Ajoqersuut Kangiani upperisarsiornernut annguppoq

„Isumaqar­tuaan­narsimagaluar­punga tar­nip toqujuitsuuneranik up­perisaq ilumoor­tuusoq kik­kut tamarmik akuerisaat. Taamaat­tumik tupaal­laqaanga paasigak­ku Kangiani Kitaanilu silas­soris­sut nuimasut ilaat ajoqersuum­mut tamatumun­nga akerliusumik tamaviaarlutik tun­ngavilersuuteqarsimasut. Maan­na eq­qarsaatigilersimavara toqujuis­sutsimik takorluugaq hindut paasin­nit­taasian­nut qanoq ilil­luni ilaalersimanersoq.“ — UNIVERSITETIMI ILIN­NIAR­TOQ HINDUTUT PERORIAR­TORSIMASOQ.

1. Sooq inuup toqujuis­suseqar­neranik ajoqersuutip qanoq ilil­luni pilersimanera up­perisarsior­ner­nul­lu al­lanut siaruaas­simanera ilisimasaqarfigis­sal­lugit uagutsin­nut soqutiginas­sava?

INUUP toqujuitsumik tar­neqar­neranik eq­qarsaat hindut up­perisaan­nut Kangianilu up­perisarsior­ner­nut al­lanut qanoq ilil­luni ilaalersimava? Apeq­qut taman­na Kitaani inuit im­maqa up­perisarsior­ner­nik tamak­kunin­nga ilisimasaqan­ngitsut aam­ma soqutiginar­tis­sin­naavaat. Inuup toqujuis­suseqar­neranik ajoqersuut siunis­samut isigin­nin­nitsin­nik at­tuim­mat, ul­lumik­kul­lu up­perisarsior­nerit amerlanersaan­ni ajoqersuutigineqarmat, qanoq ilil­luni ajoqersuutip tamatuma pilersimaneranik paasisaqar­neq paaseqatigiin­nermut at­taveqatigiin­nermul­lu siuarsaataasin­naavoq.

2. India qanoq ilil­luni Asiami up­perisarsior­ner­nut an­ner­tuumik sun­niuteqarsimava?

² Ninian Smart, University of Lancasterimi Englandimiittumi up­perisarsior­nermi profes­soriusoq, ima oqar­poq: „India Asiami up­perisarsior­nik­kut sun­niuteqar­ner­paasimavoq. Tamatumun­nga pis­sutaagin­nan­ngilaq up­perisarsior­nerit as­sigiin­ngitsut Indiami pilersimanerat, soorlu hindusior­neq, buddhasior­neq, jainasior­neq, sikhisior­neq il. il., aam­mali pis­sutaavoq tamak­kua ilaata, tas­sa buddhasior­nerup, Asiap kangiani tamarmi kulturik­kut an­ner­tuumik sun­niuteqarsimanera.“ Kulturit tamatumin­nga sun­ner­tis­simasut ilar­pas­suisa „India anersaak­kut nunagisatut suli isigaat,“ isumaliutersor­tar­toq hindu Nikhilananda taama oqar­poq. Toqujuis­sutsimik ajoqersuut qanoq ilil­luni Indiamut nunanul­lu al­lanut Asiamiit­tunut eq­qun­neqarsimava?

Hindusiornerup toqup kingorna inooqqittarnermik ajoqersuutaa

3. Oqalut­tuarisaanermik ilisimatooq naaper­tus­sagaan­ni tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik eq­qarsaat kik­kut Indiamut eq­qus­simavaat?

³ Ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 500-kkun­ni Grækenlandimi Pythagorasip ilin­niar­titaasalu tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik isumaliutersuuter­tik saq­qum­miut­talerut­toraat hindut ilisimasut Indiami kuus­suit Indusip Gangesillu sinaan­ni najugal­lit tamatumun­nga as­singusumik isumaliutersuler­put. Ajoqersuutip tamatuma ’ataatsik­kut griikerit silarsuaan­ni Indiamilu pilersimanera nalaatsor­nerin­naasimanavian­ngilaq,’ oqalut­tuarisaanermik ilisimatooq Arnold Toynbee oqar­poq. „Ataatsik­kut pilersimaneran­nut,“ taan­na aam­ma oqar­poq, „pisuusin­naap­put inuiaqatigiit Eurasiamiut angalaan­nar­tut, Kristusip sior­na 700-kkunni 600-kkunnilu Indiamut, Asiap kujataata kitaanut, Im­map Qer­ner­tup avan­namut sineriaani nunanut ivigalin­nik narsarsualin­nut kiisalu Balkanimut Anatoliamul­lu ingerlaarsimasut.“ Naggueqatigiit Eurasiamiut angalaan­nar­tut tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik takorluugaq Indiamut eq­qus­simagunar­paat.

4. Sooq tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik eq­qarsaat hindut ilisimasut iluarinar­tis­simavaat?

⁴ Taman­na sioq­quterujus­suarlugu naggueqatigiit ariat ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na ukiup 1500-p mis­saani Indiamut tikin­neran­ni tamaani hindusior­neq atuutilereersimavoq. Hindut aal­laq­qaataaniil­li ajoqersuutigisimavaat tar­neq timimit avis­saaq­qasuusoq toqul­lu kingor­na uumaan­nar­tarluni. Taamaat­tumik hindut siuaasanik pal­lorfigin­nit­tarsimap­put toqusul­lu tar­naat nerisas­sanik sas­saal­lerfigisarsimal­lugit.  Ukiut hundredel­lit arlal­lit kingor­na tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik ajoqersuut Indiamut an­ngum­mat hindut ilisimasut, inuit akor­nan­ni ajus­sutsip naal­liun­nar­tul­lu sooq atuun­neran­nik paasin­nik­kusut­tut, ajoqersuut taman­na iluarinar­tis­simas­savaat. Taamaat­tumik ajoqersuut taman­na karmap inatsisaanik, pis­sutaasoq sun­niutaasorlu pil­lugit inatsim­mik, taaneqar­tumut ilan­ngup­paat, toqul­lu kingor­na inooq­qit­tar­nermik isumaliutersuut saq­qum­miul­lugu. Isumaliutersuut taman­na naaper­tus­sagaan­ni inuunermi ajun­ngitsuliarisimasat ajor­tuliarisimasal­lu inuunerup tul­liani akis­sarsis­sutaasar­put imaluun­niit pil­laatis­siis­sutaasarlutik.

5. Hindusior­neq naaper­tus­sagaan­ni tar­nip anguniagas­saa qutsin­ner­paaq suua?

⁵ Takorluugarli aam­ma al­la hindut tar­neq pil­lugu ajoqersuutaan­nik sun­niisimavoq. Atuak­kiarsuarmi Encyclopædia of Religion and Ethics-imi ima al­las­simasoqar­poq: „Nalunan­ngitsumik tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik karmamillu isumaliutersuutip saq­qum­miun­neqar­neraner­piaq, im­maqaluun­niit al­laat siusin­nerusuk­kut, eq­qarsaat al­la . . . Indiap avan­naani silas­soris­sor­paalun­nguit akor­nan­ni ineriar­tuaarsimavoq — Brahman-Ātman-imik [Brahman qutsin­ner­paaq naas­saan­ngitsorlu, Piviusoq Qutsin­ner­paaq] eq­qarsaat isumaliutersor­tar­tor­palaar­toq.“ Eq­qarsaat taman­na toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik isumaliutersuum­mut ilaliun­neqar­poq hindul­lu anguniagaat qutsin­ner­paaq ersersil­lugu — tar­nip ingerlaq­qit­tuar­neranit aniguisitaanis­saq Piviusumil­lu Qutsin­ner­paamik peqateqaler­nis­saq. Hindut isumaqar­put taman­na anguneqar­tar­toq sapin­ngisamik inut­tut pis­suseris­saar­niar­nik­kut hindul­lu up­perisaan­nik ilin­niaq­qis­saar­nik­kut.

6, 7. Ul­lumik­kut hindut ’inuunerup aap­paa’ pil­lugu qanoq up­perisaqar­pat?

⁶ Taamaalil­lutik hindut ilisimasut tar­nip ingerlaq­qit­tar­neranik eq­qarsaat toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik ajoqersuum­mut naaper­tuut­tun­ngorsar­paat karmap inatsisaanut Brahmanimil­lu eq­qarsaam­mut ilan­ngun­neratigut. Taal­lior­toq Octavio Paz, Nobelip nersor­naasiut­tagaanik nersor­naatisisimasoq Mexicol­lu Indiami aal­lar­titarisimasaa, ima al­lap­poq: „Hindusior­neq siaruariar­tor­til­lugu aam­mat­taaq eq­qarsaat brahmanisior­nermi, buddhasior­nermi Asiamilu up­perisarsior­tut al­lat akor­nan­ni qitiusoq siaruariar­tuaar­poq: metempsykosemik, tas­sa tar­nit ingerlaq­qeqat­taar­tar­neran­nik, ajoqersuut.“

⁷ Toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik ajoqersuut ul­lumik­kut hindusior­nerup tun­ngavigaa. Hindu isumaliutersor­tar­toq Nikhilananda ima oqar­poq: „Hinduul­luar­tup kialuun­niit qularin­ngilaa toqujuis­suseq qinik­kanut ikit­tuin­nar­nut im­mik­kut pisin­naatitaaf­fiun­ngitsoq, kik­kul­li tamarmik inun­nguutsimin­nit pisin­naatitaaf­figigaat.“

Buddhasiortut ernioqqittuarnermik ajoqersuutaat

8-10. (a) Pius­suseq buddhasior­tut qanoq nas­suiar­tar­paat? (b) Buddhasior­tup isumaliutersor­tar­tup er­nioq­qit­tar­neq qanoq nas­suiar­paa?

⁸ Buddhasior­neq ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na ukiup 500-p mis­saani Indiami tun­ngaviler­neqar­poq. Buddhasiortut kinguaariit oqalut­tuarsiaat naaper­tus­sagaan­ni Indiami fyrste Siddhartha Gautama qaam­marsaavigineqar­nermi kingor­na Buddhamik ateqalersimavoq buddhasior­nermil­lu tun­ngaviliil­luni. Buddhasiorneq hindusior­nermik naggueqarmat, up­perisarsior­nerit marluk taak­ku arlalitsigut as­sigiis­suteqar­put. Buddhasiorneq naaper­tus­sagaan­ni inuuneq tas­saavoq er­nioq­qin­nerup toqul­lu uteqat­taar­tuarfiat, hindul­lu as­sigalugit up­peraat maan­nak­kut inuunerisami inis­sisimaf­fik siusin­nerusuk­kut inuunerisami iliuuserisimasanit aalajanger­neqar­tar­toq.

⁹ Buddhasiornerli naaper­tus­sagaan­ni pius­suseq tar­nermut kinaas­susilim­mut toqup kingor­na ingerlaq­qit­tar­tumut at­tuumas­suteqan­ngilaq. „[Buddhap] inuup tar­naa tar­nik­kut pis­sutsitut taarseraal­lutik qaangiutipal­lat­tar­tutut, taamaal­laat pileris­sutsimit atatin­neqar­tutut, isigisimavaa,“ Arnold Toynbee al­lap­poq. Buddhali isumaqarsimavoq arlaan­nik — sianis­sutsik­kut pis­sutsimik nukim­mil­luun­niit — inuunermit inuunerup tul­lianut ingerlaq­qit­toqar­tar­toq. Dr. Walpola Rahula, buddhasior­toq ilisimatooq, ima nas­suiaavoq:

¹⁰ „Pius­suseq tas­saagin­nar­poq timik­kut sianis­sutsik­kul­lu nukiit kat­tun­nerat. Toqumik taasar­tagar­put tas­saavoq timip suliun­naarluin­nar­nera. Timi  suliun­naaraangat nukiit tamak­ku tamarmik suliun­naar­tar­pat? Buddhasior­tut taamatut isumaqan­ngil­lat. Piunis­samut, ingerlajuar­nis­samut, ineriar­tor­tuaan­nar­nis­samul­lu piumas­suseqar­neq, kis­saateqar­neq qiisajuar­nerlu nukiuvoq an­ner­toorujus­suaq inuuner­nik tamanik, pius­sutsinik tamanik, aap, silarsuarmik tamarmik, ingerlatitsisoq. Taman­na tas­saavoq silarsuarmi nukik an­ner­paaq. Buddhasior­neq naaper­tus­sagaan­ni nukik taman­na timip suliun­naar­neragut, tas­sa toquk­kut, unin­neq ajor­poq; aap, al­latut it­tun­ngorluni piujuaan­nar­tar­poq, nutaan­ngorluni er­nioq­qin­nermik taaneqar­toq aq­qutigalugu.“

11. Buddhasior­tut ’inuunerup aap­paa’ qanoq isigaat?

¹¹ Buddhasiortut ’inuunerup aap­paa’ ima paasisar­paat: Inaarutaasumik angusas­saq nirvana, tas­sa er­nioq­qit­tuar­nermit aniguisitaaneq, inuup angusiman­ngik­kaangagu pius­suseq naas­saan­ngitsumik atasar­poq. Nirvana tas­saan­ngilaq naas­saan­ngitsumik pil­luar­neq imaluun­niit Piviusumik Qutsin­ner­paamik ataasioqateqaler­neq. Tas­saagin­nar­poq piun­ngis­suseq — „toqoqan­ngitsumiif­fik“ inuup piunerata avataaniit­toq. Nirvana tas­saanerar­neqar­poq „sumiif­fik imaluun­niit pis­suseq isumakuluutinik, an­niaatinik qal­lik­kul­luun­niit pis­sutsinik piviusunik puiguif­fik“. (Webster’s Ninth New Collegiate Dictionary) Buddhasior­tut kajumis­saar­neqar­neq ajor­put toqujuis­sutsimik ujar­tuinis­samin­nik, nirvanamul­li an­ngun­nermik­kut toqujuis­sutsimik qaangiinis­samin­nik.

12-14. Buddhasioriaatsit as­sigiin­ngitsut toqujuis­sutsimik eq­qarsaam­mik qanoq imaqar­pat?

¹² Buddhasiorneq Asiami nunanut as­sigiin­ngitsunut siaruariar­tor­til­lugu buddhasior­tut ajoqersuutitik sumiif­fin­ni as­sigiin­ngitsuni up­perisanut naleq­qus­sar­tar­paat. As­sersuutigalugu, buddhasior­nerup im­mik­koor­tuani mahayanamik taaguutilim­mi, ingam­mik Kinami Japanimilu siam­marsimasumi, anersaat bodhisat­tvat, imaluun­niit Buddhan­ngor­tus­sat, up­perineqar­put. Bothisat­tvan­ngooq er­nioq­qeqat­taar­tar­put nirvanamut an­ngun­nis­sar­tik kinguar­teqat­taarlugu al­lanik kif­far­tuus­siumal­lutik nirvanamul­lu an­ngun­nis­saan­nik ikiuil­lutik. Tas­sagooq nirvanamut an­ngutereeraluarluni er­nioq­qeqat­taar­tuaan­nar­nis­saq qiner­neqarsin­naavoq.

¹³ Buddhasiornerup ilaa al­la Kinami Japanimilu an­ner­tuumik siaruar­toq tas­saavoq Nuna Minguitsoq Kitaaniit­toq-mik taaguutilik Buddha Amitabhamit, imaluun­niit Amidamit, pilersin­neqar­toq. Up­perlutin­ngooq Buddhap aq­qanik torlorfigin­nit­tut Nunami Minguitsumi, imaluun­niit paratiisimi, inaarutaasumik qaam­marsaavigineqar­nis­sap angunis­saanut periarfis­sagis­saar­nerusumi, er­nioq­qit­tar­put. Ajoqersuut taman­na qanoq al­lan­ngoriar­tuaarsimava? Profes­sori Smar­t siuliani eq­qaaneqareersoq nas­suiaavoq: „Naatsorsuutigineqarsin­naasutut paratiisip takoran­ningaas­susia, mahayanat al­lagaataan­ni takorlooruminar­tumik al­laaserineqarsimasoq, nirvana taarserlugu inuit eq­qarsaataan­ni anguniagaaler­poq qutsin­ner­paaq.“

¹⁴ Tibetimi buddhasiortut najuk­kami up­perisanik al­lanik pigilius­sisimap­put. As­sersuutigalugu, Tibetimiut toqu pil­lugu atuagaataan­ni al­laaserineqar­poq inuk toqup er­nioq­qin­nerul­lu akor­nan­nut pigaangat qanoq pisoqar­tar­toq. Toqusun­ngooq Piviusup Qutsin­ner­paap qaamar­nanit sak­kor­tuumit qin­ngorfigineqar­tar­put, qaamanermul­lu tamatumun­nga ar­torsar­tut aniguisin­neqar­neq ajor­put, er­nioq­qit­tarlutil­li. Tas­sa nalunan­ngitsumik buddhasior­neq as­sigiin­ngitsor­pas­suar­nik im­mik­koor­tor­talik toqujuis­sutsimik eq­qarsaam­mik imaqar­poq.

Japanimi shintosiortut siuaasanik pallorfiginnittut

15-17. (a) Siuaasanik pal­lorfigin­nin­neq qanoq ilil­luni shintosior­nermi atuutilersimava? (b) Tar­nip toqujuis­susianik up­perisaq qanoq ilil­luni shintosior­nermut tun­ngaviua?

¹⁵ Buddhasiorneq ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 500-kkun­ni Japanimut eq­qun­neqan­ngik­kal­larmat tamaani up­perisarsior­neq atuutereer­poq. Up­perisarsior­neq taman­na taaguuteqan­ngilaq, up­perisanil­lu in­nut­taasut  ileq­qus­satigut najoq­qutas­siaan­nut ileq­quinul­lu atas­suteqar­tunik imaqarluni. Buddhasior­nerli tamaanga eq­qun­neqarmat pisariaqalersimavoq Japanimiut up­perisaata al­lamiut up­perisaan­nit im­mik­koor­tin­nis­saa. Taamaalil­luni oqaaseq „shinto“, isumaqar­toq „guutit aq­qutaat“, pilersimavoq.

¹⁶ Shintosior­nermi siul­lermi ’inuunerup aap­paa’ qanoq nas­suiaateqar­tin­neqar­pa? Japanimiut narsani masarsuusuni qaqor­teq­qasunik naatitsisalermata pisariaqalersimavoq „aaq­qis­suus­saal­luar­tumik aalajaatsumil­lu peqatigiit­tar­nis­saq, nunaatilerinermilu ileq­qulersuutit ineriar­tor­tin­neqar­put kingor­na shintosior­nermi an­ner­tuumik pingaaruteqalersut,“ taama al­las­simasoqar­poq Japanimiut qinerlerfis­siaan­ni Kodansha Encyclopedia of Japan-imi. Toqusut tar­naan­nut ersineq pis­sutigalugu Japanimiut ileq­qulersuutiliorsimap­put tamak­kunin­nga saam­marsaasus­sanik. Taamaalior­tar­neq siuaasat anersaavinik pal­lorfigin­nin­nin­nguuk­kiar­tuaarsimavoq.

¹⁷ Shintosior­tut up­perisaat naaper­tus­sagaan­ni tar­nip timimit qimagut­tup kinaas­sutsi pigiin­nar­tar­paa, toqumil­li mingutsin­neqarluni. Qimagaasun­ngooq toqusoq eq­qaaniarlugu ileq­qulersuuteqaraangata tar­neq ajor­tunut tamanut minguiar­neqar­tar­poq piuaatsumil­lu ajun­ngitsumil­lu pis­suseqalersarluni. Taavagooq toqusup anersaava pif­fis­sap ingerlanerani tas­saalersar­poq siuaasaq guutiusoq imaluun­niit guuti ser­nis­sor­ti. Shintosior­neq buddhasior­nermik ’sanileqarluni’ atuuk­kami buddhasior­nermi up­perisat ilaan­nik, ilaatigut paratiisi pil­lugu ajoqersuum­mik, pigilius­sivoq. Taamaat­tumik aam­ma toqujuis­sutsimik ajoqersuut shintosior­nermi tun­ngaviusunut ilaavoq.

Taosiornermi toqujuissuseq kungfutsesiornermilu siuaasanik pallorfiginninneq

18. Toqujuis­suseq pil­lugu taosior­tut qanoq isumaqar­pat?

¹⁸ Taosior­nerup tun­ngaviliisoraa Lao-tse (Lao-tzu), ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 500-kkun­ni Kinami inuusimanerar­neqar­toq. Taosior­neq naaper­tus­sagaan­ni inuunermi anguniagaq tas­saavoq inuit suliaasa taomut — pin­ngor­titarsuup aq­qutaanut — naleq­qus­sar­nis­saat. Toqujuis­suseq pil­lugu taosior­tut eq­qarsar­taasiat ima eqik­kar­neqarsin­naavoq: Tao tas­saavoq sunut tamanut aqutsisoq. Tao aal­lar­tif­feqar­nanilu naaf­feqan­ngilaq. Tao naaper­torlugu inuusoq tamatumun­nga ilaaler­tar­poq naas­saan­ngitsumil­lu atalerluni.

19-21. Taosior­tut isumaliutersuutaasa ilaat iliuutsinik sunik kinguneqarsimap­pat?

¹⁹ Pin­ngor­titarsuarmik ataasioqatigin­niler­niar­nermin­ni taosior­tut pif­fis­sap ingerlanerani pin­ngor­titarsuup naaf­feqan­ngis­susia im­minul­lu nutaan­ngorsarsin­naas­susia as­sut sam­milersimavaat. Isumaliutigilersimavaat tao, imaluun­niit pin­ngor­titarsuup aq­qutaa, naaper­torlugu inuunik­kut pin­ngor­titarsuup iser­tugaataanik arlaatigut paasisaqar­toqarsin­naasoq taavalu timik­kut  ajoquser­ner­nit, nap­paatinit al­laal­lu toqumit kil­lin­neqarsin­naajun­naarluni.

²⁰ Taosiortut eq­qarsaq­qis­saar­nermik, anersaar­tor­nik­kut sungiusar­nermik aalajangersimasunil­lu nerisaqar­tar­nermik misileraasaler­put, isumaqaramik taamaalior­neq timip aseroriar­tor­nis­saanik toqumil­lu kinguar­titsisin­naasoq. Sivitsun­ngitsoq oqalut­tuarsiarineqar­taler­put toqujuitsut nuis­sat qaavan­niil­lutik tim­misin­naasut piumasar­til­lu naaper­torlugu ersigun­naarlutil­lu takus­saaleq­qis­sin­naasut, qaq­qani il­ler­nar­tuni qeqer­taniluun­niit ungasis­suni ukior­pas­suar­ni inuusin­naasut isugutam­mik naatitanil­lu angak­kuak­kanik inuus­suteqarlutik. Kinamiut oqalut­tuarisaaneran­nik al­lak­kani oqalut­tuarineqar­poq ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 219-imi Ch’in-kaasarip Shih Huang-tip umiarsuit nukap­piaq­qanik niviarsiaq­qanil­lu 3000-inik ilaasul­lit aal­lar­tis­simagai qeqer­tamik oqalut­tualiamik P’eng-lai-mik, toqujuitsut najugaan­nik, ujarler­til­lugit naasumik toqujuitsun­ngor­nar­tumik nas­sarlutik uter­nias­sam­mata. Soorunami taama it­tumik nas­sarlutik utin­ngil­lat.

²¹ Naas­saan­ngitsumik inoorusus­sutsimik kil­lin­neqarlutik taosior­tut guultilior­niar­tar­neq ikior­tigalugu iisar­tak­kamik toqujuitsun­ngor­nar­tumik sananiar­taler­put. Taosior­tut naaper­tus­sagaan­ni inuuneq pin­ngor­tar­poq nukiit il­lua’tungeriit yin aam­ma yang (ar­naas­suseq angutaas­suserlu) im­min­nut kat­tuk­kaangata. Aqerloq (taar­toq, yin) aam­ma kviksiilvi (qaamasoq, yang) ataatsimut aatsil­lugit guultilior­niar­tar­tut pin­ngor­titarsuarmi ingerlaatsimik ilaarsiniarsimap­put, isumaqarlutik taamaalil­lutik iisar­tak­kamik toqujuitsun­ngor­nar­tumik pilersitsis­sal­lutik.

22. Buddhasior­neq Kinami up­perisarsior­nermut qanoq sun­niuteqarsimava?

²² Ukiunik naatsorsuisalerfit­ta kingor­na 600-kkun­ni buddhasior­neq Kinami up­perisarsior­nermut akuujar­tuler­poq. Tamatuma kingunerisaanik buddhasior­neq, anersaarsior­neq siuaasanil­lu pal­lorfigin­nin­neq akuleriisin­neqaler­put. „Buddhasior­neq taosior­nerlu toqup kingor­na inuunermik eq­qarsaam­mik ineriar­tor­titsil­lutil­lu im­mersuip­put, eq­qarsaam­mik Kinami siuaasanik pal­lorfigin­nin­nitoq­qami ineriar­tor­pal­laarsiman­ngitsumik,“ profes­sori Smar­t oqar­poq.

23. Siuaasanik pal­lorfigin­nin­neq Kungfutsep qanoq isigaa?

²³ Kungfutse Kinami ilisimasut nuimasut ilagaat, ukiunil­lu naatsorsuisalerfit­ta sior­na 500-kkun­ni inuusimavoq. Taas­suma isumaliutersuutaa, kungfutsesior­nermut tun­ngaviulersoq, ’inuunerup aap­paanut’ tun­ngasor­taqar­pal­laan­ngilaq. Ileq­qus­satigul­li pitsaasumik inooqataasunil­lu akuerineqarsin­naasumik ileq­qoqar­nis­saq taas­suma pingaar­tip­paa. Taamaat­torli siuaasanik pal­lorfigin­nin­nermut akuersaar­poq ileq­qulersuutinil­lu siuaasat toqusimasut anersaavinut at­tuumas­suteqar­tunik as­sut pingaar­titsil­luni.

Kangiani upperisarsiornerit allat

24. Jainasior­neq tar­neq pil­lugu qanoq ajoqersuuteqar­pa?

²⁴ Jainasiorneq ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 500-kkun­ni Indiami tun­ngaviler­neqar­poq. Tun­ngaviliisuata, Mahāvīrap, ajoqersuutigaa uumas­suseqar­tut tamarmik naas­saan­ngitsumik tar­neqar­tut, tar­nerlu karmamut inus­siaataanermit aniguisin­neqarsin­naasoq aatsaat im­minut naaggaarluin­nar­nik­kut im­minul­lu naalak­kersorluin­nar­nik­kut, kiisalu pin­ngor­titanut tamanut nakuuserfigin­nin­naveersaarluin­nar­nik­kut. Isuma taman­na jainasiornermik tapersersuisut ul­loq man­na tikil­lugu pigaat.

25, 26. Hindut isumaat suut aam­ma sikhit akor­nan­ni nas­saas­saap­pat?

²⁵ Aam­mat­taaq sikhisior­neq, up­perisarsior­neq inun­nit 19 mil­lioninit ingerlan­neqar­toq, Indiami pilerfeqar­poq. Up­perisarsior­neq taman­na tun­ngaviler­neqar­poq 1500-kkut aal­lar­tin­neran­ni guru Nānak aalajangermat hindusior­nerup islamil­lu pitsaanersaat tigul­lugit up­perisarsior­nermik nutaamik ataasius­suseqar­tumik pilersitsiniarluni. Hindut tar­nip toqujuitsuuneranik, toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik karmamil­lu ajoqersuutaat aam­ma sikhisior­nerup ajoqersuutigai.

²⁶ Tas­sa paasivar­put timip toqunerata kingor­na inuunerup ingerlaq­qit­tar­neranik up­perisaqar­neq Kangiani up­perisarsior­nerit amerlanersaan­nut ilaal­luin­nar­toq. Taavami kristumius­suseq, juutius­suseq islamilu?

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 10-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

ASIAP QEQQA

KASHMIR

TIBET

KINA

KOREA

JAPAN

Benares

INDIA

Bodh Gaya

MYANMAR

THAILAND

CAMBODJA

SRI LANKA

JAVA

200-kkut u.n.s. *

U.n.s.-p aallartilaarnera

U.n.k.-p aallartilaarnera

300-kkut u.n.k.

500-kkut u.n.k.

600-kkut u.n.k.

Buddhasiorneq Asiap kangiani tamarmi sun­niuteqarsimavoq

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 9-mi assiliartaq]

Toqup kingor­na inooq­qit­tar­neq hindusior­nerup tun­ngavigaa

[Qupp. 11-mi assiliartaq]

Taosior­toq pin­ngor­titarsuaq naaper­torlugu inuunermigut naas­saan­ngitsun­ngor­niar­tar­poq

[Qupp. 12-mi assiliartaq]

Kungfutsep siuaasanik pal­lorfigin­nin­neq akuersaar­paa