipput, assaasalu qilerutaat sisullutik katapput”. (Eqqartuussisut 15:14) Kingusinnerusukkut Samsoni nukeerunnerminik kinguneqartumik aalajangiinerliorpoq. Samsonili timikkut sanngiinnerugaluarluni “uppernikkut” naggammik pissatsippoq. (Hebræerit 11:32-34; Eqqartuussisut 16:18-21, 28-30) Pissutsit pissutigalugit Jehovap anersaavata Samsoni immikkut ittumik ikiorpaa. Jehovap Samsonimik nukkatsitsinermisut nukkatsittanngikkaluaraatigut Samsonimik oqaluttuaq kajumississutigingaarparput. Qanoq?

18, 19. (a) Samsonimik oqaluttuaq qanoq kajumississutigaarput? (b) Kiffat aalajaatsut maligassaalluartut allaaserisami matumani sammineqartut qanoq iluaqutigaagit?

¹⁸ Anersaap illernartup Samsonimik ikiuisup aamma uagutsinnik ikiuisinnaanera tatigaarput. Tatigaarput anersaap illernartup ikiuineratigut Jiisusip uagutsinnut suliassiissutaa, tassa ‘inunnut oqaluusseqqusinera nalunaajaaqqusineralu’, naammassisinnaallutigu. (Apustilit Suliaat 10:42) Suliaq tamanna uagutsinnut artornarsinnaavoq. Taamaattumik qujamasuutigaarput Jehovap imminik kiffartornitsinni peqqussutiminik tamanik iliuuseqarsinnaaqqulluta anersaani tunniuttarmagu! Pruffiitip Esajap ima oqarneratut oqarsinnaavugut: “Guutip [Jehovap] aallartippaanga anersaaminut ilagitillunga.” (Esaja 48:16) Ilumut uagutsinnik aallartitsisoq tassaavoq Jehovap anersaava! Jehovap Mosesimut, Besal’elimut Josvamullu iliornermisut piginnaaffigisatsinnik pikkorinnerulersilluta ikiortuassavaatigut. ‘Anersaap panaa, tassa Guutip oqaasia’ atortarparput, tatigaarpullu Gideonimut, Jeftamut Samsonimullu iliornermisut pissatsissagaatigut. (Efesosimiut 6:17, 18) Tatigaarput Jehovap ikiussagaatigut, suliassiissutigisaminik suliaqarnissatsinnut nakussatsilluta, Samsonimik timikkut nukkatsitsinermisut.

¹⁹ Erseqqippoq Jehovap pallorfiginnitsini sapiitsut pilluaqqusarai. Uppernikkut nakussatsittarpugut Guutip anersaavanit illernartumit siulersortikkaangatta. Aamma Kristumiut Allagaataanni Grækerisuuni oqaluttuaqarpoq Guutip anersaavanit siulersortittunik. Allaaserisami tulliuttumi ukiumi 33-mi piinsip ullua sioqqullugu tamatumalu kingorna Jehova kiffaminik aalajaatsunik anersaani aqqutigalugu qanoq ikiuisarnersoq sammineqarpoq, tamannalu kajumississutigingaassavarput.

Sooq kajumississutigaajuk anersaap illernartup ukununnga sunniuteqarnera:

• Mosesimut?

• Besal’elimut?

• Josvamut?

• Gideonimut?

• Jeftamut?

• Samsonimut?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 18-mi issuagaq]

Guutip anersaavata anersaakkut nukittutissinnaavaatigut Samsonimik timikkut nukittutitsinermisulli

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Angajoqqaat, maligassiuilluarnersi qitornassi Jehovamut kiffartorusulissutigissavaat