1. Ere kaka 2 Jo-Korintho 3:1-3 konyowa neno ni tayo japuonjre nyaka ochop e batiso en migawo makende momiwa? (Ne picha manie nyim gaset.)

IWINJOGA nade sama ineno ka obatis japuonjre Muma ma wuok e kanyaklau? Nyaka bed ni wachno miyoga chunyi mor. (Mat. 28:19) To moloyo, ibedoga ma mor ahinya ka po ni in e ma nipuonjori kode mochopo e batiso! (1 The. 2:19, 20) Wanyalo wacho ni jopuonjre manyien ma obatisi gin kaka ‘barupe mag pwoch,’ ok mana ne joma opuonjore kodgi kende, to ne kanyakla mangima.​—Som 2 Jo-Korintho 3:1-3.

2. (a) En penjo mane makende ma ber ka wanono, to nikech ang’o? (b) Puonjruok mar Muma en ang’o? (Ne weche moler.)

² En gima morowa ahinya ni kuom higni ang’wen mokalo, wasebedo ka watayo puonjruok mag Muma * ma dirom 10,000,000 dwe ka dwe e piny mangima. Kendo kuom higni ang’wen-go, osebed kibatis ji mokalo 280,000 higa ka higa mondo gibed Joneno mag Jehova kendo jopuonjre Yesu Kristo. Kata kamano, ere kaka wanyalo konyo jopuonjre mag Muma modhurogo mondo gichop e batiso? E kindegi ma Jehova pod ohore komiyo ji mang’eny thuolo mondo gibed jopuonjre Yesu, wadwaro timo duto ma wanyalo mondo wakony jopuonjrego ochop e batiso mapiyo kaka nyalore. Ndalo modong’ nok!​—1 Kor. 7:29a; 1 Pet. 4:7.

3. Ang’o ma wadwaro nono e sulani e wach puonjo ji Muma?

 ³ Bura Matayo nokwayo ofisewa e pinje mopogore opogore mondo gitim nonro e wi yore minyalo konygo jopuonjre mang’eny mag Muma ochop e batiso. E sulani kod e sula ma luwo, wabiro winjo paro ma joma olony e tijni nochiwo. Moko kuom joma olonygo gin jopainia, jomisonari, kod jorit-alwora. * (Nge. 11:14; 15:22) Gibiro nyisowa gik ma jopuonj kaachiel gi jopuonjre nyalo timo mondo puonjruok mar Muma obed gi nyak. Sulani dwaro nyiso gik moko abich ma japuonjre ka japuonjre nyaka tim ka po in odwaro ni obatise.

4. Ang’o monego waket e paro sama watayo puonjruok e dhoot?

⁴ Owetewa gi nyiminewa mang’eny tayoga puonjruok mag Muma e dhoudi. Kata obedo ni tayo puonjruok e dhoot en yo maber mar miyo japuonjre obed gi siso mar puonjore Muma, kinde mang’eny puonjruok ma kamago itimoga mana kuom dakika matin, kendo samoro ok timgiga juma ka juma. Mondo gikony japuonjre one kaka puonjruok Muma en gima duong’, jolendo moko kwayoga japuonjre namba simo kae to gigochone kata giorone SMS ma nigi ndiko moro e kinde ma ok gitimie puonjruok. Limbe kod tudruok ma kamago nyalo dhi nyime kuom kinde moko. Kata kamano, be japuonjre ma chiwo thuolo matin kamano ne puonjruok Muma nyalo timo dongruok ma chop e batiso adier? Ok yot.

5. Ka luwore gi Luka 14:27-33, en ang’o ma Yesu nojiwo ma nyalo konyowa e tijwa mar loko ji jopuonjre?

⁵ Nitie kinde ma Yesu nogoyo ngeche moko ma ne nyiso gima ng’ato nyaka tim ka odwaro bedo japuonjrene. Nowuoyo e wi ng’at ma dwaro gero od gorofa, kod ruoth moro ma dwaro dhi kedo e lweny. Yesu nowacho ni ng’at ma dwaro gero gorofano nyaka ‘bed piny mondi kendo okwan nengo’ ka pok ochako gedo, kendo ni ruoth ma dwaro dhi e lwenyno nyaka ‘bed piny mondi mi ong’ad paro’ ka be en gi jolweny moromo dhi kedo e lweny. (Som Luka 14:27-33.) E yo ma kamano, ng’at ma dwaro bedo japuonjre Yesu nyaka nonre malong’o ka be oikore luwe adier. Mano e gimomiyo dwarore ni wajiw jopuonjrewa ma timo dongruok mondo gitem ahinya gipuonjre juma ka juma. Ere kaka wanyalo timo mano?

6. Ang’o ma wanyalo timo mondo wabed gi jopuonjre ma timo dongruok?

 ⁶ Chak gi manyo kaka inyalo tiyo gi dakika momedore e puonjruok mutimo e dhoot. Inyalo medo ndiko moko e wi ndiko muchano nono e limbe ka limbe. Ka japuonjre koro osechako ng’iyo gi puonjruok kuom dakika momedore, inyalo penje ka be nitie kamoro ma unyalo puonjorue kubet piny. Dwoko ma obiro miyi biro konyi ng’eyo ka be okawo mapek puonjruok maru. Kaka umedo dhi nyime gi puonjruok, inyalo penje ka doher puonjore diriyo e juma, nikech mano biro konye timo dongruok mapiyo e weche Nyasaye. To pod nitie gik mamoko ma dwarore moloyo mana puonjruok dichiel kata diriyo e juma.

7. Ere kaka japuonj nyalo timo ikruok ne puonjruok ka puonjruok modhi tayo?

⁷ Nikech in e japuonj, dwarore ni iikri maber ne puonjruok ka puonjruok midhi tayo. Inyalo chako ikruok kuom somo sula kata kama udhi puonjoru duto kaachiel gi ndiko ma ni kanyo. Tem mondo puonj madongo ogurre e pachi. Par kuom wi sulano, wiyene matindo, penjo mag puonjruok, ndiko mondik ni “som,” pichni, kod vidio moro amora ma nyalo konyo e lero gima sulano wuoyoe. Kae to par chal mar japuonjreni mondo ine kaka inyalo konye winjo sulano e yo mayot, kod kaka onyalo tiyo gi puonjgo e ngimane.​—Neh. 8:8; Nge. 15:28a.

8. Weche ma jaote Paulo nowacho e Jo-Kolosai 1:9, 10 puonjowa ang’o e wi wach kwayo Jehova mondo okony jopuonjrewa?

⁸ Sama itimo ikruok, par japuonjreni e lamo, kendo ikwa Jehova omiye gik mochando. Kwa Jehova mondo okonyi ipuonj adiera mag Muma e yo ma biro mulo chuny japuonjreni. (Som Jo-Kolosai 1:9, 10.) Tem ng’eyo chon ka po ni nitie gima nyalo bedo matek ne japuonjreni winjo kata yiego. Ket e paro ni gimomiyo upuonjoru kode en ni idwaro konye timo dongruok mondo ochop e batiso.

9. Ere kaka japuonj nyalo konyo japuonjre timo ikruok? Ler ane.

⁹ Wageno ni puonjruok ma utimo gi japuonjreni mar Muma ma ok ubaru biro konye neno gik mabeyo ma Jehova gi Yesu osetimone, kendo mano biro miyo ogomb ng’eyo weche momedore kuomgi. (Mat. 5:3, 6) Mondo japuonjre oyud ber sama upuonjoru, dwarore ni oket pache  duto e puonjruok. Kuom mano, jiwne gimomiyo dwarore ni oikre motelo ne puonjruok ka puonjruok. Inyalo nyise ni ber kosomo motelo kama udhi puonjoruno kendo otem paro kaka onyalo tiyo gi wechego e ngimane. Ere kaka japuonj nyalo timo mano? Ikuru sula moro kanyachiel mondo japuonjre one kaka itimoga ikruok. * Nyise kaka onyalo yudo dwoko ma achiel kachiel mag penjo, kendo ikonye neno kaka onyalo mana kiewo weche madongo ma konye paro dwoko mag penjo. Kae to kwaye mondo ochiw dwoko kotiyo gi wechene owuon. Ka po ni ochiwo dwoko gi wechene owuon, mano biro konyi neno ka be owinjo maber wach muwuoyoe. Kata kamano, pod nitie gimachielo minyalo jiwo japuonjreni mondo otim.

10. Ang’o momiyo dwarore ni japuonjre osom Muma pile, kendo ere kaka onyalo yudo ber sama osomo Muma?

¹⁰ Nitie gik ma japuonjre nyalo timo kende owuon kendo pile ka pile mopogore gi puonjruokne ma juma ka juma. Achiel kuomgi en tudruok gi Jehova pile. Onyalo timo mano nade? Mana kuom winjo gima Jehova wacho, kendo nyiso Jehova kaka en owuon owinjo e chunye. Onyalo winjo Jehova ka osomo Muma pile ka pile. (Jos. 1:8; Zab. 1:1-3) Puonj japuonjreni kaka onyalo tiyo gi “Chenro mar Somo Muma” ma yudore e jw.org. * To nikech idwaro konye mondo oyud ber sama osomo Muma, jiwe mondo opar matut kuom gik ma Muma puonje e wi Jehova kod kaka onyalo tiyo gi wechego e ngimane owuon.​—Tich 17:11; Jak. 1:25.

11. Ere kaka japuonjre nyalo puonjre lamo, kendo ang’o momiyo dwarore ni owuo gi Jehova kinde duto?

¹¹ Jiw japuonjreni mondo owuo gi Jehova e lamo pile ka pile. Lem koa e chunyi sama uchako puonjruok kendo itim kamano bende sama utieko puonjruok. Luong nying japuonjreni e lamo sama un kode kikwayo Jehova mondo okonye. Bende, lemne e lamo magi iwuon. Ka japuonjreni owinjo lamo magi, obiro neno gimomiyo dwarore ni en bende owuo gi Jehova koa e chunye, kotimo kamano e nying Yesu Kristo. (Mat. 6:9; Joh. 15:16) Temie paro kaka somo Muma pile (tiende ni, winjo Jehova) kod lamo (tiende ni,  wuoyo gi Jehova) nyalo konyo japuonjreni sudo machiegni gi Jehova e okang’ miwuoro! (Jak. 4:8) Ka japuonjre otimo kamano pile ka pile, mano biro miyo otim dongruok mondo ochiw ngimane ne Jehova kendo obatise. Kata kamano, ang’o machielo ma biro konye timo mano?

12. Ere kaka japuonj nyalo konyo japuonjre mondo olos osiep gi Jehova?

¹² Gik ma japuonjre puonjore ok onego ochop mana e pache kende, to onego gichop e chunye bende. Nikech ang’o? En nikech chunywa, moriwo nyaka gombowa, e ma chwalowaga mondo watim gik moko. Kata obedo ni Yesu ne en japuonj molony ma nong’eyo mako pach ji, ji ne luwe nikech nochopo e chunygi bende. (Luka 24:15, 27, 32) Dwarore ni japuonjre one Jehova kaka Nyasaye ma nitie adier monyalo sudo machiegni ire, kendo onene kaka Wuon-gi, Nyasache, kendo Osiepne. (Zab. 25:4, 5) Sama upuonjoru, tem mondo kido mag Jehova onere ayanga. (Wuok 34:5, 6; 1 Pet. 5:6, 7) Bed ni uwuoyo e wach mane, tem jiwo gik ma nyiso ni Jehova en Nyasaye ma chalo nade. Kony japuonjre fwenyo kido mag Jehova kaka hera, ng’wono, kod kech. Yesu nowacho ni “chik maduong’ie moloyo kendo mokwongo” en ni ‘waher Jehova Nyasachwa.’ (Mat. 22:37, 38) Tem ahinya mondo hera ma kamano ogurre e chuny japuonjreni.

13. Chiw ane ranyisi ma lero kaka japuonj nyalo konyo japuonjre hero kido mag Jehova.

¹³ E mbekni migoyoga gi japuonjreni, nyise gimomiyo ihero Jehova. Mano nyalo miye siso mar temo matek mondo en be omed sudo machiegni gi Nyasaye. (Zab. 73:28) Kuom ranyisi, e paragraf moro ma upuonjoru kata ndiko musomo, be nitie wach moro ma mulo chunyi ma nyiso kaka Jehova en jahera, oriek, ohero bura makare, kendo en gi teko? Nyis japuonjre wachno, kendo ikone ni mano en achiel kuom gik momiyo ihero Jehova ahinya. Nitie gimoro machielo ma japuonjre ka japuonjre onego otim mondo ochop e batiso.

14. Ang’o ma Jo-Hibrania 10:24, 25 wacho e wi chokruogewa ma ka japuonjre otimo to onyalo timo dongruok piyo?

¹⁴ Waduto dwaher ni joma wapuonjo Muma otim dongruok mi gichop e batiso. Achiel kuom yore ma wanyalo konyogigo mondo gitim kamano en jiwogi mondo gibiga e chokruoge mag kanyakla. Jopuonj  molony wacho ni jopuonjre ma biroga e chokruok mapiyo bang’ chako puonjruok timoga dongruok piyo. (Zab. 111:1) Jopuonj moko nyisoga jopuonjregi ayanga ni gik ma gipuonjorega gin mana nus mar gik monego ging’e, kendo ni ka gidwaro yudo nus modong’no, nyaka gibi e chokruok ma ok gibare. Som Jo-Hibrania 10:24, 25 gi japuonjreni, kendo ilerne ber mobiro yudo kobiro e chokruok. Tugne vidio mar Ang’o ma Timorega e Kingdom Hall? * Konye mondo one kaka chokruok onego obed gima duong’ ahinya e ngimane.

15. Ang’o ma wanyalo timo mondo wakony japuonjre ochak biro e chokruoge mag kanyakla?

¹⁵ Ka po ni japuonjreni pok nobiroga e chokruok moro amora, kata obiroga mana dichiel ka dichiel, ang’o minyalo timo mondo ikonye? Pimne wach moro ma yande ipuonjori e chokruok, to itim kamano gi ilo. Mano nyalo jiwe moloyo mana gwele agwela ni obi. Miye Ohinga mar Jarito ma udhigo nyime e chokruok ma giko juma kata Chenro mar Chokruok. Nyise gik mibiro wuoye e chokruok ma luwo, kendo ipenje ni mane moneno ka more. Gik ma japuonjre biro neno kata winjo e chokruokne mokwongo biro loyone gimoro amora moseganeno kuonde te mosegalemoe. (1 Kor. 14:24, 25) Bende, obiro romo gi ji mang’eny monyalo luwo ranyisigi, kendo ma nyalo medo konye mi ochop e batiso.

16. Ere kaka wanyalo puonjo ji Muma ma gichop e batiso, to ang’o ma wabiro nono e sula ma luwo?

¹⁶ Ere kaka wanyalo puonjo ji Muma ma gichop e batiso? Wanyalo konyo japuonjre ka japuonjre mondo one puonjruok kaka gima kelone ber en owuon. Kuom ranyisi, wanyalo jiwe mondo opuonjre juma ka juma kendo oikre maber ne puonjruok ka puonjruok. Bende, ber jiwe mondo otudrega gi Jehova pile ka pile kendo olos osiep e kinde gi Jehova. E wi mago, dwaher jiwe mondo obiga e chokruok. (Ne sanduk ma ni e ite mar 12 ma wiye wacho ni, “ Gik ma Jopuonjre Onego Otim Mondo Gichop e Batiso.”) Kata kamano, nitie gik mamoko abich ma jopuonj nyalo timo mondo gikony jopuonjregi mag Muma ochop e batiso. Wabiro nono wechego e sula ma luwo.