1-3. (a) Sooq apustilip Paulusip Athenimi takusani narrutsaatigai? (b) Paulusip oqalugiaataa qanoq ilinniarfigisin­naavarput?

 PAULUSI narrutsappoq. Grækenlandimi Athenimiippoq. Illoqarfimmilu tassani pingaarutilinnik ilinniarfeqarfiusumi Sokrates, Platon aamma Aristoteles ilinniar­titsisarsimapput. Athenimiut upperisarsiornermik pingaar­titsisuupput. Sumi tamani – guutisiorfinni, tamanit orninneqarsin­naasuni aqqusinernilu – guutiliaqarpoq, Athenimiummi guutipilup­passuit guutisiorfigisarpaat. Paulusip nalunngilaa Jehovap, Guutip ilumoortup, guutipilus­siorneq qanoq isigineraa. (Mos 2. 20:4, 5) Taassumatullu nammineq isiginnit­taaseqarpoq, tassa guutipiluit maajugai!

² Paulusi silami tuniniaasarfimmut pigami takusani tupassutigerujus­suarpai. Silami tuniniaasarfiup avannaata-kitaatungaani isaaffiata pingaarnerup eqqaani Hermesimik inuusaliarpas­suaqarpoq kanngunartunik. Tuniniaasarfimmi illernar­tuuterpas­suaqarpoq. Paulusi taama guutipilus­siorfiutigisumi qanoq oqaluus­sisinnaava? Eqqissisimalluni ataqqin­nillunilu oqaluus­siffigerusutami soqutigisaannik eqqartuisin­naassava? Guutimik ilumoortumik ujaasinis­saannut nassaarivin­ninnissaannullu ikiorsinnaavai?

³ Athenimiunut ilinniagaqarluarsimasunut Paulusip oqalugiaataa Apustilit Suliaat 17:22-31 allaatigineqartoq oqalloris­suunermik, periaaserinnermik naliliil­luarsin­naassutsimillu ersersitsivoq. Paulusip oqalugiaataata misissor­neratigut paasisin­naavarput tusarnaartitta soqutigisaannik qanoq oqaaseqarsin­naasugut aamma qanoq eqqarsalersitsisin­naasugut.

4, 5. Athenimi sumi Paulusi oqaluussiva, aamma inuit qanoq ittut oqaluus­siffigai?

⁴ Paulusip aappassaanik oqaluus­sisartutut angalanermini ukiup 50-ip missaani Atheni tikippaa. a Siilarsi Timuutiusilu Beruuamiit  tikittussat utaqqitillugit Paulusip pisarnermisut ‘juutit synagogini tunngavilersuif­figisalerpai’. Aamma Athenimiut juutiun­ngitsut silami tuniniaasarfimmi oqaluus­siffiginiarsarai. (ApS 17:17) Athenimi silami tuniniaasarfik angisoorujussuuvoq qattunermullu Akropolissimik taaneqar­tartumut qanilluni. Tuniniaasarfik taanna niuerfiuin­nanngilaq. Aamma naapeqatigiit­tarfiuvoq pingaarutilik. Qinerlerfissiaq naapertorlugu silami tuniniaasarfimmi niuertut, politikerit, isumaliutersortartut atuakkiortullu naapeqatigiittarput. Athenimiut isumaliuutersuutinik oqallik­kiartorlutik tassunnarusuttarput.

⁵ Tuniniaasarfim­miittut tunngavilersuif­figinissaat imaannaan­ngitsuusimassaaq. Taakkua ilagaat epikoriiarit stoikerillu, filosoffiusut assigiin­ngitsunik isumaliutersortartut. b Epikoriiarit upperaat inuuneq nalaatsor­nerinnakkut pinngorsimasoq, ima isiginnit­taaseqarput: “Guuti mianerineqar­tariaqanngilaq. Toqusimasut naalliunneq ajorput. Ajunngissuseq anguneqarsinnaavoq. Ajortoq naammagalugu atorneqarsinnaavoq.” Stoikerit silatusaartumik tunngaveqarluar­tumillu eqqarsartaaseq pingaar­tippaat upperinagu Guuti kinaassusiliusoq. Epikoriiarit stoikerillu toqusunit makititaaneq kristumiut oqaluus­sissutigisaat upperin­ngilaat. Ersarippoq taakkua isumaliuutersuutaat ilumoortunit minguitsunit Paulusip oqaluus­sissutigisaanit allaanerungaartut.

6, 7. Grækerit ilinniagaqarluartut ilaat Paulusip oqaluus­sineranut qanoq qisuariarpat, aamma nalitsinni assingusumik qanoq qisuariar­toqarsinnaava?

⁶ Grækerit ilinniagaqarluartut Paulusip oqaluus­sineranut qanoq qisuariarpat? Ilaasa ‘makkuluin­nartukasimmik’ taavaat, oqaaserlu grækerisooq taanna ‘naatitassanik katersuisumik’ aamma isumaqarsinnaavoq. (ApS 17:18; studienote “det snakkehoved” qallunaatuuaniittoq takuuk, nwsty-D). Oqaaseq taanna pillugu ilisimatooq ima allappoq: “Oqaaseq aallaqqaammut timmiaaqqanut naatitassanik pukuttunut tunngatillugu atorneqartarpoq, kingusin­nerusukkullu inummut silami tuniniaasarfimmi nerisassanik sinnikunik pigisanillu allanik katersuisumut tunngatillugu atorneqartarpoq. Sulilu kingusin­nerusukkut inuk paasissutis­saalunnik tusagaqartoq pineqartarpoq, ingammik paasissutis­saaluit tusakkani taakku iluamik paasilluarsin­naanngik­kaangagit.” Tassa angutit ilinniagaqarluartut taakku oqarpullusooq Paulusip eqqartukkani allanit tusarsimallugit iluamik ilisimasaqarfigin­ngikkai. Paasisas­satsitulli Paulusip taamatut eqqartor­neqarnini nikallus­sutigilinngilaa.

⁷ Aamma nalitsinni oqaluus­sinitsinnut assingusumik qisuariar­toqartarpoq. Jehovamik Nalunaajaasuunerput Biibilimillu upperin­ninnerput pissutigalugit taaguutinik nikassaaniutinik taaneqarajut­tarpugut.  Assersuutigalugu ilinniar­titsisut ilaasa pinngoriar­tuaarsimaneraaneq ilinniar­titsissutigaat oqarlutillu inuit silassorissut tamarmik tamanna upperigaat. Taamaalillutik oqamisaarput tamatuminnga upperin­ninngitsut sianiitsuusut. Biibilimi allassimasut pinngor­titarsuarmilu pinngor­titsisoqar­neranut uppernarsaatit eqqartoraangatsigit ilinniagaqarluartut taamaattut isumaqalersitsiniartarput uagut tassaasugut ‘makkuluin­nartukasiit’. Tamannali nikallus­sutigineq ajorparput. Jehovap Guutip inuunermik pinngor­titsisimaneranik upperin­ninnerput sapiilluta illersor­tarparput! – Saqq 4:11.

8. (a) Paulusip oqaluus­sineranik tusarnaartut ilaat qanoq qisuariarpat? (b) Paulusip ‘Areopagus­siliaan­neqarnera’ qanoq isumaqarsinnaava? (Quppernerup ataani ilanngussaq takuuk).

⁸ Silami tuniniaasarfimmi Paulusip oqaluus­sineranut aamma allatut qisuariar­toqarpoq. Ilaat ima oqarput: “Guutit takornartat pillugit oqaluus­sigunarpoq.” (ApS 17:18) Paulusi navianar­torsiorpoq. Ukiorpassuimmi tamatuma siorna Sokrates filosoffiusoq guutinik takornartanik eqqartuinerar­neqarluni unnerluun­neqarpoq, tamannalu allallu pissutigalugit toqumut eqqartuussaavoq. Tupinnanngilaq Paulusi ilinniar­titsissutigisani pillugit nassuiaaniassammat Areopagus­siliaan­neqartoq. c Allakkanik Illernartunik ilisimasaqan­ngitsunut Paulusip tusarliussani qanoq illersussavaa?

9-11. (a) Paulusip oqalugiaatimini suna aallarniutigaa? (b) Oqaluus­sinitsinni Paulusi qanoq ilaarsin­naavarput?

⁹ Eqqaamajuk Paulusip Athenimi guutipilus­siorneq narrutsaatigigaa. Taamaattorli isornar­torsiuinani eqqissisimaannarpoq. Periaaserilluni tusarnaartinilu isumaqatigiis­sutigisin­naasartik tunngavigalugu oqaluus­silerpoq. Ima aallartippoq: “Athenimiuususi, allanit sutigut tamatigut guutinik mianerin­ninnerorpasittusi takusin­naavara.” (ApS 17:22) Ima oqarporlusooq: ‘Takusin­naavara upperisarsiornermik pingaar­titsisuususi.’ Tassa Paulusip silatusaarluni Athenimiut upperisarsior­tuunerat pillugu nersualaarpai. Aamma nalunngilaa upperisarsiornikkut salluliuutinit uukapaatin­neqarsimagaluarlutik tusarnaarusus­sinnaassasut. Paulusimi nammineq ‘ilisimasakinnini uppersuseqan­nginninilu pissutigalugit iliuuseqar­nikuuvoq’. – Tim 1. 1:13.

¹⁰ Taava Paulusi oqarpoq Athenimiut upperisarsior­tuunerannut  uppernarsaat takusin­naallugu. Tassa pilliivik ima allannilik takusimavaa: “Guutimut ilisimaneqan­ngitsumut.” Atuakkat ilaat naapertorlugu grækerit inuiaallu allat guutinut ilisimaneqan­ngitsunut pilliiviliortarput. Taamaaliortarput annilaan­ngatigisaramikku guutisiorfigin­ngisaminnik guuteqarpat taanna kamalissasoq. Taamatut pilliiviliorsimagamik Athenimiut nassuerutigaat ilisimasaqarfigin­ngisaminnik guuteqartoq. Paulusip pilliivik taanna atorlugu nutaarsiassat nuannersut oqaluus­sissutigisalerpai. Ima oqarpoq: “Ilisarisimanagu guutisiorfigisarsi pillugu oqaluus­siffigaassi.” (ApS 17:23) Torrattumik tunngavilersueriaaseqarpoq. Unnerluun­neqarnermisut guuti nutaaq takornar­tarluunniit oqaluus­sissutiginngilaa. Guutili ilisimasaqarfigin­ngisaat – tassa Guuti ilumoortoq – oqaluus­sissutigaa.

¹¹ Oqaluus­sinitsinni Paulusi qanoq ilaarsin­naavarput? Takusin­naasagut eqqumaf­figigutsigit immaqa oqaluus­siffiginiakkatta upperisarsior­tuuneranut ersiutaasumik takusaqassaagut. Imaassinnaavoq upperisarsiornermut tunngasumik pigisaqartoq imaluunniit illup silataani arlaannik tamatumunnga tunngasumik saqqumisoqartoq. Immaqa  ima oqarsin­naavugut: ‘Takusin­naavara upperluar­tuusutit. Nuannerpoq upperisaminik pingaar­titsisoq oqaloqatigalugu.’ Upperisaqarnera ataqqillugu ersersik­kutsigu immaqa isumaqatigiis­sutigisin­naasatsinnut tunngasoq eqqartorsin­naavarput. Eqqaamajuk oqaluus­siffiginiakkagut allamik upperisaqaraluarpataluunniit siumut isummeriis­sanngitsugut. Uppeqatittami ilaat immaqa Jehova ilisarisiman­ngikkal­laramikku taamatut upperisaqarsimapput.

12. Paulusi oqaluus­sinermini qanoq naleqqussarpa?

¹² Paulusip Athenimiut soqutigisaat pillugit oqaluus­siffigiuarsinnaavai? Nalunngilaa tusarnaartimi grækerit isumaliutersuutaat paasisimasaqarfigigaat Allakkalli Illernartut ilisimasaqarfiginagit. Taamaattumik oqaluus­sinermini naleqqussarpoq. Siullertut, Allakkat Illernartut tunngavigalugit ilinniar­titsivoq toqqaan­nartumilli issuaaf­figinagit. Aappaattut, tusarnaartini misigitin­niarpai taakkuninnga paasinnit­tuulluni namminerlu taakkunatut illuni. Pingajuattut, grækerit atuakkiaat issuarpai ersersin­niarlugu ilinniar­titsissutigisani aamma taakkunani allaatigineqartartut. Paulusip oqalugiaataa pikkunartoq misissoriartigu. Guuti Athenimiut ilisimasaqarfigin­ngisaat pillugu ilumoortut pingaarutillit suut oqaluttuarai?

13. Paulusi nunarsuup qilaallu pilerfiat pillugu qanoq oqarpa, sunalu erseqqis­sarniarpaa?

¹³ Guuti sunik tamanik pinngor­titsisimavoq. Paulusi ima oqarpoq: “Guuti avataarsuanik tassaniit­tunillu tamanik pinngor­titsisoq, qilaap nunarsuullu Naalagaat, guutisiorfinni inunnit sananeqartuni najugaqanngilaq.” d (ApS 17:24) Qilak nunarsuarlu nalaatsor­nerinnakkut piulinngillat. Guuti ilumoortoq sunik tamanik pinngor­titsisuuvoq. (Tuss 146:6) Taanna nunarsuarmi qilammilu kisimi oqartus­saasuugami guutisiorfinni inuit sanaavanni najugaqarsin­naanngilaq. Inuillu guutiliaat, soorlu Athena, nunarsuarmi guutisiorfeqar­tariaqartut assiginngilai. (Kng 1. 8:27) Paulusip paasiuminartumik una erseqqis­sarniarpaa: Guuti ilumoortoq inuit guutiliaannit guutisiorfiliaannillu annerungaarpoq. – Es 40:18-26.

14. Paulusip qanoq ersersippaa Guuti inuit tunissutaannik pisariaqar­titsinngitsoq?

¹⁴ Guuti inuit tunissutaannik pisariaqar­titsinngilaq. Guutipilus­siortartut guutigititatik atisanik kusanartunik, tunissutinik akisuunik,  nerisassanik imigassanil­luunniit tunissuteqarfigisarpaat – soorlu tassa guutipiluit taamaattunik pisariaqar­titsisut! Imaassin­naavorli Paulusip tusarnaartaasa ilaat filosoffit isumaqartut guutit inunnit tunissuteqarfigineqar­tariaqan­ngitsut. Taamaappat Paulusip oqaasii uku isumaqatigisimassavaat: “[Guutip] inunnit kiffartuun­neqarnissani pisariaqar­tinngilaa.” Inuit tunissutigisin­naasaat sunaluunniit Pinngor­titsisup pisariaqar­tinngilaa. Paarlattuanik taassuma inuit pisariaqar­titaannik – “inuunermik, anersaar­tornermik tamanillu”, ilaatigut seqinermik, sialummik naggoris­suunermillu – tunisarpai. (ApS 17:25; Mos 1. 2:7) Tassa Guuti tunisisartoq inunnit tunineqar­nissaminik pisariaqar­titsinngilaq.

15. Athenimiut grækeriun­ngitsunit pingaaruteqar­nerusorisut Paulusip qanoq naqqippai, aamma qanoq ilinniarfigisin­naavarput?

¹⁵ Guutip inuit pinngortippai. Athenimiut grækeriun­ngitsunit pingaaruteqar­nerusoripput. Inuiaas­sutsimilli ammilluunniit qalipaataanik tulluusimaarutiginninneq Biibilimi assuarineqarpoq. (Mos 5. 10:17) Paulusip pissuserilluni tamanna torrattumik ima oqaatigaa: Guutip ‘inummit ataatsimit inuiaqatigiit tamaasa pilersippai’. (ApS 17:26) Taama oqarami tusarnaar­timinik eqqarsalersitsisimassaaq. Adami, inunnut tamanut siuaasaasoq, pivaa. (Mos 1. 1:26-28) Inuit tamarmik ataatsimik siuaasaqarmata kikkulluunniit inuiaas­susertik naggueqatigiis­susertil­luunniit pissutigalugu allanit pingaaruteqar­nerusin­naanngillat. Paasiuminartumik tamanna oqaatigimmagu tusarnaartaasa paasilluarsimassavaat. Paulusip periaasia ilinniarfigil­luarsin­naavarput. Oqaluus­sinitsinni pissuserillutalu naleqqus­sarusut­tarpugut, kisianni ilumoortut Biibilimeersut allanut akueritin­niarsaralugit allanngor­tikkusun­ngilagut.

16. Pinngor­titsisup inunnut suna siunertaraa?

¹⁶ Guutip imminut inuit qanillinissaat siunertaraa. Paulusip tusarnaartaasa filosoffiusut inuunerup suna siunertarineraa ukiorpassuarni  oqallisigisarsimavaat naammaginar­tumilli nassuiarsin­naanagu. Pinngor­titsisulli inunnut siunertaa Paulusip paasiuminartumik nassuiarpaa. Oqarpoq ‘satsillutik Guuti ujartassagaat nassaarivis­sallugulu. Guutimmi tamatta immikkut ungasin­ngilaatigut’. (ApS 17:27) Guuti Athenimiut ilisiman­ngisaat ilumut ilisarisimaneqalersinnaavoq. Aap, ilumoorlutik ujarler­timinut imminullu qanillerusuttunut qanippoq. (Tuss 145:18) Maluginiaruk Paulusip oqaatsimini imminut ilanngukkami ersersikkaa nammineq ‘satsilluni Guuti ujartariaqarlugu’.

17, 18. Sooq inuit Guutimut qanittutut misigisariaqarpat, aamma Paulusip tusarnaar­timinut naleqqus­saanera qanoq ilinniarfigisin­naavarput?

¹⁷ Inuit Guutimut qanittutut misiginissartik pisariaqar­tippaat. Paulusi oqarpoq Guuti ‘pissutigalugu inuullutalu aalallutalu maaniittugut’. Ilisimatuut ilaat isumaqarput Paulusip uani Epimenidesip oqaasiisa ilaat issuarai. Taanna Kretamiuuvoq taalliortoq 500-kkunni Kr.in.si. inuusimasoq Athenimiullu kulturianni pingaar­tinneqartoq. Inuit Guutimut qanittutut misiginis­saannut pissutaasoq alla Paulusip ima eqqaavaa: “Taallior­tortassi ilaat oqarput: ‘Uaguttaarmi taassuma qitornaraatigut.’” (ApS 17:28) Guuti inummik siullermik, inuit tamarmik siuaasaannik, Pinngor­titsisuummat inuit taanna Ataatamissut isigissavaat. Paulusip tusarnaartini soqutigin­nilersin­niarlugit grækerit allagaataat taakkua tutsuigigunagaat issuarpai. e Paulusip pisimaneratut  uaguttaaq ilisimatuut allataat, qinerlerfissiat atuakkallu allat tutsuiginartut ilaatigut issuartarsin­naavagut. Assersuutigalugu ileqqup aalajangersimasup aallaavia pillugu issuagaqarutta Nalunaajaasuun­ngitsoq qularun­naarsis­sinnaavarput tamanna upperisarsiornermut eqqunngitsumut tunngas­suteqartoq.

¹⁸ Paulusip oqalugiar­nermini Guuti pillugu ilumoortut pingaarutillit oqaatigigamigit periaaserilluni tusarnaar­timinut naleqqussaavoq. Athenimiut paasissutissat taakku sumut atussavaat? Ingerlaannaq Paulusip tamanna erseqqissarpaa.

19, 20. (a) Paulusip qanoq periaaserilluni erseqqissarpaa guutipilus­siorneq asuliinnaasoq? (b) Athenimiut susariaqarpat?

¹⁹ Paulusip tusarnaartini iliuuseqar­nissaannut maanna kajumis­saarsin­naalerpai. Grækerit allagaataat issuaqqeriarlugit ima oqarpoq: “Taamaattumik Guutimut qitornaagatta eqqarsas­sanngilagut Guuti kuultitut, sølvitut ujaqqatul­luunniit ittoq, qiperukkatut inunnit eqqumiitsuliatut ilusilersuk­katullu ittoq.” (ApS 17:29) Guuti inunnik pinngor­titsisuugami qanoq guutiliatut inuit sanaavattut ittuusin­naagami? Paulusip periaaserilluni erseqqissarpaa guutilianik guutisiorneq qanoq asuliin­naatigisoq. (Tuss 115:4-8; Es 44:9-20) Paulusi oqarami “eqqarsas­sanngilagut”, tassa imminut ilanngukkami, oqaaqqis­saarinini tusarnaar­timinut akueriuminarsarpaa.

²⁰ Iliuuseqar­tariaqarnerat apustilip Paulusip erseqqissarpaa ima oqarluni: “Ilisimasakinneq taamaattoq [tassa guutipilus­siortut Guutimit iluarisaasin­naanerannik isumaqarneq] Guutip siusinnerusukkut isiginngitsuusaarsimavaa, maannali inuit sumiikkaluar­tulluunniit tamaasa peqqissimisariaqar­nerannik ilisimatippai.” (ApS 17:30) Paulusip peqqissimisariaqar­nerarmatik tusarnaartut ilaat tupigusus­simassapput. Oqalugiar­neranilli pikkunartumit erserpoq taakkua inuunerat Guutimit tunissutaasoq taamaat­tumillu inooriaasertik pillugu Guutimut akisussaassasut. Guuti ujartariaqarpaat, taanna pillugu ilumoortoq paasisariaqarpaat Guutillu iluarisaatut inooriaaseqar­tariaqarlutik. Tassa Athenimiut paasisariaqarpaat guutipilus­siorneq ajortuullunilu ileqqorineqarun­naartariaqartoq.

21, 22. Paulusip oqalugiaatini pikkunartoq qanoq naggaserpaa, oqaasiilu uagutsinnut qanoq isumaqarpat?

²¹ Paulusip oqalugiaatini pikkunartoq ima naggaserpaa: ‘Guutip aalajangersarsimavaa ulloq inuit nunarsuarmiittut tamarmik angummit toqqakkaminit naapertuil­luartumik eqqartuun­neqarfissaat. Ullullu tamatuma nalliuk­kumaarnera taassuma toqusunit makitin­neratigut  uppernarsarpaa.’ (ApS 17:31) Ulloq eqqartuus­siffissaq nalliutissasoq paasigamikku Guutimik ilumoortumik ujaasil­lutillu nanisinis­saminnut pissutis­saqarluarput! Paulusip eqqartuus­sisutut toqqarneqartoq atiagut taanngilaa. Oqarporli nunarsuarmi inuusimasoq toqunermilu kingorna Guutimit makitin­neqarsimasoq!

²² Paulusip killitsin­nartumik naggasiinera uagutsinnut isumaqangaarpoq. Nalunngilarput eqqartuussisoq Guutip toqqagaa tassaasoq Jiisusi Kristusi makititaasimasoq. (Joh 5:22) Aamma nalunngilarput ulloq eqqartuus­siffissaq ukiunik 1.000-nik sivisus­suseqassasoq qanittukkullu piumaartoq. (Saqq 20:4, 6) Ulloq eqqartuus­siffissaq siooragin­ngilarput, nalunngilarpummi naapertuil­luartutut naliler­neqartussat tupinnangaartumik pilluaq­quneqarumaartut. Siunissamut nuannersumut neriuutitta piviusun­ngorumaarnera tupinnar­tuliornikkut annerpaakkut – tassa Jiisusip Kristusip makititaaneratigut – uppernarsar­neqarpoq!

23. Paulusip oqalugiaataa qanoq qisuariarfigineqarpa?

²³ Paulusip oqalugiaataa assigiin­ngitsumik qisuariarfigineqarpoq. Ilaasa toqusunit makititaasoqassasoq tusaramikku illaruaatigaat. Allat kajumis­saarneqar­nermissut iliorusun­ngillat, inussiar­nersumilli ima oqarput: “Ulloq alla oqaluttuuteq­qissinnaavatsigut.” (ApS 17:32) Arlaqan­ngitsun­nguilli ajunngitsumik qisuariarput. “[Angutit] ilaat taassumunnga ilaliupput uppertun­ngorlutillu. Taakkua ilagaat Dioniisiusi, eqqartuus­sivimmi Areopagussimi eqqartuus­sisuusoq, arnarlu Damarissimik atilik allallu.” (ApS 17:34) Nalitsinni oqaluus­sinerput assingusumik qisuariarfigineqartarpoq. Ilaasa illaruaatigisarpaatigut, allallu inussiar­neraluarlutik iliuuseqarusun­ngillat. Inuilli Kunngeqarfimmik tusarliussarput akueralugu uppertun­ngoraangata nuannaangaar­tarpugut.

24. Paulusip Areopagussimi oqalugiaataa qanoq ilinniarfigaarput?

²⁴ Paulusip oqalugiaataa ilinniarfigalugu paasisin­naavarput inunnut kajumis­sinartumik qanoq nassuiaasin­naanerluta aamma ilumoortoq pillugu qanoq qularun­naarsitsisin­naanerluta. Aamma paasivarput inuit upperisanit eqqunngitsunit tappiil­lisinneqartut qanoq naammagit­tarfigalugillu periaaserilluta oqaluus­sinnaanerigut. Kiisalu ilinniutissaq pingaarutilik una paasivarput: Oqaluus­sinerput allanut akueriuminarsar­niarlugu ilumoortoq Biibilimeersoq allanngor­tittassan­ngilarput. Aap, apustilip Paulusip ilaarneratigut oqaluus­sinermi sunniuteqarluartumik ilinniar­titsisarsin­naavugut utoqqaanertallu ilagiinni ilinniar­titsillaq­qinnerulersin­naallutik. Taamaaliorutta inuit Guutip ‘ujarnissaanut nassaarivin­nissaanullu’ ikiorsin­naavagut. – ApS 17:27.