1-3. (a) Paulusi angalaqataalu anersaamit illernartumit qanoq siulersortippat? (b) Pisimasut suut sammissavagut?

 ARNAT arlallit Makedoniami illoqarfik Filippi qimallugu kuuk Gangites qanittumiittoq tikippaat. Tassani pisarnermissut Israalip Guutianut qinupput, tamannalu Jehovap maluginiarpaa. – Nal 2. 16:9; Tuss 65:3.

² Taamaalinerani Filippip kangiani 800 kilometerisut ungasitsigisumi angutit pingasut illoqarfik Lystra Galaatiap kujataata tungaaniittoq qimappaat. Ullualuit qaangiummata aqqusineq Romamiunit ujaqqanik nunniugaasoq ingerlaf­figilerpaat. Taanna Romamiut nunasiaataata Aasiap kitaata tungaanut inoqarnerpaaf­fiusumut aqqutaavoq. Angutit taakku – Paulusi, Siilarsi Timuutiusilu – Efesossimut illoqarfinnullu allanut angalarusuk­kaluarput, tassanimi inuit tuusintillit Kristusi pillugu suli tusagaqarsiman­ngillat. Sulili aallaratik anersaamit illernartumit unitsin­neqarput, Biibilimilu allassimanngilaq qanorpiaq taama paasitin­neqarnersut. Aasiami oqaluus­seqquneqan­ngillat. Sooq? Guutip anersaava illernartoq aqqutigalugu Jiisusip Paulusi angalaqataalu siulersormagit. Kissaatigaa Aasiaaraq aqqusaarlugu Ægæerit imartaat ikaarlugu kuummut Gangitesimukassasut.

³ Paulusip angalaqataasalu Makedoniamut angalaneranni Jiisusip siulersuinera ilinniarfigisin­naavarput. Taamaattumik Paulusip aappassaanik oqaluus­sisartutut angalanerani ukiup 49-p missaani aallartittumi pisimasut ilaat sammeriartigit.

4, 5. (a) Paulusikkut Bityniamukar­niarneranni susoqarpa? (b) Qanoq aalajangerpat, qanorlu kinguneqartumik?

⁴ Aasiami oqaluus­seqquneqan­nginnamik Paulusi angalaqataalu  avannamukarput illoqarfiit Bityniamiittut oqaluus­siffigiar­torlugit. Frygiap Galaatiallu akornanni inoqarpian­ngitsuni angalanerminni ujaraaqqanik aqqusin­niukkatigut ulluni arlalinni pisuttariaqarput. Bityniali qanilligaallu Jiisusip anersaaq illernartoq aqqutigalugu unitseqqippai. (ApS 16:6, 7) Tamanna paatsuungas­sutigisimassavaat. Nalunngilaat suna oqaluus­sissutigis­sanerlugu aamma qanoq oqaluus­sissanerlutik, naluaalli sumi taamaalius­sanerlutik. Soorlulusooq Aasiamut matumut kasuttorsimasut, ammaanneqaratilli. Taava Bityniamut matumut kasuttorpullusooq, aammali ammaanneqaratik. Kisianni Paulusip ammaanneqar­nissami tungaanut kasuttoq­qinnissani aalajangiusimavaa. Taava aalajangiinerlup­pasipput. Kimmut 550 kilometerit pisupput illoqarfiit arlallit avaqqullugit. Taava Troassimut umiarsualivit­talimmut, Makedoniamut umiarsuarfiusin­naasumut, tikipput. (ApS 16:8) Tassani pingajussaanik Paulusi matumut kasuttorporlusooq, kiisamilu ammaanneqarpoq!

⁵ Lukkarsip Troassimi Paulusip angalaqataanut ilannguttup pisimasut ima allaatigai: “[Unnuakkut] Paulusip takorluuisitaanermini angutip Makedoniamiup ima kimigiiserfigigaani takuaa: ‘Makedoniamut ikaarlutit ikioriar­tortigut.’ Takorluuisitaanerata kinguninngua isummeratta Guutip Makedoniamiunut nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­seqqugaatigut Makedoniamukar­nialerpugut.” a (ApS 16:9, 10) Kiisami Paulusip paasivaa sumi oqaluus­sissanerluni. Nuannaarutigingaarsimassavaa angalanini unitsiin­narsiman­nginnamiuk! Kinguninngua Paulusikkut umiarsuarlutik Makedoniamukarput.

6, 7. (a) Paulusip angalanerani pisut qanoq ilinniarfigaagut? (b) Sooq Paulusip misigisai uagutsinnut qiimmaal­lannarpat?

⁶ Oqaluttuaq qanoq ilinniarfigisin­naavarput? Una maluginiaruk: Aatsaat Paulusi Aasiamut angalaniar­nerminik piviusun­ngortitsigami Guutip anersaavanit unitsin­neqarpoq. Aatsaat Paulusi Bityniamut qanilligami Jiisusimit unitsin­neqarpoq. Aamma aatsaat Paulusi Troassimut tikikkami Jiisusimit Makedoniamukaq­quneqarpoq. Jiisusip, ilagiinnut niaquusup, immaqa aamma uagut taama siulersus­savaatigut. (Kol 1:18) Assersuutigalugu imaassinnaavoq pionerin­ngussanerluta oqaluus­sisartunil­luunniit pisariaqar­titsiffiunerusumut nuussanerluta eqqarsaatiginikuugipput. Immaqali aatsaat anguniagarput anguniarlugu iliuuseqareerutta Jiisusip anersaaq illernartoq aqqutigalugu siulersus­savaatigut. Sooq? Assersuuteqariarta: Biilit aatsaat ingerlanerminni sangutin­neqarsin­naasarput. Taamatuttaaq kiffartor­neruniar­nitsinni Jiisusip siulersus­savaatigut, aatsaalli ingerlagutta – tassa iliuuseqarutta – taamaaliussaaq.

 ⁷ Taavami iliuuseqar­neruniarnerput ingerlaannaq pilluaq­quneqan­ngippat? Uniinnassaagut eqqarsarluta Guutip anersaavata siulersun­ngikkaatigut? Naamik. Eqqaamajuk aamma Paulusip anguniakkani ingerlaannaq angunngikkai. Taamaattoq ammaanneqar­nissami tungaanut kasuttor­tuarpoq. Uaguttaaq qularis­sanngilarput ujarler­tuarutta “oqaluus­sinissamut matorujussuaq” uatsinnut ammarneqassasoq. – Kor 1. 16:9.

8. (a) Illoqarfik Filippi oqaluttuariuk. (b) Qinusarfimmi oqaluussineq nuannersumik sumik kinguneqarpa?

⁸ Makedoniamut tikereeramik Paulusikkut illoqarfimmut Filippimut apuupput, tassanilu innuttaasut Romamiuunertik tulluusimaarutigaat. Filippimi sorpassuit Romami pissutsitut ipput, tassanilu Romamiut sakkutoorpassui soraarnerit najugaqarput. Paulusikkut paasivaat illoqarfiup avataata tungaani kuup eqqaani qinusarfeqartoq. b Ullormi qasuersaarfimmi taakunnarput arnallu arlallit guutisioriartortut oqaloqatigilerpaat. Arnaq Lydiamik atilik ‘tusarnaarpoq, uummataalu Jehovap ammarpaa’. Lydiap paasisani killitsis­sutigalugit inoqutinilu imermut morsutsin­neqarput. Taava Paulusikkut angerlarsimaf­fimmini inisimasorilerpai. c – ApS 16:13-15.

9. Nalitsinni Paulusimik qanoq ilaarsisoqartarpa, taakkulu Jehovamit qanoq pilluaq­quneqarpat?

 ⁹ Lydia imermut morsutsin­neqarmat Paulusip angalaqataasalu nuannaarnerat takorlooruk! Paulusip Makedoniamut ikaaqquneqar­nermisut iliornini aamma arnap Guutimik mianerinnittup taassuma qinnutaanut akissutaasutut Jehovamit atorneqarnini nuannaarutigingaarsimassavaa. Aamma nalitsinni uppeqaterpassuagut – inuusuttut, utoqqaat, aappaqan­ngitsut aappallillu – oqaluus­sisartunik pisariaqar­titsiffiunerusunut nuuttarput. Ajornar­torsior­nerminni nuannaarlutik pinertusaarsin­naasarput inuit Lydiatut ittut, tassa Biibilimi ilumoortunik tusarnaarumasut, naapittaramikkit. Illimmi, allannguuteqarlutit oqaluus­sisartunik pisariaqar­titsiffiunerusumut nuussinnaavit? Taamaalioruit pilluaq­quneqangaassaatit. Aaron inuusut­tuulluni Amerikamut Qiterlermut nuuppoq. Allamut nuussimasorpassuit assigalugit ima oqarpoq: “Nunamut allamut nuukkama anersaakkut siumukarlungalu Jehovamut qanillinerulerpunga. Oqaluus­sinerlu nuanneqaaq, maanna arfineq-pingasunik Biibilimik ilinniar­titaqarpunga!”

10. Paulusikkunnut tunngatillugu anersaapiluit qanoq akuulerpat?

¹⁰ Siornatigut Saatanip anersaapiluillu Filippimi illoqarfinnilu eqqaaniittuni killeqan­ngitsumik inunnut sunniuteqar­tarsimapput, maannali nutaarsiassat nuannersut oqaluus­sissutigineqalermata Saatanip kamaatigingaarsimassavaa. Taamaattumik tupinnan­ngitsumik inuit Paulusimik angalaqataanillu akerlilersuitin­niarlugit anersaapiluit tamaviaarsimassapput. Filippimi kiffap arnap inuusuttup siulittuisartumik anersaapilullip naalakkani aningaasarsior­tingaartarpai. Ullut ilaanni Paulusikkut qinusarfim­mukartut ima suaartarluni malilerpai: “Angutit ukua Guutip Qutsinnerpaap inussiaataasa aniguisitaanermut aqqummik oqaluus­siffigaasi.” Imaassinnaavoq anersaapiluup arnaq inuusuttoq taamatut suaartartikkaa isumaqar­titsiniaalluni Paulusip ilinniar­titsissutai arnallu siulittuutai ataatsimik aallaaveqartut. Taamaalilluni inuit Kristusip malinnittaanut ilumoortunut tusarnaarpian­ngitsoorsin­naapput. Paulusilli arnaq inuusuttoq nipangersippaa anersaapiluk anisikkamiuk. – ApS 16:16-18.

11. Anersaapiluk kiffamit arnamit anisinneqareermat qanoq pisoqarpa?

¹¹ Kiffap arnap naalagai kamangaalerput paasigamikku taanna aqqutigalugu aningaasarsiorsin­naajunnaarlutik. Paulusi Siilarsilu uniakalaagin­narlugit silami tuniniaasarfimmi atorfilittanut eqqartuus­sisartunut, tassa oqartus­saasunut Romamut sinniisunut,  sassartippaat. Naalagaasut nalunngilaat eqqartuussisut taakkua juutit uumigigaat Romamiuunertillu tulluusimaarutigigaat. Taamaattumik oqarfigaat Paulusi Siilarsilu ileqqunik Romamiut akuerisin­naanngisaannik ilinniar­titsisar­nermikkut eqqissiviil­liortitsisut. Tusarnaartut ingerlaannaq qisuariarput. Inuppassuit tuniniaasarfim­miittut kamallutik Paulusi Siilarsilu akerartulerpaat, ‘anaaler­neqarnissaallu atorfilittat peqqussutigaat’. Taava parnaarus­saatinneqarput. Paarsisup angutit ajoquser­neqartut taakku “soqqusaaqaluni ineeqqamut ilorlerpaamut piseriarlugit isigaat qisummut kiggitsivimmut aalajangerpai”. (ApS 16:19-24) Matu matuneqarmat ima taartigisimassammat Paulusi Siilarsilu imminnut takusin­naasimas­sanngillat. Jehovalli takusinnaavai. – Tuss 139:12.

12. (a) Kristumiut malersor­neqarnertik qanoq isigaat, aamma sooq? (b) Saatani inuillu taassumannga sunnertittartut qanoq akerlilersuisarpat?

¹² Jiisusi malinnitsiminut ima oqarsimavoq: ‘Malersor­neqassaasi.’ (Joh 15:20) Taamaattumik Paulusikkut Makedoniamut aallaleramik akerlilersor­neqarnissartik ilimagaat. Malersor­neqaleramik Jehovamit iluarineqan­nginneq pinnagu Saatanip kamanneranut ersiutaasutut isigaat. Nalitsinni inuit Saatanimit sunnertittartut Filippimiutulli iliortarput. Atuarfimmi suliffimmilu akerlilersuisut salluliuutigisarpaatigut, tamatumalu kingunerisaanik akerlilersuisut amerlisarput. Nunat ilaanni upperisarsiortut akerlilersuisuusut eqqartuus­sivitsigut unnerluutigisarpaatigut ima oqarlutillusooq: ‘Nalunaajaasut taakku eqqissiviil­liortitsisarput ileqqunik uagut maanimiuusugut akuerisin­naanngisatsinnik ilinniar­titsinermikkut.’ Sumiiffiit ilaanni uppeqatigut unatarneqartarput parnaarus­saasarlutillu. Eqqaamas­savarpulli Jehovap tamakku tamaasa isigigai. – Pet 1. 3:12.

13. Sooq parnaarus­sivimmi paarsisoq ima aperiva: “Annaanneqarumallunga qanoq iliussaanga?”

¹³ Paulusi Siilarsilu malersor­neqarnertik pissutigalugu eqqissisimajun­naarsimassapput. Piffissalli ingerlanerani unnuap-qeqqata missaani eqqissial­lakkamik “qinupput erinarsorlutillu Guuti unnersiutigalugu”. Tassangaannaq nuna sajorujus­sualermat parnaarussiviup toqqavia sajulerpoq! Parnaarus­sivimmi paarsisoq iterpoq, takugamiullu matut ammasut parnaarussaasut peqanngis­soralugit sioorangaalerpoq. Nalunnginnamiuk parnaarussaasut qimaasimappata pillarneqas­salluni “imminut toqunniarluni panani amuaa”. Paulusili nipituumik ima suaarpoq: “Imminut ajortumeeqinak, tamattami maaniippugut!” Paarsisup annilaangalluni ima aperivaa: “Annaanneqarumallunga qanoq iliussaanga?” Paulusip Siilarsillu  annaassin­naanngilaat, Jiisusimi kisimi taamaaliorsinnaavoq. Taamaattumik ima akipput: “Naalagaq Jiisusi upperigukku illit illunniittullu annaanneqassaasi.” – ApS 16:25-31.

14. (a) Paulusip Siilarsillu parnaarus­sivimmi paarsisoq qanoq ikiorpaat? (b) Paulusi Siilarsilu malersor­neqarnerminni nuannaarlutik pinertusaaramik qanoq pilluaq­quneqarpat?

¹⁴ Parnaarus­sivimmi paarsisup eqqortuliorusunnini pimooruppaa? Paulusip tamanna qularinngilaa. Paarsisoq juutiun­nginnami Allakkat Illernartut pillugit ilisimasaqanngilaq. Taamaattumik kristumiun­ngussaguni ilumoortut tunngaviusut ilinniarlugillu akuereq­qaartariaqarpai. Paulusip Siilarsillu “Jehovap oqaasianik oqaluus­siffigaat”. Ilinniar­titsinertik pimoorutingaaramikku unatarneqar­nerminnit anniarnertik immaqa malugisimajun­naarpaat. Tunumikkulli ikeqartut paarsisup maluginiarpaa ikiilu salillugit. “Taava taanna illuaniittullu tamarmik ingerlaannaq imermut morsutsin­neqarput.” Paulusi Siilarsilu malersor­neqarnermi nuannaarlutik pinertusaaramik pilluaq­quneqangaarput! – ApS 16:32-34.

15. (a) Uppeqaterpassuatta Paulusi Siilarsilu qanoq ilaarsimavaat? (b) Sooq inunnut soqutigin­ninngin­nerarsimasunut kasuttoq­qittarpugut?

¹⁵ Paulusi Siilarsilu ilaarlugit uppeqatitta ilarpassui uppernertik pissutigalugu parnaarus­saaqqatillutik ajunngitsumik kinguneqartumik oqaluus­sisarsimapput. Assersuutigalugu nunami suliatsinnik inerteq­qutaaffiusumi Nalunaajaasut tassani najugaqartut 40 procentii parnaarus­saaqqatillutik Jehova pillugu paasisaqaq­qaarsimapput! (Es 54:17) Aamma maluginiaruk aatsaat nuna sajummat parnaarus­sivimmi paarsisoq Paulusip oqaluus­siffigisaa ikioqqusoq. Taamatuttaaq inuit Kunngeqarfik pillugu tusarliussamik soqutigin­nissiman­ngitsut immaqa inuunerminni annilaar­nartumik pisoqarpat tusarnaarusulissapput. Inunnut oqaluus­siffigisar­takkatsinnut oqaluus­sisarnikkut soqutigin­ninngin­nerarsimasunullu kasuttoq­qittarnikkut qulakkeersin­naavarput tusarnaarusulis­sappata ikiuinissamut piareersimalluta.

16. Paulusip Siilarsillu iperartor­tinneqarnerisa aqaguani susoqarpa?

¹⁶ Paulusip Siilarsillu iperartor­tinneqarnerisa aqaguani ullaakkut atorfilittat oqarput iperagaassasut. Paulusili ima oqarpoq: “Romamiuugaluartugut eqqartuuteq­qaarnata kikkut tamaasa isigitillugit iperartor­teriarluta soqqusaaqalutik parnaarus­saatippaatigut. Maanna isertorlutik anisinnialerpaatigut? Qanoq-aamma! Namminneq aggerniarlik anisillutalu.” Atorfilittat paasigamikku Paulusi Siilarsilu  Romamiuusut annilaarput pisinnaatitaaf­fiinimmi innarliisimapput. d Pissutsit allanngoriar­taarsimapput. Paulusi Siilarsilu kikkut tamaasa isigitillugit iperartor­tinneqarsimapput, maannalu atorfilittat kikkut tamaasa isigitillugit utoqqatserfigisariaqarpaat. Paulusi Siilarsilu kimigiiserfigaat Filippimiit aallaqqullugit. Taakkulu akuersipput, aallanngin­nerminnili kristumiun­ngorlaat amerliartortut qiimmas­saqqaarpaat.

17. Kristumiun­ngorlaat Paulusip Siilarsillu pinertusaarnerat takullugu pingaarutilimmik sumik paasisaqarpat?

¹⁷ Paulusip Siilarsillu Romamiuunertik siusinnerusukkut oqaatigisimagaluarunikku iperartor­tinngitsoorsimasin­naagaluarput. (ApS 22:25, 26) Kisianni taamaaliorsimasuuppata kristumiun­ngorlaat Filippimiittut isumaqalersimasin­naapput Kristusi pillugu naalliuk­kusunnginnamik pisinnaatitaaffitik atoraat. Tamannalu kristumiunut Romamiuun­ngitsunut ajortumik sunniuteqarsimasin­naagaluarpoq. Taakkumi ajortumik pineqar­nissamut inatsisinit illersor­neqanngillat. Tassa Paulusip Siilarsillu naalliutsitaanertik naammagalugu atoramikku ersersippaat kristumiut malersor­neqarnerminni aalajaallutik pinertusaarsinnaasut. Aamma Paulusip Siilarsillu iperartor­neqareerlutik Romamiuunertik oqaatigimmassuk atorfilittat kikkut tamaasa tusaatillugit nassuerutigisariaqarpaat inatsisinut akerliusumik iliorsimallutik. Atorfilittat siunissami inatsisinik maleruaanissartik eqqumaf­figinerus­samassuk kristumiut ajortumik pineqar­nissamut illersor­neqassapput.

18. (a) Nalitsinni utoqqaanertat Paulusi qanoq ilaartarpaat? (b) Nalitsinni ‘nutaarsiassat nuannersut inatsisitigut qanoq illersor­neqarlutillu aalajangersar­neqartarpat’?

¹⁸ Aamma nalitsinni utoqqaanertat maligas­siuinermikkut siulersuisarput. Uppeqatitik arlaannik iliuuseqaq­qugunikkit aamma namminneq taamaalior­nissaminnut piareersimasarput. Uagut Paulusitulli illersor­neqarumalluta qaqugukkut inatsisitigut pisinnaatitaaf­feqarnerput oqaatigis­sanerlugu naliliisarpugut. Guutisior­tuarnias­sagatta inatsisitigut illersor­neqarumalluta pisariaqassappat illoqarfitsinni nunatsinnilu eqqartuus­sivinnut allaallu nunani tamalaani eqqartuus­sivissuarnut suliassan­ngortitsisarpugut. Inatsisit allanngor­tinnissaat pinnagu ‘nutaarsiassanik nuannersunik inatsisitigut illersuineq aalajangersaanerlu’ anguniagaraarput, soorlu Paulusi Filippimi parnaarus­saanermi kingorna ukiut qulit missaat qaangiuttut Filippimiunut taama allattoq. (Flp 1:7) Eqqartuussisut qanorluunniit  aalajangiis­sagaluarpata Paulusik­kutulli Guutip anersaavanit siulersor­neqarluta nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­siuarnissarput aalajangiusimavarput! – ApS 16:10.