1-2. Gin jomage ma nyalo konyo japuonjre Muma mondo otim dongruok mochop e batiso?

NYAMINWA AMY modak Fiji wacho kama: “Nahero gik ma ne apuonjora e Muma ahinya. Nang’eyo ni mano e adiera. Kata kamano, nachako timo lokruoge ma dwarore kendo timo dongruok ma achopo e batiso, mana bang’ ka ne asechako riwora gi owete kod nyimine ma ni e kanyakla. Weche ma Amy wachogo konyowa ng’eyo wach moro maduong’: Nenore ni japuonjre Muma biro timo dongruok maber mochop e batiso koyudo kony koa kuom jomamoko e kanyakla.

² Jolendo duto nyalo konyo jopuonjre manyien mondo gin bende gibed jo kanyakla. (Efe. 4:16) Painia moro miluongo ni Leilani, modak Vanuatu wacho kama: “Ngero moro wacho ni nyathi ok en mar ng’ato achiel. Kamano bende, japuonjre Muma ok en mar ng’ato achiel. Mondo ng’ato obi e adiera, dwarore ni ji duto e kanyakla otim kinda e konye.” Joot, osiepe, kod jopuonj mag skul nigi kama gimako mondo gikony nyathi odong ka en ng’ama ber. Gitimo kamano kuom jiwo nyathino kendo puonje gik ma dwarore. Kamano bende, jolendo nyalo konyo jopuonjre Muma mondo gitim dongruok mi gichop e batiso, ka gimiyogi paro mowinjore, gijiwogi, kendo ka giketonegi ranyisi maber.​—Nge. 15:22.

3. Gin ang’o mipuonjori kuom paro ma Ana, David, kod Leilani chiwo?

³ Ang’o momiyo jalendo ma tayo puonjruok mar Muma onego oyie gi kony ma jolendo mamoko nyalo miyo japuonjrene?  Ne ane gima Ana, ma en painia makende ma wuok Moldova wacho: “Ok en gima yotga mondo ng’ato achiel ochop dwaro duto mag japuonjre Muma sama ochako timo dongruok.” Owadwa moro miluongo ni David * ma bende en painia makende e piny Moldova wacho kama: “Kinde mang’eny, jolendo mamoko nyalo wacho gima mulo chuny japuonjre ahinya, gima kata an awuon pok naparoga wacho.” Leilani bende wacho kama: “Hera ma owete gi nyimine nyisoga japuonjre nyalo konyo japuonjreno fwenyo jotich Jehova madier.”​—Joh. 13:35.

4. Ang’o ma wabiro nono e sulani?

⁴ Samoro inyalo penjori ni, ‘Ere kaka anyalo konyo japuonjre Muma mondo otim dongruok to an ok e ma apuonjega Muma?’ We wane ane gima wanyalo timo sama omiwa thuolo mar bedo e puonjruok mar Muma, kod gima wanyalo timo sama japuonjre ochako biro e chokruok. Wabiro neno bende kaka jodong-kanyakla nyalo konyo jopuonjre Muma otim dongruok mi gichop e batiso.

5. En ting’ mane ma in-go sama ogweli e puonjruok mar Muma?

⁵ E puonjruok mar Muma, japuonj e ma nigi ting’ maduong’ mar konyo japuonjre mondo owinj tiend Wach Nyasaye. Sama ogweli e puonjruok mar Muma, onego ibed jakony mar japuonj. Tiji en sire sama opuonjo. (Ekl. 4:9, 10) Gin ang’o sie minyalo timo mondo ibed jakony maber e puonjruok mar Muma mogwelie?

6. Sama idwa dhi e puonjruok mar Muma mogwelie, ere kaka inyalo tiyo gi puonj ma yudore e Ngeche 20:18?

⁶ Ikri ne puonjruok. Mokwongo, kwa japuonj mondo onyisie weche moko matin e wi japuonjreno. (Som Ngeche 20:18.) Inyalo penje kama: “Japuonjreni nopon nade? Ubiro puonjoru wach mane? En wach mane ma diher ni japuonjre ong’e e puonjruogno? Be nitie gimoro amoro monego atim, kata ma ok onego atim, kata ma ok onego awachi sama wan e puonjruok? En ang’o ma anyalo timo mondo akony japuonjreno otim dongruok?” En adier ni japuonj ok bi nyisi weche maling’ ling’ mag japuonjre, kata kamano, weche mobiro nyisi nyalo konyi ng’eyo kaka inyalo konye. Joy ma en jamisonari, bedoga gi mbaka ma chalo kamano gi jolendo ma terega ir jopuonjrene mag Muma. Owacho kama: “Mbaka machalo kamano konyoga ng’at ma adhigono ng’eyo japuonjreno maber, kendo ng’eyo kaka onyalo konye sama wan e puonjruok.”

7. Ka po ni ogweli e puonjruok moro, ang’o momiyo ber ka iiko chon gima ibiro wuoyoe?

⁷ Ka po ni ogweli e puonjruok, tem iko chon gima ubiro wuoyoe. (Ezra 7:10) David  ma nosewuo kuome motelo wacho kama: “Amorga ka ng’at ma tera e puonjruok Muma oiko motelo kama wadhi puonjore. Mano biro miyo ochiw paro ma konyo sama wan e puonjruok.” E wi mano, japuonjre biro neno ni uikoru maber, kendo mano biro ketone ranyisi maber. Kata obedo ni samoro ok ibi iko weche duto, ber kawo thuolo mondo inon weche madongo mubiro puonjoru.

8. Ang’o ma inyalo timo mondo lamo mari omul chuny japuonjre?

⁸ Lamo en gima duong’ ahinya e puonjruok mar Muma, omiyo, en gima ber paro chon gima ibiro wacho ka po ni okwayi mondo ilem. Mano biro konyi mondo ilam e yo ma chopo e chuny japuonjre. (Zab. 141:2) Hanae ma wuok Japan pod paroga weche ma nyaminwa moro ne wachoga e lamo ndalo ma ne Hanae puonjore. Owacho kama: “Nanyalo neno kaka nyaminwano ne nigi winjruok motegno ahinya gi Jehova, kendo an be nagombo ni abed gi winjruok ma chalo kamano gi Jehova. Nawinjoga maber sama oluongo nyinga e lamo.”

9. Ka luwore gi Jakobo 1:19, en ang’o minyalo timo mondo ibed jakony maber sama ogweli e puonjruok mar Muma?

⁹ Sir japuonj sama un e puonjruok. Nyaminwa Omamuyovbi, ma en painia makende e piny Nigeria wacho kama: “Jakony maber en ng’at ma chiko ite sama un e puonjruok. Ochiwo paro e yo mowinjore kendo ok owuo mang’eny nikech ong’eyo ni japuonj e ma nigi ting’ maduong’ mar tayo puonjruok.” Ere kaka inyalo ng’eyo sama onego iwuoye kod gima onego iwachi? (Nge. 25:11) Chik iti maber sama japuonj gi japuonjre wuoyo. (Som Jakobo 1:19.) Kitimo kamano e ka ibiro ng’eyo sama onego ichiwie paro. Adiera en ni, ber nono ka be ochuno ni nyaka iwuo e sechego. Kuom ranyisi, ok diher ni iwuo mang’eny ahinya, kata ng’ado japuonj gi wach moro ma nolero, kata sieko gi wach moro mopogore gi ma iwuoyoe. Kata kamano, inyalo chiwo paro machuok, ranyisi, kata penjo mondo imed lerogo wach moro ma japuonj jiwo. Samoro nyalo bedo ni onge gima dijiw ahinya, kata kamano, pod inyalo jiwo japuonjre kipwoye kendo nyiso ni idewe. Mano biro konye timo dongruok.

10. Ere kaka wach moro mosetimore e ngimani nyalo konyo japuonjre mar Muma?

¹⁰ Pim ne japuonjre wach moro mosetimore e ngimani. Ka po ni owinjore, inyalo wacho ne japuonjre e yo machuok kaka ne ipuonjori adiera, kaka niloyo pek moro, kata kaka Jehova nokonyi e wach moro. (Zab. 78:4, 7) Wachno nyalo konyo japuonjreno timo dongruok kendo tego yiene. Onyalo konyo japuonjre mondo olo pek moro mokaloe. (1 Pet. 5:9) Gabriel, modak e piny Brazil kendo ma sani en painia makende paro wach moro ma nokonye e kinde ma nopuonjore Muma. Owacho kama:  “Ka nawinjo gik mosetimore ne owete gi nyimine e ngimagi, napuonjora ni adier, Jehova neno chandruoge ma wakaloe. Kendo, napuonjora ni ka gin bende ginyalo loyo chandruogego, to kare kata an bende anyalo loyogi.”

11-12. Ang’o momiyo dwarore ni warwak jopuonjre mag Muma mobiro e chokruok gi mor?

¹¹ Mondo japuonjre otim dongruok mochop e batiso, nyaka obi e chokruok ma ok obare kendo tiyo gi puonj moyudo e chokruogego. (Hib. 10:24, 25) Samoro japuonjne mar Muma e ma biro gwele e chokruok ma ohango dhiye. Sama obiro, waduto wanyalo jiwe mondo odhi nyime biro e chokruoge. Ere kaka wanyalo timo kamano?

¹² Rwak japuonjre gi mor. (Rumi 15:7) Ka japuonjre oneno ni orwake gi mor sama obiro e chokruok, mano biro jiwe mondo odhi nyime biro e chokruoge. Mose gi mor, konye mondo ong’ere gi jomamoko, kendo konye mondo owinj ka en thuolo sama en e Od Romo. Kaw thuolo mar wuoyo kode nikech samoro nyalo bedo ni japuonjne odeko, kata nitie weche moko ma pod odiye e Od Romo. Chik iti malong’o sama japuonjreno wuoyo kodi, kendo nyis ni idewe gadier. Rwako japuonjre gi mor kamano, nyalo konye nade? Ne ane ranyisi mar owadwa miluongo ni Dmitrii, ma nobatis higni matin mokalo kendo sani en jakony-tich e kanyakla. Owacho kama koparogo odiechienge mokwongo ma nobiro e chokruok: “Owadwa moro nonena kachung’ oko mar Od Romo kaluor luor. Nowuoyo koda gi ng’wono, kendo nokawa mokowa e Od Romo. Ji mathoth nobiro mosa. Wachno nomako dhoga ahinya. Namor ahinya kendo nagombo mana ni wabed gi chokruok kamano pile ka pile. Onge kama noserwakaega maber kamano e ngimana duto.”

13. Timbeni mabeyo nyalo konyo japuonjre Muma nade?

¹³ Ket ranyisi maber. Timbeni mabeyo nyalo konyo japuonjre mondo obed gadier ni ma e adiera. (Mat. 5:16) Owadwa Vitalii, ma sani en painia e piny Moldova wacho kama: “Naneno kaka joma ni e kanyakla odak kendo kaka ne gin gi timbe mabeyo. Mano nomiyo abedo gadier ni Joneno mag Jehova e ma wuotho gi Nyasaye madier.”

14. Ere kaka ranyisini maber nyalo konyo japuonjre otim dongruok?

¹⁴ Mondo japuonjre ochop e batiso, nyaka oti gi gik mopuonjore e ngimane. Timo kamano ok yotga. Kata kamano, ka japuonjre mar Muma oneno ka itiyo gi puonj mag Muma e ngimani, mano nyalo jiwe mondo oluw ranyisini. (1 Kor. 11:1) Ne ane ranyisi mar Nyaminwa Hanae ma ne wasewuoyo kuome motelo. Owacho kama: “Naneno kaka owete gi nyimine ne timo gik ma ne wapuonjorega. Kokalo  kuom ranyisigi, napuonjora kaka anyalo jiwo jomoko, weyo ne ji kethogi, kendo nyisogi hera. Kinde duto ne giwuoyo maber e wi jomamoko. Kendo an be nadwaro timo kamano.”

15. Ere kaka Ngeche 27:17 konyowa neno gimomiyo onego wadhi nyime bedo osiepe jopuonjre Muma kaka gidhi nyime biro e chokruok?

¹⁵ Mak osiep gi japuonjre. Kaka japuonjre dhi nyime biro e chokruok, nyis ni idewe gadier. (Fil. 2:4) Donge inyalo kawo thuolo mondo ugo mbaka kode? Inyalo nyise kaka imor gi dongruok mosetimo, bende inyalo penje kaka puonjruok mare dhi, joode, kata tije. Kata kamano, tang’ mondo kik ipenj penjo ma nyalo kuodo wiye. Mbaka ma kamano nyalo miyo umed bedo osiepe. Kendo, sama umako osiep gi japuonjre kamano, inyalo konye mondo odhi nyime timo dongruok. (Som Ngeche 27:17.) Hanae ma sani en painia mapile, paro kinde ma nochako biro e chokruoge. Owacho kama: “Kaka namedo bedo gi osiepe e kanyakla, e kaka namedo bedo gi siso mar dhi e chokruoge, kendo najadhi kata sama nawinjo ka aol. Namor bedo gi osiepe manyien, kendo mano nokonya ng’ado osiep gi joma ne ok lam Jehova. Nadwaro ni amed sudo machiegni gi Jehova kaachiel gi owete gi nyimine. Omiyo, nang’ado ni ne idhi batisa.”

16. En ang’o machielo minyalo timo mondo ikony japuonjre Muma one ni en be en achiel kuom jo kanyakla?

¹⁶ Kaka japuonjre medo timo dongruok kendo timo lokruoge moko e ngimane, konye mondo one ni en bende en achiel kuom jokanyakla. Inyalo timo kamano kuom gwele e odi. (Hib. 13:2) Owadwa Denis ma sani tiyo ne Jehova ka en Moldova, paro kinde ma ne en japuonjre Muma. Owacho kama: “Owete gi nyimine nogwela nyading’eny an gi jaoda, mondo wadhi wabudh kodgi. Ne gijonyisowa kaka Jehova nosekonyogi kendo mano nojiwowa ahinya. Bedo gi owete gi nyimine e kinde kaka mago nokonya neno ni adier ne waikore tiyo ne Jehova kendo ni timo kamano ne dhi miyo wadag e ngima maber.” Bang’ ka japuonjre osebedo jalendo, inyalo chano mondo idhi ilend kode. Diego ma en jalendo e piny Brazil wacho kama: “Owete mang’eny nogwela mondo adhi alend kodgi. Mano nomiya thuolo majaber ahinya mar ng’eyogi. Napuonjora gik mathoth kuomgi, kendo nawinjo ka an machiegni gi Jehova kod Yesu.”

17. Ere kaka jodong-kanyakla nyalo konyo jopuonjre Muma?

¹⁷ Many thuolo mar wuoyo gi jopuonjre Muma. Ka jodongo onyiso ni gidewo jopuonjre gadier, mano biro konyogi timo dongruok mi gichop e batiso. Ka in jaduong’-kanyakla, donge inyalo kawo thuolo kinde ka kinde mondo iwuo gi jopuonjre Muma sama gibiro e chokruok? Gibiro fwenyo ni idewogi ka iparo  nyinggi, to ahinya-ahinya sama gichako chiwo paro e chokruok. Donge inyaloga chano mondo ikow jalendo moro sama odhi puonjo ng’ato Muma? Mano nyalo konyo japuonjreno e okang’ ma kata pok niparoga. Painia moro miluongo ni Jackie, modak piny Nigeria wacho kama: “Jopuonjre mang’eny wuoroga ahinya sama gifwenyo ni owadwa moro ma wadhigo e puonjruok mar Muma en jaduong’-kanyakla. Japuonjrena moro nowacho kama: ‘Pastawa ok nyal timo gima kamano ngang’. Olimoga mana joma omewo, to mana ka gichule!’” Japuonjreno sani biro e chokruoge.

18. Ere kaka jodong-kanyakla nyalo chopo ting’ momigi e Tich Joote 20:28?

¹⁸ Tieg jopuonj mag Muma kendo ijiwgi. Jodongo, un gi ting’ maduong’ mar konyo jolendo duto mondo obed molony e tijgi mar yalo kod puonjo. (Som Tich Joote 20:28.) Ka ng’ato oluor tayo japuonjre sama un kode, inyalo konye tayo japuonjreno. Jackie, ma ne wasewuoyo kuome motelo wacho kama: “Jodong-kanyakla penjaga kaka jopuonjrega dhi. Kendo, sa asaya ma an-ga gi pek moro e tayo japuonjre, gimiyaga paro ma nyalo konya.” Jodongo nyalo konyo ahinya e jiwo jolendo mondo ginan e tij puonjo. (1 The. 5:11) Jackie medo wacho kama: “Amorga ahinya sama jodongo ojiwa kendo onyisa ni gimor gi kinda ma atimo. Weche kaka mago chalona pi mang’ich ma duogo chuny sama chieng’ ger. Wechegi mang’won-go miyo abedoga gadier ni atiyo tich maber sama akonyo ji obed jopuonjre Yesu kendo mano miyo abedoga mamor.”​—Nge. 25:25.

19. En ang’o ma biro miyo wabed mamor?

¹⁹ Kata obedo ni samoro waonge gi japuonjre mar Muma, pod wanyalo konyo ng’at machielo ma otim dongruok kendo ochop e batiso. Wanyalo konyo jalendo ma tayo puonjruok Muma kuom chiwo paro moik maber, ma ok wawuoyo ahinya. Wanyalo mako osiep gi jopuonjre mag Muma sama gibiro e Od Romo, kendo ketonegi ranyisi maber. Jodongo bende nyalo jiwo jopuonjre ka gichano mondo gibed e puonjruok margi, kendo ginyalo jiwo jopuonj kuom pwoyogi kendo tiegogi. Kuom adier, wabiro bedo mamor ka wang’eyo ni ne wakonyo ng’ato, kata mana e yo moro matin mondo oher Jehova kendo tiyone.