ANGERLARSIMAF­FIK ator­toris­saaruter­pas­sualik ilorrisimaar­nar­pasis­sin­naavoq. Iserluguli im­maqa nuan­niip­poq. Meeq­qat angisuut isumalup­pasil­lutik angajoq­qaatik akisar­paat „aap“ imaluun­niit „naamik“. Anaanaasup ajuusaarutigisar­paa uimi soqutigineq ajormani. Ataataasoq akor­nusersor­tik­kusun­ngilaq. Ungasis­sumi aap­pariit taak­kua angajoq­qaavi utoq­qalisut angerlarsimaf­fim­min­niip­put meeq­qatik er­nut­tatil­lu qaam­mater­pas­suar­ni takusiman­ngisatik maqaasil­lugit. Aam­mali ilaqutareeqar­poq taamator­piaq ajor­nar­torsiuteqaraluarlutik pil­luar­tunik nalerisimaar­tunil­lu. Ajor­nar­torsiutitik qaangersin­naasimavaat. Qanoq ilior­tar­nersut eq­qarsaatiginikuuviuk?

² Nunami ineriar­torfiusumi najugal­lit ilaqutariit takorloorias­sagitit. Ilaqutariit arfineq-marlun­nik inoqutil­lit il­lupalaan­nguami najugaqar­put. Naluaat nerisas­sat sumin­ngaan­niit pis­sarsiaris­sal­lugit — inuit kaan­nersuaqarun­naarsitsisin­naan­ngineran­nik piitsuujun­naarsitsisin­naan­ngin­neran­nil­lu eq­qaasitsis­sut alianar­toq. Naak nunarsuatsin­ni ilaqutariit ilar­pas­sui piitsuugaluarlutik nuan­naar­tuup­put. Sooruna?

³ Nunani pisuuni al­laat aningaasatigut ajor­nar­torsior­toqalersin­naavoq. Japanimi pigis­saar­toqalerut­tormat ilaqutariit il­lusip­put. Iser­titaqar­neruler­nis­sar­tik naatsorsuutigalugu il­lumin­nut akiliinerusaler­put. Taavali „bal­lon­ngi qaar­toor­poq“. Il­lor­tik akilersorsin­naajun­naar­paat akikinaarujus­suarlugulu tunisariaqalerlugu. Il­lumi tas­sani najugaqan­ngik­kaluarlutik akiitsutik suli akilersor­paat. Tamatuma saniatigut aam­ma kreditkor­ti (aningaasaatit sin­nerlugit tigusisin­naatitaaner­tik) eq­qarsarluaq­qaarlutik ator­tan­ngin­namik­ku akiligas­sanik tak­kut­toqar­tarmat akiler­niarlugit ilungersuutigaat. Il­lumi it­tuusoq hestinut aningaasanoor­tar­poq, ilaqutariil­lu akiitsui amerliar­tuin­narlutik. Ilaqutariip­pas­suil­li al­lan­nguisin­naasimap­put iluarusun­nerulis­sutigisamin­nik. Qanoq iliorsimanersut paaserusus­sin­naaviuk?

⁴ Sumiluun­niit najugaqaraluaraan­ni inuit at­taveqatigiin­nerat isumakulun­nar­toqalersin­naavoq ajor­nar­torsiulersitsisumik.  Sulif­fim­mi ingutsisoqarsin­naavoq. Naam­mas­sisat im­maqa al­lanit sin­ngagineqalersin­naap­put pis­sutis­saqan­ngitsumik isor­nar­torsior­neqaatigilerlugit. Im­maqa ul­lut tamaasa uuminar­tumik pis­susilim­mik suleqateqar­toqar­poq. Imaas­sin­naavoq meeq­qat atuarfim­mi qin­ngasaar­neqar­tar­tut, uumisaar­neqar­tar­tut ilagin­naan­nar­neqar­tar­tul­luun­niit. Kisimiit­tunik pilersuisor­pas­suaqar­poq, nalun­ngilaal­lu taman­na al­lanut at­taveqar­nermut oqilisaataan­ngitsoq. Ajor­nar­torsiuter­pas­suit tamak­ku pisuul­lutik inuuniar­neq amerlasuunut ajor­nakusooqaaq.

⁵ Uip­pakajaar­neq maluginagu qaleriiaatiin­naar­tunik ajor­nar­torsior­titsilersin­naavoq naam­magin­nik­kun­naariataar­nis­sap tungaanut. Taamaat­tumik uip­pakajaar­neq ‘nipaatsumik toqutsisumik’ taaneqar­tar­poq, uip­pakajaar­tuaan­nar­nerlu ‘toqunar­tutut arriitsumik sun­niuk­kiar­tuaar­tutut’ oqaatigineqar­tarluni. „Ul­lumik­kut sulisar­tut tamarmik nunarsuaq tamak­kipajaarlugu uip­pakajaar­nermik tamatumalu kingunerisaanik nap­paatinik sun­ner­neqarsimap­put,“ taama oqar­poq profes­sori Robert L. Veninga University of Minnesotameersoq. Nap­paatit uip­pakajaar­nerup kinguneri USA-mut dol­larinik 200 mil­liardinik ukiumut akeqar­tar­tut oqaatigineqar­tar­poq. Uip­pakajaar­neq Amerikap avam­mut nioq­qutis­siaanik nutaamik taagor­neqar­talersimavoq, oqaaserlu „uip­pakajaar­neq“ nunarsuarmi oqaatsit pingaar­nerit ilar­pas­suinut ilaalersimal­luni. Pilersaarutigisaraluit uip­pakajaarluni angumerin­ngitsooraan­ni ilerasut­toqalersin­naasar­poq. Agguaqatigiis­sil­lugu ul­lormut nalunaaqut­tap-akun­neri marluk ilerasut­toqar­tar­toq misis­suinerup takutip­paa. Ilaasali uip­pakajaar­neq qaangersimavaat inuunermin­nilu ingerlal­lualerlutik.

⁶ Ul­luin­nar­ni ajor­nar­torsiutit qanoq qaanger­neqarsin­naap­pat nalerisimaarlunilu inuulerluni? Inuit ilaasa im­mik­kut ilisimasal­lit atuak­kiaat siun­nersor­tis­sarsiorfigisar­paat. Atuak­kal­li taamaat­tut tatiginar­pat? Meeq­qanik perorsaaneq pil­lugu, oqaatsinut 42-nut nutser­neqar­tumik 50 mil­lionin­ngorlugulu naqiter­neqar­tumik atuak­kior­toq Dr. Benjamin Spock ilaan­ni oqar­poq „aalajangersimasuunermik takutitsisin­naan­ngin­neq tas­saasoq . . . Amerikami angajoq­qaat ajor­nar­torsiutiginer­paasaat“. Nangil­lunilu oqaatigaa im­mik­kut ilisimasal­lit, ilaatigut nam­mineq, ajor­nar­torsium­mut pisuusut. „Kingusinaarluta aatsaat paasivar­put ilisimasaqar­niar­nersuat­ta angajoq­qaat im­minut tatigiun­naar­tik­kai,“ taama nas­suer­poq. Taamaat­tumik pis­sutis­saqarluar­poq ima aperis­sal­luni: ’Kia siun­nersuutai maan­nak­kut siunis­samilu inuunermi nalerisimaalersitsisin­naap­pat?’