Ajoqersuut juutiussutsimut, kristumiussutsimut islamimullu annguppoq

„Up­perisarsior­neq ilaatigut tas­saavoq inuit ul­lut arlaan­ni toqusus­saanermin­nut tup­pal­lersaatitut ator­tagaat, neriorsuutigineqarmat ilerrup ungataani pitsaanerusumik inuuneqar­toq imaluun­niit er­nioq­qif­feqar­toq taak­kuluun­niit marluutil­lugit toqunermi anguneqarsin­naasut.“ — TYSKEQ ATUAK­KIOR­TOQ GERHARD HERM.

1. Up­perisarsior­nerit amerlanersaasa toqup kingor­na inuunermik neriorsuuter­tik ajoqersuum­mik tun­ngaviusumik sumik tun­ngaveqar­tip­paat?

UP­PERISARSIOR­NERIT toqup kingor­na inuuneqar­neranik neriorsuuteqar­tut tamarmik ajoqersuutigaat inuk toqujuitsumik tar­neqar­toq toqunermi silarsuarmut al­lamut pisar­tumik imaluun­niit pin­ngor­titamut al­lamut ingerlaq­qit­tar­tumik. Soorlu im­mik­koor­tor­tami matuma siulianiit­tumi paasigip­put inuup toqujuis­suseqar­neranik up­perisaqar­neq Kangiani up­perisarsior­ner­nut aal­laq­qaam­mul­li atal­luin­narsimavoq. Taavami juutius­suseq, kristumius­suseq islamilu eq­qarsaatigalugit qanoq ip­pa? Ajoqersuut taman­na qanoq ilil­luni up­perisarsior­ner­ni tamak­kunani qitiulersimava?

Juutiussutsip griikerit paasinnittaasii atulerpai

2, 3. Encyclopaedia Judaica naaper­tus­sagaan­ni Al­lak­kat Il­ler­nar­tut Hebriiarisuut tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuum­mik imaqar­pat?

² Juutius­sutsip oqalut­tuarisaanera Abrahamimit aal­lar­tip­poq, tas­sa ukiut 4000-t mis­saan­niit­tut matuma sior­na. Al­lak­kat Il­ler­nar­tut Hebriiarisuut ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 1500-kkun­ni al­lan­neqaler­put, naam­mas­sineqarlutil­lu Sokratesip Platonil­lu tar­nip toqujuitsuuneranik isumaliutersuutimin­nik saq­qum­mius­sinerata nalaani. Al­lak­kani tamak­kunani tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut nas­saas­saava?

³ Encyclopaedia Judaica-mi ima al­las­simasoqar­poq: „Aatsaat Biibilip al­lan­neqarluni naam­mas­sineqar­nerata kingor­na tar­nip toqujuitsuuneranik up­perisaq ersaris­sumik piler­poq . . . kingor­nalu juutit kristumiul­lu up­perisaasa tun­ngaviinut ilaalerluni.“ Nangil­luni al­las­simavoq: „Biibilip nalaani inuk tamarmiusutut isigineqar­poq. Tar­neq timimit im­mik­kuul­laris­sutut isigineqan­ngilaq.“ Aal­laq­qaam­mut juutit up­peraat toqusut makititaajumaar­tut, taman­nalu „tar­nip toqujuitsuuneranik up­perisamut paarlaan­neqas­san­ngilaq,“ qinerlerfis­siami tas­sani erseq­qis­sar­neqar­poq.

4-6. Tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut qanoq ilil­luni juutius­sutsip ’tun­ngaviinut’ ilaalersimava?

⁴ Taavami qanoq ilil­luni ajoqersuut taman­na juutius­sutsip ’tun­ngaviinut ilaalersimava’? Oqalut­tuarisaaneq tamatumun­nga akis­sutis­saqar­poq. Ukiumi 332-mi u.n.s. Alexanderersuup Kangiata Qiterliup ilarujus­sua imaalial­laan­naq tiguar­paa. Jerusalemimut tikik­kami juutinit tikil­luaq­qusaasorujus­suuvoq. Juuteq oqalut­tuarisaanermik ilisimatooq Flavius Josefus, ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni inuusoq, naaper­tus­sagaan­ni al­laat juutit Alexanderersuarmut takutis­simavaat siulit­tuut Danielip al­lagai-niit­toq ukiunik 200-nik siusin­nerusuk­kut al­lan­neqarsimasoq, Alexanderersuul­lu ajugaaneranik ersaris­sumik al­laatigin­nit­toq taas­sumin­ngalu ’griikerit kun­ngiat’-tut eq­qar­tuisoq. (Daniel 8:5-8, 21) Alexanderersuup kingoraar­taasa taas­suma pilersaarutaa nangip­paat, tas­sa naalagaaf­fik tamaat griikerin­ngorsas­sal­lugu, griikerit  oqaasiisa, kulturiata isumaliutersuutaasalu tamaanga eq­qun­nerisigut. Juutit kulturiat griikerit kulturian­nit sun­ner­neqan­ngitsoorsin­naajun­naar­poq.

⁵ Ukiunik naatsorsuisalerfit­ta sior­na 200-kkun­ni Septuaginta, Al­lak­kat Hebriiarisuut griikerisuun­ngor­tin­neqar­nerat siul­leq, suliarineqaler­poq. Tamatuma kingunerisaanik juutiun­ngitsor­pas­suit juutit up­perisaan­nik ilisiman­nilerlutil­lu ataq­qin­niler­put, al­laal­lu ilaat juutit up­perisaan­nut ilan­ngul­lutik. Il­lua’tungaanili juutit griikerit eq­qarsar­taasian­nik paasin­niler­put, ilaal­lu isumaliutersor­tar­tun­ngor­put, taak­kunun­nga nutaajul­luin­nar­tumik. Isumaliutersor­tar­tun­ngor­tut taak­kua ilagaat Filon Alexandriamiu, ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni inuusoq.

⁶ Filonip Platon as­sut ataq­qisimavaa juutius­suserlu griikerit isumaliutersor­tar­tuisa oqariar­taasii atorlugit nas­suiar­niar­tarlugu. Atuak­kami Heaven — A History-mi ima al­las­simasoqar­poq: „Platonip isumaliutersuutaasa ileq­qutoq­qal­lu Biibiler­palaar­tut as­seqan­ngil­luin­nar­tumik katiter­nerisigut Filon kingor­na kristumiunut [juutinul­lu] eq­qarsarumatuunut aq­qutis­siuus­sivoq.“ Filon tar­neq pil­lugu qanoq isumaqar­pa? Atuak­kami nangil­luni al­las­simavoq: „Taan­na isumaqar­poq toqup tar­neq inun­ngor­nerup sior­na pis­suserisimasaanut uter­tit­taraa. Tar­neq anersaat silarsuaan­nut atam­mat timimi inuuneq sivikitsuin­naasar­poq, amerlasuutigul­lu pil­luaaf­fiusarluni.“ Juutit eq­qarsarumatuut tar­nip toqujuis­susianik up­perisaqar­tut al­lat taaneqarsin­naasut tas­saap­put Isaac Israeli, juuteq nakorsaq tusaamasaq 900-kkun­ni inuusimasoq, aam­ma Moses Mendels­sohn, juuteq tyskiusoq isumaliutersor­tar­toq 1700-kkun­ni inuusimasoq.

7, 8. (a) Tar­neq Talmudimi qanoq nas­suiar­neqar­pa? (b) Kingor­na juutit paasiuminaatsulersaarutaan­ni tar­neq qanoq oqaatigineqar­pa?

⁷ Atuagaq juutit inuuneran­nut eq­qarsar­taasian­nul­lu an­ner­tuumik sun­niuteqarsimasoq tas­saavoq Talmud — ’oqaatsik­kut inatsisinik’ taaneqar­tunik eqik­kaal­luni al­lat­tuk­kat kingor­na oqaaseqaatitalersor­neqarlutil­lu ilaar­tor­neqar­tut, ukiunik naatsorsuisalerfit­ta kingor­na ukiut 100-kkut aal­lar­nerfigalugit ukiul­lu akul­liit tikil­lugit rabbinit, tas­sa juutit ajoqersuisuinit, katersor­neqarlutil­lu aaq­qis­sor­neqar­tut. „Rabbit Talmudimik suliarin­nit­tut toqup kingor­na tar­nip piujuaan­nar­tar­nera up­peraat,“ Encyclopaedia Judaica-mi al­las­simavoq. Talmudimi al­laat eq­qar­tor­neqar­poq toqusimasut inuusunut at­taveqar­tar­tut. „[Rabbit] tar­nip siusin­nerusuk­kut piusimanera up­peraat, qular­nan­ngitsumik Platonilerisunit sun­ner­neqar­nermik kingunerisaanik,“ Encyclopædia of Religion and Ethics-imi al­las­simavoq.

⁸ Kingor­na juutit paasiuminaatsulersaarutaan­ni, Kabbalami, al­laat toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik ajoqersuut saq­qum­miun­neqar­poq. Taman­na pil­lugu The New Standard Jewish Encyclopedia-mi ima al­las­simasoqar­poq: „Eq­qarsaat Indiamit pilerfeqarsorinar­poq. . . . [Eq­qarsaat] Kabbalami eq­qaaneqaq­qaar­poq atuak­kami Bahir-imi, taavalu, Zoharimit kingor­nalu, paasiuminaatsorsiuut akor­nan­ni nalingin­naasumik akuerisaalersimavoq chas­sidistit up­perisaan­ni atuak­kiaan­nilu pingaaruteqalersimal­luni.“ Ul­lumik­kut Israelimi toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik ajoqersuut juutit ajoqersuutaat­tut akuerisaal­luin­nalersimavoq.

9. Ul­lumik­kut juutius­sutsip im­mik­kooqatigiivisa amerlanersaan­ni tar­nip toqujuitsuunerar­neqar­nera qanoq isumaqarfigineqar­pa?

⁹ Tas­sa tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut griikerit isumaliutersuutaan­nit sun­ner­neqar­nik­kut juutius­sutsimut eq­qun­neqarsimavoq, ul­lumik­kul­lu juutit im­mik­kooqatigiit as­sigiin­ngitsut amerlanersaan­nit akuerisaal­luni. Ajoqersuut taman­na qanoq ilil­luni kristumiuunerar­tut ajoqersuutaan­nut ilaalersimava?

Kristumiuunerartut Platonip eqqarsaatai atulerpaat

10. Spaniamiu isumaliutersor­tar­toq nuimasoq Jesusip tar­nip toqusuitsuuneranut isumaa pil­lugu qanoq oqarsimava?

¹⁰ Kristumius­suseq ilumoor­toq Jesus Kristusimit aal­lar­ner­neqar­poq. Miguel de Unamuno, 1900-kkun­ni isumaliutersor­tar­toq atuak­kior­torlu nuimasoq Spaniamiu, Jesus pil­lugu ima al­las­simavoq: „Taas­suma timik­kut makin­nis­saq juutit eq­qarsar­taasian­nut naaper­tuut­toq up­peraa, tar­nip toqujuitsuunera [griikerit] Platonimut isumaqataasut eq­qarsar­taasian­nut naaper­tuut­toq pin­nagu. . . . Tamatumun­nga up­per­narsaatis­sat nas­suiaatini as­suar­naatsuni tamani nas­saas­saap­put.“ Unamuno ima naggasiivoq: „Tar­nermik toqujuitsuuneraaneq . . . tas­saavoq Guutimik nalusut ajoqersuutaat isumaliutersor­tar­tor­palaar­toq.“

11. Griikerit isumaliutersuutaat qanga kristumius­sutsimut iseriar­tuaalersimap­pat?

 ¹¹ „Guutimik nalusut ajoqersuutaat isumaliutersor­tar­tor­palaar­toq“ taman­na qanga kristumius­sutsimut eq­qun­neqar­pa? New Encyclopædia Britannica-mi ima al­las­simasoqar­poq: „Kristusip inun­ngor­nerata kingor­na ukiut hundredel­lit aap­pas­saata qiteq­qun­nerani kristumiut griikerit isumaliutersuutaan­nik ilin­niar­tin­neqarsimasut misigiler­put up­perisar­tik griikerit isumaliutersor­tar­tuisa oqariar­taasii atorlugit oqaatigisin­naasariaqarlugu, nam­min­neq silas­soris­sutsimik­kut nalerisimaarumal­lutik Guutimil­lu nalusut isumataar­tis­sin­naajumal­lugit. Taak­kua Platonip isumaliutersuutai atus­sal­lugit iluariner­paavaat.“

12-14. Platonip isumaliutersuutaasa kristumius­sutsimut akulerun­neqar­neran­nut atatil­lugu Origenes Augustinilu qanoq pingaaruteqar­pat?

¹² Isumaliutersor­tar­tut kristumiuunerar­tut ajoqersuutaan­nut sun­niuteqar­ner­paasimasut ilaat marluk tas­saap­put Origenes Alexandriamiu (185-254 u.n.k.-p miss.) aam­ma Augustin Hip­pomiu (354-430 u.n.s.). Taak­ku pil­lugit New Catholic Encyclopedia-mi ima al­las­simavoq: „Kangiani Origenesip Kitaanilu Augustinip sun­niineratigut aatsaat isum­miun­neqar­poq tar­neq tas­saasoq anersaak­kut timi, pis­susialu isumaliutersor­tar­tor­palaar­tumik nas­suiar­neqarluni.“ Origenesip Augustinil­lu tar­neq pil­lugu isum­matik suna tun­ngavigalugu ineriar­tor­tis­simavaat?

¹³ Origenes ilin­niar­titaasimavoq Clemensimit Alexandriamiumit, ’ilagiin­ni ajoqersuisuuner­ni siul­lersaal­luni griikerit tar­neq pil­lugu ajoqersuutaan­nik atorsimasumit’, New Catholic Encyclopedia-mi al­las­simavoq. Platonip tar­neq pil­lugu eq­qarsaatai Origenesimut as­sut sun­niuteqarsimas­sap­put. „[Origenesip] tar­neq pil­lugu ajoqersuut Platonimit pis­sarsiarisimasani tamaat kristumiut ajoqersuutaan­ni ineriar­tor­tis­simavaa,“ up­perisarsior­nermik ilisimatooq Werner Jaeger The Harvard Theological Review-imi taama al­las­simavoq.

¹⁴ Kristumiuunerar­tut ilaasa Augustin itsaq eq­qarsarumatuut an­nersaat­tut isigaat. Augustin 33-nik ukioqarluni „kristumius­sutsimut“ nuun­ngik­kal­larami isumaliutersuutinik soqutigisaqarluin­narsimavoq Platonilerisunul­lu nutaanut ilan­ngus­simal­luni. * Kristumius­sutsimul­li nuun­nermi kingor­na Platonilerisutut nutaatut eq­qarsar­taatsini at­tatiin­nar­paa. „Taas­suma qarasaa tas­saavorlusooq aatsitsivik Testamentitaami up­perisap griikeril­lu isumaliutersuutaasa Platonerpalaartut ataatsimut aatsin­neqarfiat,“ The New Encyclopædia Britannica-mi al­las­simavoq. New Catholic Encyclopedia-mi nas­suerutigineqar­poq Augustinip ’[tar­neq pil­lugu] ajoqersuutaa, 1100-kkut naanerat tikil­lugu Kitaani oqaluf­feqarfin­ni najoq­qutaasoq, an­ner­paatigut Platonilerisunit nutaanit pilerfeqar­toq“.

15, 16. 1200-kkun­ni Aristotelesip ajoqersuutaanik soqutigisaqaler­neq oqaluf­feqarfiup tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuutaanik al­lan­ngor­titsiva?

¹⁵ Aristotelesip ajoqersuutaa 1200-kkun­ni Europami siaruaatiler­poq. Tamatumun­nga ingam­mik pis­sutaavoq Arabiamiut isumaliutersor­tar­tuisa atuak­kiaasa, Aristotelesip al­lagai pil­lugit amerlasuunik oqaaseqaatital­lit, latinerisut pineqarsin­naaler­nerat. Katuuleq up­perisarsior­nermik ilisimatooq isumaliutersor­tar­torlu Thomas Aquinasimik atilik Aristotelesip eq­qarsariaasianit as­sut sun­ner­tis­simavoq. Thomas Aquinasip al­lagai pisuul­lutik Aristotelesip eq­qarsaatai Platonip eq­qarsaataanit an­nermik ilagiit ajoqersuutaan­nut sun­niuteqar­put. Taman­nali tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuum­mut sun­niuteqan­ngilaq.

¹⁶ Aristotelesip ajoqersuutigaa tar­neq timimut avis­saar­titas­saan­ngitsumik atal­luin­nar­tuusoq toqul­lu kingor­na avis­saarluni ingerlaq­qin­neq ajor­toq, inum­milu naas­saan­ngitsoqaruni, tas­saasimas­sasoq silas­soris­suseq tigus­saan­ngitsoq kinaas­suseqan­ngitsorlu. Tar­neq pil­lugu paasin­nit­taaseq taman­na oqaluf­feqarfiup tar­nermik kinaas­susilim­mik toqup kingor­na inooq­qit­tar­tumik up­perisaanut naaper­tuutin­ngilaq. Taamaat­tumik Aristotelesip tar­neq pil­lugu isumaa Thomas Aquinasip tamatumun­nga naleq­qus­sar­paa oqarluni tar­nip toqujuis­susia sianis­sutsik­kut up­per­narsar­neqarsin­naasoq. Taamaalil­luni tar­nip toqujuitsuuneranik oqaluf­feqarfiup ajoqersuutaa al­lan­ngun­ngilaq.

17, 18. (a) 1500-kkun­ni iluarsaaq­qin­neq tar­neq pil­lugu ajoqersuum­mik al­lan­ngor­titsiva? (b) Kristumiuunerar­tut as­sigiin­ngitsut amerlanersaat tar­neq pil­lugu qanoq up­perisaqar­pat?

 ¹⁷ 1300-kkun­ni 1400-kkun­nilu, ukiuni nutaan­ngoq­qif­fiusuni, Platon soqutigineqaleq­qip­poq. Italiami kinguaariit tusaamasat Medicik­kut al­laat Platon-akademiimik Firenzemi pilersitsip­put Platonip isumaliutersuutaanik ilisimatusar­neq siuarsar­niarlugu. 1500-kkun­ni 1600-kkun­nilu Aristotelesimik soqutigin­nin­neq mil­liar­tor­poq. 1500-kkun­ni iluarsaaq­qin­nermi tar­neq pil­lugu ajoqersuut al­lan­ngor­tin­neqan­ngilaq. Naaggaar­tut iluarsaaq­qit­tuisa an­niarfim­mik ikumasumik ajoqersuut as­sor­toraluarlugu naas­saan­ngitsumik pil­lar­neqar­nis­samik naas­saan­ngitsumil­lu akis­sarsisin­neqar­nis­samik ajoqersuutit akueraat.

¹⁸ Taamaat­tumik kristumiuunerar­tut im­mik­koor­tuisa amerlanersaan­ni tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut suli nas­saas­saavoq. Isumaliutersor­tar­toq Amerikamiu ima oqarsimavoq: „Nunani kil­ler­ni inuit amerlanersaan­nut up­perisarsior­neq tassaavoq toqujuis­suseq — al­lamik naamik. Guuti tas­saavoq toqujuitsuutitsisoq.“

Toqujuissuseq islamilu

19. Islam qanga piler­pa, kialu pilersip­paa?

¹⁹ Islam pilersimavoq Muhamed 40-t mis­saan­ni ukioqarluni pruf­fiitin­ngor­tin­neqarmat. Musliimit amerlanersaat isumaqar­put Muhamed saq­qum­mersitsivigineqar­tarsimasoq ukiut 20-23-t mis­saan­niit­tut ingerlaneran­ni, ukiup 610-p u.n.k mis­saanit 632-mi u.n.k. toqus­si tikil­lugu. Saq­qum­mersitat tamak­ku Koranimi, atuak­kami musliimit il­ler­nar­titaan­ni, al­lat­tor­neqarsimap­put. Islamip piler­nerata nalaani tar­neq pil­lugu ajoqersuut Platonimit naggueqar­toq juutius­sutsimut kristumius­sutsimul­lu eq­qun­neqareersimavoq.

20, 21. Musliimit ’inuunerup aap­paa’ pil­lugu qanoq up­perisaqar­pat?

²⁰ Musliimit up­perisar­tik itsaq hebriiarinut kristumiunul­lu saq­qum­mersin­neqarsimasut inaarutaat­tut isigaat. Al­lak­kat Hebriiarisuut aam­ma Al­lak­kat Griikerisuut Koranimi in­nersuus­sutigineqar­tar­put. Tar­nil­li toqujuitsuuneranik ajoqersuut eq­qarsaatigalugu Korani al­lak­kanit taak­kunan­nga nigorsimal­luin­nar­poq. Koranip ajoqersuutigaa inuk tar­neqar­toq toqup kingor­na inooq­qit­tar­tumik. Aam­mat­taaq Koranimi eq­qar­tor­neqar­put toqusut makin­nis­saat, ul­loq eq­qar­tuutif­fik tar­nil­lu inaarutaasumik atugas­saa — qilam­mi naatsiivim­mi paratiisiusumi inuuneq imaluun­niit an­niarfim­mi ikumasumi pil­lagaaneq.

²¹ Musliimit isumaqar­put toqusup tar­naa Barzakh-imut, imaluun­niit „avis­saar­neq“-mut, pisar­toq, „sumiif­fim­mut pis­sutsimul­luun­niit toqup kingor­na eq­qar­tuun­neqar­nerul­lu sior­na or­nin­neqar­tar­tumut“. (Sura 23:99, 100, The Holy Qur-an, ataani ilan­ngus­saq) Tas­sanigooq tar­neq ilisimal­luni „ilerrup pil­laanera“-nik taaneqar­tumik atugaqar­tin­neqar­tar­poq inut­tut ajor­tuusimap­pat, imaluun­niit aalajaatsuusimap­pat pil­luar­nermik misigisaqar­tin­neqar­tarluni. Al­laal­ligooq aalajaatsuusimasut inuunermin­ni ajor­tuliarisimasatik pil­lugit arlaatigut an­niar­tin­neqar­tar­put. Ul­lormi eq­qar­tuutif­fim­mi ataasiak­kaat atugas­saat, ’akun­nif­fim­mi’ tamatumaneereer­neran­ni pisus­sat, aalajanger­neqar­tar­put.

22. Arabiamiut isumaliutersor­tar­tui tar­neq pil­lugu as­sigiin­ngitsunik qanoq isumaliutersuuteqarsimap­pat?

²² Tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut Platonilerisut sun­niineratigut juutius­sutsimut kristumius­sutsimul­lu eq­qun­neqarsimavoq, islamimili aal­laq­qaam­mul­li atuus­simavoq. Taman­nali isumaqan­ngilaq Arabiamiut isumaliutersor­tar­tuisa islamip ajoqersuutai griikerit isumaliutersuutaan­nut kat­tutitin­niarsiman­ngik­kaat. Iluamim­mi oqaatigis­sagaan­ni Arabiamiut silarsuaat Aristotelesip suliaanik an­ner­tuumik sun­ner­neqarsimavoq. Arabiamiul­lu isumaliutersor­tar­tuisa nuimasut, soorlu Avicen­nap Averroësil­lu, Aristotelesip eq­qarsaatai tun­ngavigisarsimavaat nas­suiar­tarlugil­lu. Griikeril­li eq­qarsaataasa islamil­lu tar­neq pil­lugu ajoqersuutaata kat­tutitin­niaraluar­neran­ni isumaliutersuutinik akerleriin­nik pilersitsiar­tuaarsimap­put. As­sersuutigalugu, Avicenna oqarsimavoq tar­neq kinaas­susilik toqujuitsuusoq, taman­nali Averroësip akerleraa. Taamaak­kaluar­torli tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut musliimit up­perisaan­nut ilaajuarsin­nar­poq.

23. Juutius­suseq, kristumius­suseq islamilu tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut pil­lugu qanoq isumaqar­pat?

²³ Tas­sa paasivar­put tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut juutius­sutsimi, kristumius­sutsimi islamimilu nas­saas­saasoq.

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]

[Qupp. 14-mi assiliartaq]

Alexanderersuup tiguaanerata kingunerisaanik juutit kulturiat griikerit kulturian­nit an­ner­tuumik sun­ner­neqar­poq

[Qupp. 15-mi assiliartat]

Origenesip, qul­liup, Augustinil­lu Platonip isumaliutersuutai kristumius­suserlu kat­tutitin­niarsarisimavaat

[Qupp. 16-mi assiliartat]

Avicen­na, qul­leq, oqarsimavoq tar­neq kinaas­susilik toqujuitsuusoq. Averroësip taman­na isumaqatigin­ngilaa