1. Ang’o momiyo tij loko ji obed jopuonjre en tich ma reso ngima ji?

TIJ loko ji obed jopuonjre Yesu en tich ma reso ngima ji! Ang’o momiyo wawacho kamano? Ka ne Yesu ogolo chik ma yudore e Mathayo 28:19, 20, nowacho kama: “Dhiuru . . . ulok ji obed jopuonjrena, kubatisogi.” Ang’o momiyo batiso en gima dwarore ahinya? En nikech ng’ato ang’ata ma dwaro ni oresi nyaka batisi. Japuonjre ma dwaro ni obatise nyaka yie ni resruok nyalore mana kokalo kuom misango mar Yesu Kristo kendo ni ne ochiere. Mano e momiyo jaote Petro nonyiso Jokristo wetene niya: “Batiso, . . . resou gie sani . . . kokalo kuom chier mar Yesu Kristo.” (1 Pet. 3:21) Omiyo, sama obatis japuonjre manyien, oyudo thuolo mar reso ngimane.

2. Ndiko mar 2 Timotheo 4:1, 2 nyiso ni onego wabed jopuonj ma chalo nade?

² Mondo walok ji obed jopuonjre Yesu, dwarore ni wamed “lony e puonjo.” (Som 2 Timotheo 4:1, 2.) Nikech ang’o? En nikech Yesu nochikowa kama: “Dhiuru . . . ulok ji obed jopuonjrena, . . . kupuonjogi.” Jaote Paulo nowacho ni wanan e tijno nikech ‘kuom timo kamano, wanaresre wawegi kendo reso jo ma winjo weche mwapuonjo.’ Kare, mano e momiyo Paulo nowacho kama: “Sik . . . ka inono weche ma ipuonjo.” (1 Tim. 4:16) Nikech tij puonjo otudore gi loko ji obed jopuonjre, dwarore ni wapuonj e yo maberie mogik.

3. Ang’o ma wadwaro nono e sulani e wach puonjo ji Muma?

³ Wapuonjoga ji tara gi tara adiera ma yudore e Muma. Mana kaka ne onyis e sula motelo, wadwaro ng’eyo kaka wanyalo medo konyo jopuonjrewa mang’eny mondo obatisgi  kendo gibed jolup Kristo. E sulani, wadwaro nono gik mamoko abich ma japuonj ka japuonj onego otim mondo okony japuonjrene ochop e batiso.

4. Ang’o momiyo japuonj nyaka bed gi kido mar ritruok sama otayo puonjruok mar Muma? (Ne bende weche moler piny.)

⁴ Waheroga gik ma wapuonjo ma ni e Wach Nyasaye. Mano nyalo miyo seche moko wawuo mang’eny e wi gik ma wahero. Kata kamano, bed ni watayo Puonjruok mar Ohinga mar Jarito, Puonjruok Muma e Kanyakla, kata wapuonjo ng’ato Muma, ng’ama tayo ok onego owuo ahinya. Ka japuonj dwaro ni Muma e ma mondo opuonj to ok en, nyaka obed gi kido mar ritruok mondo kik oler gik moko duto mong’eyo e wi ndiko kata wach moro. * (Joh. 16:12) Tem ane paro adiera ma ne ing’eyo ka ne obatisi kod ma sani ing’eyo. Nyaka bed ni e kindeno, ne ing’eyo mana puonj mag mise mag Muma. (Hib. 6:1) Nokawi higni mang’eny mondo ibed gi ng’eyo ma in-go sani, omiyo, kik item pong’o wi japuonjreni mar Muma gi gik mang’eny e puonjruok achiel.

5. (a) Ka luwore gi 1 Jo-Thesalonika 2:13, en ang’o ma dwaher ni japuonjrewa ong’e sama wapuonje? (b) Ere kaka wanyalo jiwo japuonjre mondo owuo e wi gik ma opuonjore?

⁵ Wadwaro ni japuonjrewa ong’e ni gik ma wapuonjo a e Muma ma en Wach Nyasaye mokudh gi roho maler. (Som 1 Jo-Thesalonika 2:13.) Ere kaka wanyalo timo mano? Jiw japuonjre mondo owuo e wi gik ma opuonjore. Kar mondo in e ma ilerne adiera mag Muma kinde duto, we mondo en bende olerni moko kuom adierago. Kony japuonjre mondo one kaka onyalo tiyo gi Wach Nyasaye e ngimane owuon. Ti gi penjo ma biro miyo ing’e paro ma en-go e wi ndiko moro ma osesomo. (Luka 10:25-28) Kuom ranyisi, inyalo penje kama: “Ndikoni okonyi fwenyo kido mane ma Jehova nigo?” “Ere kaka adiera mipuonjorini nyalo konyi?” “Iwinjo nade e wi gima ia puonjorino?” (Nge. 20:5) Gima duong’ ok en kar romb gik ma japuonjre osepuonjore, to en hera ma oherogo gik ma opuonjorego.

6. Ang’o momiyo seche moko ber dhi gi japuonj molony sama idhi tayo puonjruok mar Muma?

⁶ Be idhiga gi jolendo molony sama idhi puonjori gi japuonjreni? Ka itimoga kamano, inyalo penje paro ma en-go e wi yo mipuonjogo, kendo ka be iweyo mondo Muma e ma opuonj. Nyaka ibed gi kido mar bolruok ka idwaro timo  dongruok e yo mipuonjogo. (Pim gi Tich Joote 18:24-26.) Bang’e, inyalo penjo jalendo molonyno ka be japuonjreno owinjo gik ma ipuonje. Inyalo bende kwayo jalendono mondo otani puonjruogno ka po ni ok ibi bedo kuom juma achiel kata jumbe moko. Mano biro miyo puonjruogno odhi nyime ma ok obare, kendo biro miyo japuonjre one ni puonjruok en gima duong’. Kik iparga ni mano en japuonjreni kendi kendo ni onge ng’at machielo ma nyalo taye. Gima duong’ ma idwaro en japuonjreni otim dongruok mondo en bende owuoth e adiera.

7. Ang’o ma biro konyo japuonjre mondo obed ma mor gi gik ma opuonjore?

⁷ Dwarore ni japuonjre one ni imor gi gik mipuonje, kendo ni ionge gi kiawa moro amora e wi adiera mag Muma. (1 The. 1:5) Mano biro miyo en bende obed ma mor gi gik mopuonjore. Inyalo kata nyise kaka adiera mag Muma osekonyi in iwuon. Mano biro konye neno ni Muma oting’o rieko ma nyalo konye kata en owuon.

8. Gin ang’o mamoko minyalo timo mondo imed konyo japuonjre Muma, to ang’o momiyo ber timo kamano?

⁸ Sama upuonjoru, nyis japuonjreni ranyisi mag joma ing’eyo ma ne nigi pek ma chal gi ma en-go, kod kaka ne giloyo pekgo. Inyalo dhi gi ng’at machielo ma ni e kanyaklau ma ranyisine nyalo konyo japuonjreni. Kata, inyalo tiyo gi sula kod vidio ma yudore e jw.org e bwo wich ma wacho ni “Muma Loko Kit Ngima Ji.” * Sula kod vidio kaka mago biro konyo japuonjreni one gimomiyo ber ka otiyo gi puonj mag Muma e ngimane.

9. Ere kaka inyalo jiwo japuonjreni mondo onyis joodgi gik ma opuonjore?

⁹ Ka po ni japuonjreni nigi jaode, be jaodeno puonjore Muma? Ka ok opuonjre, en bende gwele mondo obed e puonjruok. Jiw japuonjreni mondo onyis osiepene kod joodgi gik ma opuonjore. (Joh. 1:40-45) Ere kaka inyalo timo mano? Inyalo penje kama: “Ere kaka inyalo lero adierani ne joodu?” kata ni, “En ndiko mane ma inyalo tiyogo mondo iler ne osiepni moro ni wachni en adiera?” Sama itimo kamano, ng’e ni itiego japuonjreni mondo en bende obed japuonj. Kae to, ka po ni owinjore, onyalo chako lendo kaka jalendo ma pok obatisi. Inyalo penjo japuonjreni ka be nitie ng’at machielo mong’eyo ma diher puonjore Muma. Ka po  ni nitie ng’ama diher puonjore, tudri gi ng’atno mapiyo kaka nyalore kendo en bende inyise chenro mar puonjruok Muma. Nyise vidio ma wacho ni Ere Kaka Wapuonjoga Ji Muma? *

10. Mana kaka onyis e 1 Jo-Thesalonika 2:7, 8, ere kaka japuonj nyalo luwo ranyisi mar Paulo?

¹⁰ Jopuonj onego oher jopuonjregi gadier kendo ginyis ni gidewogi. Dwarore ni wane jopuonjrewa kaka owetewa gi nyiminewa ma kinde ma biro. (Som 1 Jo-Thesalonika 2:7, 8.) Ok bi bedo ma yotnegi ng’ado osiepe ma ne gin-go e piny kendo timo lokruok ma dwarore mondo giti ne Jehova. Kuom mano, ber ka wakonyogi manyo osiepe e kanyakla. Los osiep gi japuonjreni mar Muma kuom wuoyo kode kinde ka kinde, ok mana sa puonjruok kende, to e seche mamoko bende. Ka igoyone simu, iorone ote machuok, kata ilime sama ne ok uchano puonjoru, ibiro nyiso ni idewe gadier.

11. En ang’o ma dwaher ni japuonjrewa oyud e kanyakla mar Jokristo, to nikech ang’o?

¹¹ Nitie ngero moro ma wacho ni: “Nyathi ok en mar ng’ato achiel.” Wan be wanyalo wacho ni: “Japuonjre ok en mar ng’ato achiel, to en mar kanyakla duto.” Mano e momiyo japuonj molony biro temo matek mondo japuonjrene ong’ere gi jo mamoko e kanyakla ma nyalo konyo japuonjreno timo dongruok. Timo kamano biro konyo japuonjreno obed e kind jo Nyasaye, ma biro konye timo dongruok e weche Nyasaye kendo konye sama chunye onyosore. Dwaher ni japuonjre ka japuonjre one ni en bende en achiel kuom jo kanyakla ma wachamogo chiemb chuny kanyachiel. Wadwaro ni one hera ma wan-go e kindwa kaka Jokristo. Mano biro miyo obedne mayot ng’ado tudruok ma ni e kinde gi joma ok lam Jehova. (Nge. 13:20) Kata ka po ni osiepene machon ok dware, obedo gadier ni obiro yudo osiepe mogene e riwruok mar oganda Jehova.​—Mar. 10:29, 30; 1 Pet. 4:4.

12. Ang’o momiyo en gima dwarore mondo wawuo e wi chiwruok kod batiso gi jopuonjrewa mag Muma?

¹² Wuo kod japuonjreni e wi gima omiyo dwarore ni ochiwre ne Jehova kendo obatise. Kuom adier, gima duong’ momiyo wapuonjore gi ng’ato en ni mondo wakonye ochop e batiso. Dweche  matin bang’ ka ng’ato osechako puonjore Muma, to ahinya-ahinya kosechako biro e chokruoge, onego ong’e ni puonjruokne onego okonye bedo Janeno mar Jehova.

13. Gin okenge mage ma japuonjre onego okaw ma nyiso ni otimo dongruok kendo adwaro ni obatise?

¹³ Mosmos, japuonjre Muma mohero puonjruok biro timo dongruok mochop e batiso. Mokwongo, japuonjreno nyaka ng’e Jehova, ohere, kendo oket yie kuome. (Joh. 3:16; 17:3) Kae to obiro bedo gi winjruok maber gi Jehova, kendo chako makore gi kanyakla. (Hib. 10:24, 25; Jak. 4:8) Gikone, japuonjreno biro weyo timbe maricho kendo loko chunye gadier. (Tich 3:19) E kindego, yie ma en-go biro chwale mondo oland ne jomoko gik ma opuonjore. (2 Kor. 4:13) Kae to obiro chiwo ngimane ne Jehova kendo nyiso mano kokalo kuom batiso. (1 Pet. 3:21; 4:2) To mano kaka chieng’ batisono en odiechieng mor ne ji duto! Sama japuonjre kawo okenge ma nyiso ni otimo dongruok mondo ochop e batiso, pwoye kendo jiwe mondo omed dhi nyime timo dongruok.

14. Ere kaka japuonj nyalo nono dongruok ma japuonjre timo?

¹⁴ Dwarore ni wahore sama wakonyo japuonjrewa timo dongruok mondo ochiwre ne Jehova kendo obatise. Nitie kinde ma biro dwarore ni wanon ka be japuonjre gombo tiyo ne Nyasaye gadier. Be nitie gimoro amora ma nyiso ni otimo matek mondo oluw chike Yesu? Koso odwaro mana ng’eyo gik ma Muma puonjo?

15. Gin gik mage ma japuonj onego onon mondo okonye ng’eyo ka be japuonjre timo dongruok?

¹⁵ Kinde ka kinde non dongruok ma japuonjre osetimo. Kuom ranyisi, be onyisoga Jehova gik ma ni e chunye gadier? Be owuoyoga gi Jehova e lamo? (Zab. 116:1, 2) Be en gi chenro ma mare owuon mar somo Muma? (Zab. 119:97) Be obiroga e chokruoge ma ok obare? (Zab. 22:22) Be nitie lokruok moro amora ma osetimo e ngimane? (Zab. 119:112) Be osechako nyiso osiepene kod joodgi gik ma opuonjore? (Zab. 9:1) To maduong’ie moloyo, be odwaro bedo achiel kuom Joneno mag Jehova? (Zab. 40:8) Ka po ni japuonjreni pok otimo dongruok kata e achiel kuom  wechego, non e yo mariek gimomiyo, kae to iwuo kode ayanga kendo gi muolo e wi wachno. *

16. En kinde mane ma onego iwe puonjruok gi ng’ato?

¹⁶ Kinde ka kinde, inyalo nono ka be onego idhi nyime puonjori gi ng’ato. Penjri kama: ‘Be japuonjreno ikorega ne puonjruok? Be odigniga e wach biro e chokruok? Dibed ni pod en gi timbe moko maricho? Di po ni pod en gi tudruok gi din mar miriambo?’ Ka dwoko mag penjogo en ee, medo puonjruok gi japuonjreno biro chalo gi temo puonjo ng’ato goyo abal to ok odwar bedo mang’ich! Ere tiende dhi nyime puonjruok gi ng’ama ok kaw mapek gik ma opuonjore kendo ma ok dwar timo lokruok e ngimane?

17. Ka luwore gi 1 Timotheo 4:16, gin ang’o ma jopuonj duto ma tayo puonjruok mag Muma nyaka tim?

¹⁷ Wakawo mapek migawo momiwa mar loko ji obed jopuonjre Yesu, kendo wadwaro ni wakony jopuonjrewa mag Muma mondo otim dongruok nyaka gichop e batiso. Mano e momiyo sama watayo puonjruok mar Muma, wabiro weyo mondo Muma e ma opuonj kendo wapuonj gi ilo ka wan gadier gi gik ma wapuonjo. Wabiro jiwo jopuonjrewa mondo omak osiep gi joma ni e kanyakla. Kendo wabiro jiwone gimomiyo ber ka ochiwore kendo obatise. Bende kinde ka kinde, wabiro nono dongruok ma japuonjre osetimo. (Ne sanduk ma ni e ite mar 13 ma wacho ni “ Gik ma Jopuonj Onego Otim Mondo Gikony Jopuonjre Ochop e Batiso.”) Wamor ahinya ni omiwa thuolo mar timo tich ma reso ngima ji! Wang’aduru e chunywa ni wabiro timo duto ma wanyalo mondo wata jopuonjre ma timo dongruok kendo konyogi nyaka gichop e batiso.