1, 2. Paulusi Barnabalu Lystramiitillugit qanoq pisoqarpa?

 LYSTRAMI nuannat­torsuaqarpoq. Angut inunnguuseralugu nukillaarsimasoq angutinit takornartanit marlunnit ajorunnaarsin­neqareerluni nuannaangaarluni pisseqat­taarpoq. Inuit tupigusoqaat angutillu taakku marluk guutiusoralugit. Taamaattumik Zeusimut palasiusup angutinut taakkununnga nigaliliat pajugutigai. Nersussuillu angutivissat pilliutissatut toqutaalersut qatimalup­palunneri nipitoqaat. Paulusilli Barnaballu inunnit guutisiorfigineqarnertik unitsin­niarsaraat. Atisatik alippaat inuppassuillu akornannut arpallutik kimigiiserfigaat guutitut pineqaq­qunatik. Piniinnaraluartulli kiisami unitsippaat.

² Taava juutit akerlilersuisut Antiokiamiit Pisiidiamiittumiit Ikonion­nimiillu tikipput. Taakkua Paulusi Barnabalu salluliuutigim­matigit Lystramiittut isumaminnik allannguillutik uumigilerpaat. Paulusi guutisiorfiginiarsariun­naarlugu ujaqqanik milluulerpaat ilisimajun­naarnissaata tungaanut. Paulusi toqusorigamikku timaa illoqarfiup isaariaata silataata tungaanut annippaat qimallugulu.

3. Kapitalimi matumani apeqqutit suut sammissavagut?

³ Tamakkorpassuit pitinnagit susoqarpa? Lystramiut isumakkut allanngoriar­taartut aamma Barnaba Paulusilu pillugit oqaluttuaq nalitsinni nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­sisartut qanoq ilinniarfigisin­naavaat? Barnaba Paulusilu aalajaallutik ‘Jehovamit pissatsin­neqarnermikkut sapiillutik oqaluussisut’ nalitsinni utoqqaanertat qanoq ilaarsin­naavaat? – ApS 14:3.

4, 5. Sooq Paulusi Barnabalu Ikonion­nimukarpat, tassanilu qanoq pisoqarpa?

⁴ Ullualuit tamatuma siorna akerlilersuisut juutiusut Romamiut  illoqarfianniit Antiokiamiit Pisiidiamiittumiit Paulusi Barnabalu anisissimavaat. Paulusilli Barnaballu nikallornatik “isikkatik saniiarpaat”. (ApS 13:50-52; Mat 10:14) Eqqissisimallutik aallarput, nalunngilaammi juutit taakku Guutimit eqqartuun­neqarumaartut. (ApS 18:5, 6; 20:26) Nuannaarlutik oqaluus­sisartutut angalanertik nangippaat. 150 kilometerit missaat kujataanut-kangisissumut pisupput qaqqarsuit Taurusimik taaguutillit qaqqarsuillu allat Sultanimik taaguutillit akornganni qutsissoq naggorissoq apuuffigalugu.

⁵ Paulusip Barnaballu Ikonionni, illoqarfik Romamiut nunasiaataata Galaatiap pingaar­nersaasa ilaat, uniffigeq­qaarpaat. a Tassani najugaqartut grækerit kulturiannit sunnerneqarsimapput. Aamma juuterpas­suaqarpoq amerlasuullu juutit upperisaannut ilanngus­simallutik. Paulusi Barnabalu pisarnermissut synagogimut oqaluus­siartorput. (ApS 13:5, 14) Oqaluus­sinerat pissutigalugu “juutit grækerillu amerlasoorpassuit uppertun­ngorput”. – ApS 14:1.

6. Sooq Paulusi Barnabalu sunniuteqarluartumik ilinniar­titsisin­naappat, qanorlu ilaarsin­naavagut?

⁶ Sooq Paulusip Barnaballu oqaluus­sinerat taama sunniuteqarluartigaa? Paulusip Allakkat Illernartut ilisimal­luarpai. Guutip innuttaasa oqaluttuarisaanerat, siulittuutit Moorsisillu inatsisai atorluarlugit uppernarsarpaa Jiisusi tassaasoq Missiarsi neriorsuutigineqartoq. (ApS 13:15-31; 26:22, 23) Barnabap oqaatsimigut ersersippaa inoqatini asallugit. (ApS 4:36, 37; 9:27; 11:23, 24) Namminneq isumartik tunngaviginagu “Jehovamit pissatsin­neqarnermikkut” oqaluussipput. Oqaluus­sininni taakku qanoq ilaarsin­naavigit? Imaaliorsin­naavutit: Guutip oqaasia ilisimasaqarfigil­lualeruk. Allassimaffiit oqaluus­siffigisannut tulluartut atukkit. Qanoq tuppallersaasin­naanerlutit eqqarsaatigiuk. Nammineq isummat tunngaviginagu tamatigut Jehovap oqaasia tunngavigalugu ilinniar­titsisarit.

7. (a) Nutaarsiassat nuannersut inuit qanoq isumaqarfigisarpaat? (b) Illit ilaquttavit ilaat nutaarsiassanut nuannersunut akerliuppata suna eqqaamassaviuk?

⁷ Ikonion­nimiulli ilaannaasa Paulusi Barnabalu tusarnaarusuppaat. Lukkarsi nangilluni ima allappoq: “Juutilli uppertuun­ngitsut allamiut kamassaaramikkit qatanngutinut akeqqersimaar­tunngor­tippaat.” Taamaattumik Paulusi Barnabalu aalajangerput ‘sapaatit-akunnerini arlalinni tassaniigin­narlutik Jehovamit pissatsin­neqarnermikkut’ nutaarsiassat nuannersut illersor­niarlugit. Tamatuma kingunerisaanik ‘illoqarfimmiut avissaar­tuupput, ilaasa juutit tapersersoraat allat apustilit tapersersorpaat’. (ApS 14:2-4) Nalitsinni oqaluus­sinerput tamatumunnga assingusumik kinguneqartarpoq.  Tusarnaarumasut ataasioqatigiilerput; tusarnaaruman­ngitsulli akerliliisarsin­naapput. (Mat 10:34-36) Illit ilaquttavit ilaat nutaarsiassanut nuannersunut akerliuppata eqqaamajuk uagut pilluta salluliuutit tusatsiakkallu pissutigalugit akerliusinnaasut. Illilli pissuserinnikkut ersersis­sinnaavat salluliuutit taakku ilumuun­ngitsut, taamaalioruillu immaqa ilaquttavit isiginnit­taasertik allanngor­tissavaat. – Pet 1. 2:12; 3:1, 2.

8. Sooq Paulusi Barnabalu Ikonionnimit qimaasariaqarpat, tamannalu qanoq ilinniarfigaarput?

⁸ Kingusin­nerusukkut Ikonionnimi akerlilersuisut Paulusi Barnabalu ujaqqanik milloor­niarlugit pilersaarusiorput. Tamanna pillugu Paulusi Barnabalu paasitin­neqaramik qimaapput illoqarfinnullu allanut oqaluus­siartorlutik. (ApS 14:5-7) Nalitsinni oqaluus­sisartut tamatumunnga assingusumik silatusaartumik aalajangiisarput. Tusarliussarput ajortumik oqaatigineqaraangat sapiilluta illersor­tarparput. (Flp 1:7; Pet 1. 3:13-15) Kisianni nakuuser­niartunit sioorasaar­neqaraangatta inuunitsinnik uppeqatittalu inuunerinik navianar­torsior­titsisin­naasumik iliuuseqar­naveersaar­tarpugut. – Uss 22:3.

9, 10. Lystra sumiippa, Lystramiullu pillugit sunik ilisimasaqarpugut?

⁹ Paulusi Barnabalu Lystramukarput. Lystralu tassaavoq Romamiut nunasiaataat Ikonionnip kujataani-kippasis­suaniittoq 30 kilometerit missaannisut ungasitsigisoq. Antiokia Pisiidiamiittoq Lystralu arlalitsigut assigiis­suteqarput, Lystramili juutit ikittuin­naapput. Lystramiut grækerisut oqaluttarunaraluarlutik ilitsoq­qussaralugu oqaatsimissut Lykaaniamiusoortarput. Illoqarfimmi  tamatumani synagogeqarsimagunan­ngimmat Paulusi Barnabalu tamanit tikinneqarsin­naasumi oqaluus­sisalerput. Jerusalemmimi Petrusip angut inunnguuseralugu innarluutilik tupinnar­tuliornikkut ajorunnaarsimmagu inuppassuit uppertun­ngorput. (ApS 3:1-10) Maanna Lystrami Paulusip angut inunnguuseralugu nukillaarsimasoq ajorunnaarsippaa. (ApS 14:8-10) Tupinnar­tuliamilli tamatuminnga isiginnaartut Paulusip ilimagin­ngisaanik qisuariarput.

¹⁰ Lystramiut guutipilus­siortuupput. Taamaattumik kapitalip matuma aallartinnerani allaatigineqartutut angut nukillaarsimasuugaluaq nikueriataarmat inuppassuit ingerlaannaq isumaqalerput Paulusi Barnabalu guutiusut. Barnaba tassaatippaat Zeusi, guutit qullersaat, Paulusilu tassaatillugu Hermesi, Zeusip ernera guutillu oqariar­tortittagaat. (Takuuk ungalusaq “ Lystra aamma Zeusimik Hermesimillu guutisiorneq”). Barnaballi Paulusillu inuppassuit taakku naqqippaat paasitik­kusullugit guutiunatik Jehovamilli Guutimit ilumoortumit pissatsin­neqaramik oqaluus­sisinnaallutik tupinnar­tuliorsin­naallutillu. – ApS 14:11-14.

11-13. (a) Paulusi Barnabalu Lystramiunut qanoq oqarpat? (b) Paulusip Barnaballu oqaasii ilaatigut qanoq ilinniarfigaagut?

¹¹ Inuit taama qisuariaraluartut Paulusip Barnaballu suli oqaluus­siffigerusuppaat. Oqaluttuamit tamatumannga paasivarput kristumiuun­ngitsunut ilaatigut qanoq oqaluus­silluarsin­naanersugut. Maluginiaruk Paulusikkut soqutigin­nilersitsisumik qanoq oqaaseqarnersut: “Angutit, sooq taamaaliorpisi?  Uaguttaaq inuuvugut ilissitulli sanngiis­sutillit. Suunngitsut uku tunullugit Guutimut uumassuseqartumut – qilammik, nunarsuarmik, immamik taakkunaniit­tunillu tamanik pinngor­titsisumut – saannias­sagassi nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­siffigaassi. Guutip siornatigut inuiaqatigiit tamarmik iluarisamittut iliornissaat akueraa, taamaak­kaluartoq ajunngitsulior­nermigut kinaanini takutippaa. Qilammit siallerfigitit­tarpaasi ukiullu qanoq ilinera naapertorlugu inerittorpas­suarnik tunisarlusi, aamma sinnilis­suarnik nerisas­saqartit­tarlusilu qamannga pisumik nuannaar­tittarpaasi.” – ApS 14:15-17.

¹² Oqaatsit eqqarsaal­lannartut taakku qanoq ilinniarfigisin­naavagut? Siullertut, Paulusi Barnabalu inoqatiminnit imminut pitsaanerusorin­ngillat. Guutiusorineqaraluarlutik guutitut pineqarusun­ngillat. Maniguul­lutilli oqarput tusarnaar­timissulli inuinnaallutik sanngiif­feqarlutillu. Ilumoorpoq Paulusi Barnabalu anersaamik illernartumik tunineqarsimasut ilinniar­titsissutinillu eqqunngitsunit sunnerneqarun­naarlutik. Aamma Kristusip naalakkersueqatiginissaa neriuutigaat. Nalunngilaalli aamma Lystramiut Kristusi naalakkunikku pilluaq­quneqarlutik taamatut neriuuteqalersinnaasut.

¹³ Uagut oqaluus­siffigisatsinnut qanoq isiginnit­taaseqarpugut? Naligisatsitut isigivagut? Ilumoortut Guutip oqaasianeersut ilinniar­titsissutigineranni nersorniar­neqaraangatta Paulusikkutut maniguunnermik takutitsisarpugut? Charles Taze Russellip, ilinniar­titsillaq­qissuusup 1870-ip missaaniit 1916-ip tungaanut oqaluus­sinermi siuttuusup, maligas­sippaatigut. Ima allappoq: “Allakkagut pillugit imminul­luunniit pilluta nersorneqarusun­ngilagut. Aamma Rabbimik ataqqinaataasunil­luunniit allanik taaguuteqarusun­ngilagut.” Paulusik­kutulli qatanngut Russell maniguuttuuvoq. Taakku ilaarlugit uagut nersorneqar­nissarput pinnagu inuilli “Guutimut uumassuseqartumut” saannissaat kissaatigigatsigu oqaluus­sisarpugut.

14-16. Paulusip Barnaballu Lystramiunut oqaasii aamma allanik sunik ilinniutis­sartaqarpat?

¹⁴ Oqaatsinit taakkunannga ilinniarfigisin­naasarput alla tassaavoq Paulusip Barnaballu naleqqus­sarsinnaanerat. Juutit juutillu upperisaannut ilanngus­simasut Ikonion­nimiittut assiginagit Lystramiut Allakkat Illernartut inuiaqatigiillu Israalikkut Guutimut attaveqarnerat pillugit ilisimasaqarpian­ngillat. Lystramiut naggoris­saasuupput. Lystrami siallertarmat narsaataat naggoris­suupput. Nuna kusanarlunilu naggoris­suummat Lystramiut Pinngor­titsisup pissusiinik takunnin­nissamut periarfis­saqarluarput. Paulusikkullu tamanna oqaluus­sinerminni aallaavigaat. – Rom 1:19, 20.

 ¹⁵ Uagut aamma naleqqus­sarsinnaavugut? Naggorissaasup inerittussanik assigiinnik narsaatini assigiin­ngitsuni ikkussuissaguni narsaatilerinermini assigiin­ngitsunik periaaseqar­tariaqartarpoq. Imaassinnaavoq narsaatit ilaat ikkussuif­figeriaannaasut allalli taamaan­nginnamik suliarineqaq­qaartariaqartut. Taamatuttaaq uagut inerittussat assigiit ikkussor­tarpagut – tassa Kunngeqarfik pillugu oqariartuut Biibilimeersoq. Paulusikkullu ilaarsin­naavagut inuit oqaluus­siffigisatta pissutsit atugaat upperisaallu paasiniar­tarutsigit. Taamaalior­nitsigut naleqqus­sarsinnaallutalu paasissutissat taakku oqaluus­sinitsinni atorluarsin­naavagut. – Luk 8:11, 15.

¹⁶ Oqaluttuaq tamanna aamma allamik uagutsinnut ilinniutis­sartaqarpoq. Sapinngisatsinnik iliuuseqar­taraluarluta ilaannikkut ikkussukkatta ilaat peerneqartarput allallu qaarsumut tullutik. (Mat 13:18-21) Taamaat­toqarpat nikalloqinak. Paulusip kingusin­nerusukkut kristumiut Romamiittut eqqaasippai ‘tamatta [ilaatigut inuit oqaluus­siffigisagut] iliuutsigut naapertorlugit Guutimit eqqartuun­neqassasugut’. – Rom 14:12.

17. Derbe qimakkamikku Paulusi Barnabalu sumukarpat, aamma sooq?

¹⁷ Lystramiut Paulusi toqusimasoralugu illoqarfiup silataanukaammassuk kristumiut Paulusi ikioriarlugu unnuiffis­sarsivaat. Aqaguani Paulusi Barnabalu 100 kilometerisut ungasitsigisumut Derbemut aallarput. Angalanerminni ilungersunartumi Paulusi anniarsimassaqaaq, ujaqqanimmi milloor­neqaqqammerpoq. Kisianni Barnabalu ingerlaq­qiinnarput, Derbemullu tikikkamik ‘amerlasuunik ilinniar­titanngor­titsipput’. Taava qaninnerusumut Antiokiamut Syriamiit­tumukarnatik “Lystramut, Ikonionnimut Antiokiamullu uterput”. Sooq? ‘Ilinniartitat nakussatsil­lugillu uppernikkut aalajaaq­qullugit kajumis­saarniarlugit.’ (ApS 14:20-22) Maligas­saalluangaaramik! Ilagiit pisariaqartitaat namminneq ilorrisimaar­nissaminnit pingaar­nerutippaat. Nalitsinni ilagiinnik nakkutil­liisunit angalasartunit aamma oqaluus­sisartutut aallartitanit ilaarneqartarput.

18. Utoqqaaner­tanngor­titsinnginnermi susoqartarpa?

¹⁸ Paulusi Barnabalu oqaatsikkut iliuutsikkullu nakussatsitsinermik saniatigut “ilagiinni tamani utoqqaanertanik toqqaapput”. ‘Anersaamit illernartumit aallartin­neqaraluarlutik’ utoqqaanertanik Jehovamut isumagisas­sanngor­titsinngin­nerminni ‘qinullutillu iisinngin­niarput’. (ApS 13:1-4; 14:23) Nalitsinni utoqqaanertanik toqqaaniarnermi aamma tamatumunnga assingusumik  periaaseqar­toqartarpoq. Utoqqaaner­tanngor­tussamik siunnersuuteqan­nginnerminni utoqqaaner­taqatigiit qatanngutip angutip pineqartup piumasaqaatit Biibilimeersut eqqortit­tarnerai qinoreerlutik naliler­tarpaat. (Tim 1. 3:1-10, 12, 13; Tit 1:5-9; Jaak 3:17, 18; Pet 1. 5:2, 3) Qanoq sivisutigisumik kristumiuusimanera kisimi aalajangiisuunani oqaloriaasianit, pissusianit qanorlu tusaamaneqar­neranit erserpoq inuunerminni anersaamit illernartumit qanoq siulersor­titsiginersoq. Savanik paarsisutut piukkun­nartuussaguni nakkutil­liisunut piumasaqaatit Biibilimiittut eqqortit­tariaqarpai. (Gal 5:22, 23) Ilagiinnik nakkutilliisut utoqqaanertanik toqqaasarneq akisussaaffigaat. – Aamma takuuk Timuutiusimut 1. 5:22.

19. Utoqqaanertat kimut akisussaatitaasus­saappat, aamma Paulusi Barnabalu qanoq ilaartarpaat?

¹⁹ Utoqqaanertat nalunngilaat ilagiinnik pinnittarnertik pillugu Guutimut akisussaatitaasus­saallutik. (Hebr 13:17) Paulusi Barnabalu ilaarlugit utoqqaanertat oqaluus­sinermi siuttuusarput, uppeqatitik oqaatsimikkut nakussatsit­tarpaat aamma ilagiit pisariaqartitaat namminneq ilorrisimaar­nissaminnit pingaar­nerutit­tarlugit. – Flp 2:3, 4.

20. Uppeqatitta aalajaallutik kiffartornerat pillugu atuakkagut qanoq iluaqutigisarpagut?

²⁰ Paulusi Barnabalu oqaluus­sisartutut angalareerlutik Antiokiamut Syriamiittumut uteramik ‘Guutip aqqutigalutik iliuuseqangaarnera allamiullu uppernermut iserfis­saannik mappiisimanera’ oqaluttuaraat. (ApS 14:27) Nalitsinni uppeqatitta sulinerat Jehovamillu pilluaq­quneqar­tarnerat pillugit atuaraangatta ‘sapiilluta oqaluus­sinissatsinnut’ pissatsin­neqartarpugut.