„INUIAAT atugar­tuus­susian­nut inuunermilu misilit­tagaan­nut Biibili erseq­qis­saataal­luin­nar­poq nalis­saqan­ngitsoq,“ taama atuagas­siami Kinami Chung Shangip Universitetiani saq­qum­mersin­neqar­tumi al­las­simasoqar­poq. Im­manuel Kant 1700-k­kun­ni isumaliutersor­tar­toq sun­niuteqarluar­toq ima oqar­nerar­neqar­poq: „Biibileqar­nera inun­nul­lu atuagaaler­nera inuian­nut misigisaavoq nuan­ner­ner­paaq. Nikas­saaviginiar­neqar­nerigalui tamarmik . . . inuian­nut ajor­tulior­nerup­put.“ The Encyclopedia Americana-mi ima al­las­simasoqar­poq: „Biibili juutinuin­naq kristumiunuin­narlu sun­niuteqan­ngilaq. . . . Ileq­qoris­saar­nerup up­perisarsior­nerul­lu tungaatigut erlin­nar­tuutitut maan­na isigineqar­poq. Ajoqersuutaalu kil­leqan­ngitsut neriulersitsip­put suli naleqar­neruler­nis­saanik nunarsuup qaam­marsagaaneruler­nis­saanik neriuuteqar­neruleriar­tor­til­luta.“

² Qanorluun­niit up­perisaqaraluaruit atuagaq taan­na pil­lugu paasisaqarusun­ngilatit? 1900-k­kut naaler­neran­ni Biibili tamarmi ilaan­naaluun­niit oqaatsinut 2200-nit amerlanerusunut nutser­neqarsimavoq. Inuit amerlanersaasa Biibili oqaatsit paasisin­naasatik atorlugit atuarsin­naavaat. Naatsorsuutigineqar­poq naqiterisoqar­talermal­li Biibili 4 mil­liardin­ngorlugu naqin­neqarsimas­sasoq.

³ Biibiliuteqaruit imaasa al­lat­torsimaf­fiat qup­perias­sagit. Tas­sani Biibilip atuagar­taasa nalunaarsor­neqar­nerat, Mosesimik al­lak­kat siul­liit-niit Saq­qum­mersitat-nut, takusin­naavat. Biibili 66-nik atuagar­taqar­poq angutinit 40-nit al­lan­neqar­tunik. Im­mik­koor­tua siul­leq 39-nik atuagar­talik Testamentitoq­qamik taaneqar­tar­toq, hebræerisut al­lan­neqaq­qaar­nera pis­sutigalugu Al­lak­kanik Hebræerisuunik taaneqar­tar­tus­saagaluar­poq. Im­mik­koor­tuata aap­paa 27-nik atuagar­talik inup­pas­suar­nil­lu  Testamentitaamik taaneqar­tar­toq angutinit kristumiunit grækerisut al­lan­neqaq­qaar­nera pis­sutigalugu Al­lak­kanik Grækerisuunik taaneqar­tar­tus­saagaluar­poq. Ukiuni 1600-nit amerlanerusuni, tas­sa 1513-imiit u.n.s 98-ip u.n.k. tungaanut, Biibilip atuagar­tai al­lan­neqarsimap­put. Biibilimik al­lat­tut al­latamin­nik eq­qar­tuiniarlutik naapin­ngisaan­nar­put, atuak­kal­lu ilai ataatsik­kut al­lan­neqarlutik al­lat­tut kilometerer­pas­suar­nik im­min­nut ungasitsigigaluarlutik. Taamaak­kaluar­toq Biibili ataasiin­narmik sam­misaqar­poq, im­minul­lu as­sor­tuutin­ngilaq. Ima aperin­ngitsoor­toqarsin­naan­ngilaq: ’Qanoq ilil­lutik angutit 40-nit amerlanerusut ukiut 1600-it ingerlanerini atuak­kanik im­min­nut taama naaper­tuutsigisunik al­las­sin­naap­pat?’

⁴ Biibilip al­lan­neqar­nera ukiut 1900-nit amerlanerusut matuma sior­na naam­mas­sineqaraluar­toq suli ul­lumik­kumut al­laat inun­nik eq­qarsalersitsingaar­tar­poq. As­sersuutigalugu Jobi 26:7 qup­perias­sagit, eq­qarsaatigalugu versi taan­na ukiut 1400-k­kut nalaan­ni ukiunik naatsorsuisar­nit­ta sior­na al­lan­neqar­toq. Tas­sani ima al­las­simasoqar­poq: „Avan­naata qilaa siaarsimavaa soqan­ngitsup qulaagut, nunalu nivinngarlugu soqanngitsup qulaanut.“ Taava Esajap al­lagai ukiuni 700-k­kun­ni ukiunik naatsorsuisar­nit­ta sior­na al­lan­neqarsimasut qup­pik­kit, kapitali 40-milu versi 22 atuarlugu. Tas­sani al­las­simavoq: „Taan­naavoq nuna tamaat qulangerlugu is­siasoq, nunamiul­li pil­ler­tatut ip­put; qilak isivitip­paa saagutut, siaarlugu tuper­tut inigisas­samisut.“ Al­laaserisat taak­ku marluk atuarak­kit suna takorloor­piuk? Silaan­narsuarmi am­malor­toq ‘nivingasoq’. Tamatumun­nga as­singusoq nunarsuup as­singa silaan­narsualiar­taam­miit as­silisaq takusimajun­narsivat. Im­maqa eq­qarsar­putit: ’Qanoq ilil­lutik inuit itsarsuaq inuusimasut taama ilisimatuus­sutsik­kut naaper­tuutsigisumik oqaaseqarsin­naap­pat?’

⁵ Biibili pil­lugu apeq­qut al­la qimerlooriar­tigu. Oqalut­tuarisaanermut naaper­tuup­pa? Ilaat isumaqar­put Biibilimi oqalut­tuarineqar­tut oqalut­tualiaan­naasut inuiaat oqalut­tuarisaaneran­nit tun­ngavis­saqan­ngitsut. As­sersuutigalugu Israelip kun­ngiata Daavip ilumut inuusimanera qanit­tumut al­laat Biibilimiin­naq oqalut­tuarineqar­poq. Oqalut­tuarisaanermik ilisimasal­lit amerlanerit kun­ngi Daavip ilumut inuusimanera akueraat, ilaal­li  isumaqar­put oqalut­tualiaan­naasoq juutinit isumaqatis­sarsior­tar­tunit isumas­sarsiaasoq. Up­per­narsaatit suut takutip­paat?

⁶ 1993-imi Israelimi il­loqarfiusimasup Danip il­lukuisa akor­nan­ni kigar­tugaq „Daavip il­luanik“ eq­qar­tuisoq nas­saarineqar­poq. Kigar­tugaq ukiuni 800-k­kun­ni u.n.s. akeq­qat Israelik­kun­nut ajugaaneran­nut eq­qaas­sutis­siap aseq­qukuani takuneqarsin­naavoq. Taamaalil­luni itsar­nitsami Biibiliun­ngitsumi Daavip eq­qaaneqarfia pigineqaleriataar­poq. Taman­na pingaaruteqar­pa? Tel Avivip ilin­niarfis­suaneersup Israel Finkelsteinip nas­saaq taan­na ima oqaaseqarfigaa: „Daavi pil­lugu kigar­tugaq nas­saarineqarmat Biibilimik naleqan­ngitsuuneraaneq ul­lormiit ul­lormut tun­ngavis­saarup­poq.“ Palæstinami ukior­pas­suar­ni itsar­nitsanik as­saasarsimasoq profes­sori F. Albright ilaan­ni ima oqar­poq: „Itsar­nisarsiuut nas­saarisar­tagaat an­nikitsualup­pas­suit eq­qoq­qis­saar­tuuneran­nut up­per­narsaataap­put, tamatumalu kinguneraa inuiaat oqalut­tuarisaaneran­nut tun­ngatil­lugu Biibilip tutsuigineqaralut­tuin­nar­nera.“ Ima apereq­qis­sin­naavugut: ’Inuiaat oqalut­tuaatitoqaat al­lat as­siginagit atuagaq taan­na pisoqarsuaq qanoq taama oqalut­tuarisaanik­kut eq­qor­tigisin­naava?’ Taman­naan­naan­ngilarli.

⁷ Aam­mat­taaq Biibilimi siulit­tuuteqar­poq. (2 Petrusi 1:20, 21) Oqaaseq „siulit­tuut“ tusarak­ku im­maqa pruf­fiitiunerar­tut siulit­tuutaat eq­quutin­ngisaan­nar­tut eq­qaavatit. Paqumisun­neril­li qimalaariar­tigit Biibilimilu Danielimik al­lak­kat kapitali 8 qup­perlugu. Tas­sani savap angutivis­sap savaasal­lu angutivis­sap meq­qulis­suup ‘nas­sus­sual­lip’ akiuun­nerat Danielip takorluuinik­kut takuaa. Savaasaq angutiviaq meq­qulis­suaq ajugaavoq, nas­sus­suali napim­mat nas­sun­nit sisamanit taarser­neqar­poq. Taman­na qanoq isumaqar­pa? Daniel nangil­luni ima oqalut­tuar­poq: „Sava angutiviaq marlun­nik nas­sulik takusat tas­sa Mederit Perseril­lu kun­ngii, savaasarlu angutiviaq meq­qulis­suaq tas­sa Grækerit kun­ngiat, nas­sus­suarlu isaasa akor­nan­niit­toq tas­sa kun­ngiat siul­leq. Nas­sus­suaq taan­na napim­mat sisamal­lu al­lat taarserlugu pin­ngormata taman­na isumaqar­poq naalagaaf­fim­mit taas­suman­nga kun­ngeqarfiit sisamat pin­ngorumaar­tut, kisian­ni siul­ler­tut pis­saaneqar­tiginatik.“ — Danieli 8:3-22.

 ⁸ Siulit­tuut taman­na eq­quup­pa? Danielimik al­lak­kat 536-p u.n.s. mis­saani naam­mas­sineqar­put. Danielip siulit­tuineranit ukiut 180-it qaangium­mata ukiumi 356-imi u.n.s. inun­ngor­tup Makedoniap kun­ngiata Alexanderersuup Perserit naalagaaf­fiat tigusaraa. Tas­saavoq ’savaasap angutivis­sap meq­qulis­suup nas­sus­sua’. Oqalut­tuarisaanermik ilisimasalik juuteq Josefus naaper­torlugu Alexanderersuaq Persiamut ajugaatin­nani Jerusalemimiim­mat Danielip al­lagai takutin­neqar­put. Danielip siulit­tuutaa takutin­neqarmat isum­mer­poq nam­mineq Persiamut sorsun­nis­sani pineqar­toq. 323-mi u.n.s. Alexanderersuup toqunerata kingor­na naalagaaf­fiata qanoq ingerlasimanera oqalut­tuarisaanermik atuak­kiani takuneqarsin­naavoq. Pif­fis­sap ingerlanerani sak­kutuut naalagaan­nit sisamanit naalagaaf­fik tiguar­neqar­poq, ukiumilu 301-imi u.n.s. ‘nas­suit sisamat’ taak­kua ‘nas­sus­suaq’ taarserlugu naalagaaf­fik sisaman­ngorlugu avin­neqarluni. Tupigusut­tin­neqaq­qip­pugut. Ukiut 200-t kingor­na pisus­saq taama uum­maaritsigisumik eq­qorluar­tigisumil­lu qanoq siulit­tuutigineqarsin­naava?

⁹ Apeq­qut taan­na Biibilip nam­mineq akivaa: „Al­lak­kat Guutimit anersaarfigineqar­tut tamarmik iluaqutaap­put.“ (2 Timotheusi 3:16) Paasis­sutis­sanik Biibilimi atuarsin­naasatsin­nik al­lat­tut 40-t Guutimit isumas­sarsisin­neqarsimap­put. Ilisimatuus­sutsik­kut, oqalut­tuarisaanik­kut siulit­tuutitigul­lu as­sersuutit amerlan­ngitsut takoriik­kavut tun­ngavigalugit taamaal­laat ima isum­mersin­naavugut. Biibili, atuagaq nalis­saqan­ngitsoq inuit ilisimas­susiat tun­ngavigalugu pilersin­neqarsiman­ngilaq. Guutimeersuuvoq. Guutili ilumut piunersoq inup­pas­suit ul­lumik­kut qularaat. Il­lim­mi?