Toqup kingorna inuuneqarpa?

„Or­pik neriuutis­saqar­tar­poq; kipineqaraluaruni naaq­qilersin­naavoq . . . Toqusoq uum­maq­qis­sin­naaner­pa?“ — MOSES, PRUF­FIITI ITSAQ INUUSIMASOQ.

1-3. Inuit ilar­pas­sui toquk­kut an­naasaqaraangamik sumik tup­pal­lersaatis­sarsior­tar­pat?

NEW YORKIMI toqusut inaan­ni il­lerfiup am­maan­nar­tup eq­qaani toqusumut ikin­ngutaasut ilaqutaasul­lu katersuus­simap­put. Nukap­pis­sap 17-inik ukiul­lip timaa nak­kup­paat. Atuaqataasa ilisarisin­naan­ngingajap­paat. Kemoterapeer­tin­nermi kingunerisaanik nujaarutingajas­simavoq; kræftip sanigorluin­nar­tis­simavaa. Ilumut tas­saava ikin­ngutaat? Qaam­matialun­nguaan­nar­nik taman­na sioq­qul­lugu nukap­piaq taan­na isumas­sarsianik, apeq­qutinik nukis­samil­lu ulik­kaarsimagaluar­poq — aap, inuutsarut­torsimagaluar­poq! Nukap­pis­sap anaanaata aliasoqisup er­nermi arlaatigut suli inuuneranik eq­qarsaat tup­pal­lersaatiginiarsaraa. Im­minut ilin­niar­titsis­sutigineqarsimasoq qiaatigaluni uteqat­taar­paa: „Tommy maan­na pil­luar­neruler­poq. Guutip kis­saatigaa Tommyp qilam­mi najus­sagaani.“

² Tamaan­ngaan­nit kilometerisut 11.000-isut ungasitsigisumi, Jamnagarimi Indiamiit­tumi, er­nerit pingasut ikioqatigiil­lutik ataatar­tik, niuer­tuusimasoq 58-inik ukiulik, toqungasoq ikual­laavim­mut ilivaat. Ul­laap tungaani seqin­nareqigaa angajul­lersaata ikual­laanis­saq aal­lar­nerlugu in­neq ikip­paa ataatamilu timaa toqungasoq tipigis­sunik nak­kalatserif­figalugu. In­nerup nutaraalun­nera brahmanip, Indiamiut palasiata pil­liisar­tup, oqaasiinit sanskritisoor­tunit tusarsaajun­naarsin­neqar­poq, oqaatsinit ima isumaqar­tunit: „Qanor­toq tar­nip toqun­ngisaan­nar­tup Piviusumik Qutsin­ner­paamik ataasioqatigin­niler­niarluni ilungersor­nini ingerlatiin­nariliuk.“

³ Er­nerit pingasut ikual­laanermut isigin­naar­til­lutik tamarmik im­mik­kut im­min­nut ima aperip­put: ’Toqup kingor­na inuuneq up­peraara?’ Angutit taak­kua nunarsuup ilaani sumiif­fin­ni as­sigiin­ngitsuni pingasuni ilin­niagaqarsimap­put taamaat­tumil­lu tamarmik as­sigiin­ngitsunik isum­merlutik. Nukarleq isumaqar­poq ataatar­tik asasar­tik al­lami inuulis­sasoq inuunerminilu tul­lermi nuimanerusumik inis­sisimaf­feqas­sal­luni. Akul­lersaata up­peraa toqu sinin­ner­tut it­toq sumil­luun­niit ilisimaf­fiunani. Angajul­lersaata toqu akueriniarsariin­nar­paa, isumaqarami toqugut­ta qanoq pisoqas­sanersoq qulak­kiivil­lugu paasineqarsin­naan­ngitsoq.

Apeqqut ataaseq akissutissarpassualik

4. Apeq­qut suna inuit ukior­pas­suar­ni akis­sutis­sarsior­tarsimavaat?

⁴ Toqup kingor­na inuuneqar­pa? Apeq­qut taman­na inuit ukiuni tuusintilik­kuutaani akis­sutis­sarsior­tarsimavaat. „Al­laat up­perisarsior­nermik ilisimatuut taamatut aperineqaraangamik peq­qusiileqisar­put,“ Hans Küng, ilisimatooq katuuliusoq, oqarsimavoq. Ukiut ingerlaneran­ni apeq­qut taman­na inuit inuian­nit tamaneersut isumaliutigisarsimavaat, ikin­ngitsunil­lu as­sigiin­ngitsunik akis­sutis­saqar­tit­tarsimal­lugu.

5-8. Up­perisarsior­tut as­sigiin­ngitsut toqup kingor­na inuuneq pil­lugu qanoq ajoqersuuteqar­pat?

⁵ Kristumiuunerar­tor­pas­suit qilaqar­nera an­niarfeqar­neralu up­peraat. Hindul­li toqup kingor­na  al­lami inooq­qit­tar­neq up­peraat. Musliimit up­perisaat pil­lugu Amir Muawiyah, islamimik up­perisalin­ni sulisoq, ima oqar­poq: „Up­peraar­put toqup kingor­na ul­loq eq­qar­tuutif­fik nal­liuk­kumaar­toq, Guutip, Allahp, saanut sas­sarfik. Eq­qar­tuus­sivim­mut iser­ner­tut is­saaq.“ Islamimik up­perisal­lit naaper­tus­sagaan­ni toqunermi Allahp inuup inuunera naliler­tar­paa paratiisimul­lu iser­nis­saanut akueralugu imaluun­niit an­niarfim­mut ikumasumut pinis­saanut eq­qar­tuul­lugu.

⁶ Sri Lankami buddhasior­tut katuul­lil­lu ilaqut­tamin­nik toqusoqaraangat matut igalaal­lu qiver­tar­paat. Qul­leq uuliator­toq ikin­neqar­tar­poq, il­lerfil­lu inis­sin­neqar­tar­poq toqungasup isigai matumut silarlermut saatsil­lugit. Up­perigamik­ku taamaalil­luni toqungasup anersaavata, imaluun­niit tar­naata, il­lumit qimagun­nis­sani ajor­nan­ngin­nerutis­sagaa.

⁷ Ronald M. Berndt, University of Western Australiami atorfilik, naaper­tus­sagaan­ni Australiamiuiit up­peraat „inuk anersaak­kut piujuar­tuusoq“. Afrikami naggueqatigiit ilaasa up­peraat inuin­naat toqugaangamik alior­tugan­ngor­tar­tut, inuil­li nuimasut tas­saalersar­tut siuaasat anersaavi, ataq­qineqar­tus­sat inuiaqatigiin­nul­lu siut­tutut takus­saan­ngitsutut siunersior­neqar­tus­sat.

⁸ Nunat ilaan­ni tar­nermik up­perisaqar­neq najuk­kami ileq­qutoq­qanit kristumius­sutsimil­lu taaneqar­tumit akuugaavoq. As­sersuutigalugu, Afrikap kitaani toqusoqaraangat tarrarsuutit ulin­neqar­tar­put, toqusup anersaava tarrarsuum­mi takuneqaq­qunagu. Ul­lut 40-t qaangiuk­kaangata ilaqutaasut ikin­ngutaasul­lu toqusup qilaliar­nera nal­liut­torsiutigisar­paat.

Ajoqersuut tunngavimmigut taannaasoq

9, 10. Ajoqersuut tun­ngaviusoq suna up­perisarsior­nerit amerlanersaan­ni nas­saas­saava?

⁹ Toqup kingor­na qanoq pisoqar­tar­neranik nas­suiaatit inuit ileq­quisul­li up­perisamil­lu paasin­nit­taasiisul­li as­sigiin­ngitsigip­put. Up­perisarsior­tul­li amerlanersaasa as­sigiim­mik man­na ajoqersuutigaat: inuup iluaniit­toqar­toq — tar­nermik, anersaamik — toqusin­naan­ngitsumik, toqul­lu kingor­na uumaan­nar­tar­tumik.

¹⁰ Tar­nip toqujuitsuunera kristumiuuneraqatigiip­pas­suit tamangajam­mik ajoqersuutigaat. Aam­mat­taaq taman­na juutit up­perisaan­ni ajoqersuutigineqar­poq. Hindut up­perisaan­ni toqup kingor­na inooq­qit­tar­nermik ajoqersuum­mut ajoqersuut taman­na tun­ngaviuvoq. Musliimit up­peraat tar­neq timi peqatigalugu pin­ngor­tar­toq, timil­li toqunerata kingor­na uumaan­nar­tarluni. Afrikami animistit (suut tamarmik anersaaqar­neran­nik up­perisaqar­tut), shintosior­tut buddhasior­tul­lu tamatumun­nga as­singusunik ajoqersuuteqar­put.

11. Isumaliutersor­tar­tut ilaat tar­nip toqujuitsuunerar­neqar­nera pil­lugu qanoq isumaqar­pat?

¹¹ Inuit ilaat akerlerluin­naanik isumaqar­put, tas­sa uumas­suseq tamarmi toqunermi kipisar­toq. Isumaqar­put sianis­sutsimut akerliusoq up­peris­sal­lugu misigis­sutsit eq­qarsaatil­lu tar­nermi kinaas­suseqan­ngitsumi nunamior­palaan­ngitsumilu timimit avis­saar­tumi uumaan­nar­tar­tut. Atuak­kior­toq isumaliutersor­tar­torlu Spaniamiu 1900-kkun­neersoq, Miguel de Unamuno, ima oqarsimavoq: „Tar­nip toqujuitsuuneranik up­perin­nin­nerup as­sigaa tar­nip toqujuitsuunis­saanik kis­saateqar­neq, ima sak­kor­tutigisumik kis­saatigalugu silaqas­sutsimut naleq­qutin­ngitsumik eq­qarsalerluni silaqas­suserlu tamaat tunul­lugu.“ Tar­nip toqujuitsuunerar­neqar­neranik as­sor­tuisut ilaatigut tas­saap­put isumaliutersor­tar­tut tusaamasat, soorlu Aristoteles Epikurilu, nakorsaq Hip­pokrates, isumaliutersor­tar­toq Skotlandimiu David Hume, isumaliutersor­tar­toq Arabiamiu Averroës Indial­lu nam­minersuler­nerani naalak­kersuisuni siulit­taasut siul­lersaat, Jawaharlal Nehru.

12, 13. Tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut pil­lugu apeq­qutit pingaar­tut suut piler­pat?

¹² Apeq­qut tas­saavoq: Toqujuitsumik tar­neqar­pugut? Tar­neq toqujuitsuun­ngip­pat, taava ajoqersuut eq­qun­ngitsoq taman­na qanoq ilil­luni ul­lumik­kut up­perisat amerlanersaan­nut ilaatin­neqarluin­nalersimava? Eq­qarsaat taman­na sumit pilerfeqar­pa? Tar­neq toqunermi piujun­naar­tar­pat, taava toqusunut sumik neriuutis­saqar­pa?

¹³ Apeq­qutinut tamak­kunun­nga as­sigisaan­nul­lu ilumoor­tunik nalerisimaar­nar­tunil­lu akis­sutis­sarsisin­naavugut? Aap! Tamak­ku qup­per­ner­ni tul­liut­tuni akineqas­sap­put. Siul­lermil­li sam­meriar­tigu tar­nip toqujuitsuuneranik ajoqersuut qanoq ilil­luni pilersimasoq.

[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]