Gima Yesu Nopuonjo e Wi Pinyruodh Nyasaye

“Nowuotho e mier madongo kod matindo, koyalo . . . Wach Maber mar pinyruodh Nyasaye.”​​—⁠LUKA 8:1.

WAHERO wuoyo kuom gik mamulo ngimawa, kendo kuom gik ma chunywa ohero ahinya. Mana kaka Yesu owuon nowacho, “gik mogundho e chuny ema dhok owacho.” (Mathayo 12:34) Ka wanono gik ma ne Yesu owuoyoe kane en e pinyka, wanyalo wacho ni gima duong’ ma nowuoyoe ne en Pinyruodh Nyasaye.

Pinyruodh Nyasaye en ang’o? Pinyruoth en sirkal ma ruoth ema lochoe. Omiyo Pinyruodh Nyasaye en sirkal ma Nyasaye owuon ema ochungo. Yesu nowuoyo ding’eny e wi Pinyruodh Nyasaye, kendo mano e wach maduong’ ma nolando. Buge ang’wen mag Injili wuoyo kuom Pinyruodhno mokalo ndalo 110. Kata kamano, Yesu ne ok puonj mana gi weche kende. Gik ma notimo bende nopuonjo ji gik mang’eny e wi Pinyruodh Nyasaye kod gik ma pinyruodhno biro timo.

Ruodhe en ng’a? Ruodh Pinyruodh Nyasaye ok yier gi dhano e yor ombulu. Kar mano, Nyasaye owuon ema yiero Jaloch mare. Yesu nonyiso kuom gik ma nopuonjo ni en ema Nyasaye oyiere mondo obed Ruoth.

Yesu nong’eyo weche ma Muma nokoro ni Mesia manosingi ne dhi locho e Pinyruoth manyaka chieng’. (2 Samuel 7:⁠12-​14; Daniel 7:⁠13, 14; Mathayo 26:⁠63, 64) Par bende ni Yesu owuon nowacho ayanga ni en e Mesia ma nokor wachne. Kuom mano, Yesu ne nyiso ni en e Ruoth ma Nyasaye oyiero. (Johana 4:⁠25, 26) Omiyo, Yesu notiyo e yo mowinjore gi wach mar “pinyruodha” nyading’eny.​​—⁠Johana 18:36.

Bende Yesu nopuonjo ni nitie joma moko mabiro locho kode e Pinyruodhno. (Luka 22:⁠28-​30) Noluongo jogo ni “kueth matin,” nikech kwan-gi ne dhi bedo manok. Nowacho kuomgi ni: “Wuoro ohero miyou pinyruoth.” (Luka 12:32) Buk mogik ei Muma nyiso ni ji 144,000 kende ema biro locho gi Kristo.​​—⁠Fweny 5:⁠9, 10; 14:1.

Pinyruodhno locho koa kanye? Yesu nonyiso jaloch ma Ja-Rumi Pontio Pilato ni, “Pinyruodha ok mar piny ka.” (Johana 18:36) Pinyruodh Nyasaye e lwet Kristo ok bi locho kokalo kuom dhano. Yesu nowuoyo nyadinwoya kuom Pinyruodh Nyasaye kaka “pinyruodh polo.” * (Mathayo 4:⁠17; 5:⁠3, 10, 19, 20) Omiyo, Pinyruodh Nyasaye en sirkand polo.

 Yesu nogeno chuth nobiro dok e polo bang’ tieko tije e pinyka. Nowacho ni kodok e polo, nodhi ‘loso kar bet,’ mondo oyaw thuolo ne joma ne dhi locho kode.​​—⁠Johana 14:⁠2, 3.

Ang’o ma Pinyruodhno timo? Yesu nopuonjo jowinjone mondo olam Nyasaye kama: “Pinyruodhi mondo obi, gi midwaro mondo otimre e piny kaka e polo.” (Mathayo 6:⁠9, 10) Dwaro mar Nyasaye sani timore e polo. Pinyruodhno ema Nyasaye tiyogo mondo gima odwaro otimre e piny. Mondo dwarone otimre chuth, Pinyruodhno biro kelo lokruok madongo e pinyni.

Ang’o ma Pinyruodhno biro timo ne piny? Yesu nopuonjo ni Pinyruodh Nyasaye biro tieko richo kuom golo joma chunygi nie timo richo. (Mathayo 25:⁠31-​34, 46) Mano biro kelo giko mar mibadhi kod richo duto. Nopuonjo ni piny biro pong’ gi “jo mamuol,” joma kare, joma ng’won, “jo ma chunygi ler,” kod joma ohero kuwe.​​—⁠Mathayo 5:⁠5-9.

Be joma beyo kamano biro dak e piny mochidoni? Ooyo! Yesu nosingo ni Pinyruodh Nyasaye biro kelo lokruok madongo ne pinyni. Jal ma ne ogur but Yesu nonyise kama: “Yesu, para chieng’ midonjo e pinyruodhi.” Yesu nodwoke ni: “Adier awachoni tinende niya, inibed koda e Paradis.” (Luka 23:⁠42, 43, New World Translation of the Holy Scriptures) Ee, Pinyruodh Nyasaye biro loko piny mangima mondo obed paradis, machalo gi ma ne nitie e puoth Eden.

Ang’o kendo ma Pinyruodhno biro timo ne dhano? Yesu notimo gik mang’eny moloyo mana chiwo singo mag gik ma Pinyruodh Nyasaye ne dhi timo. Bende nonyiso  gik ma pinyruodhno biro timo. Yesu nochango tuoche mang’eny e yor hono, omiyo nonyiso mana e yo matin gima Pinyruodhe biro timo e okang’ malach e kinde mabiro. Bug Injili mokudhi gi much Nyasaye, wacho kama kuom Yesu: “Yesu ne wuotho e Galili duto, kopuonjo e sunagokegi, kendo koyalo Wach Maber mar pinyruoth, kendo kochango tuoche duto gi midekre duto man kuom ji.”​​—⁠Mathayo 4:⁠23.

Yesu nochango tuoche mopogore opogore. Ne ‘oyawo wang’ ng’at ma nonyuol muofu.’ (Johana 9:⁠1-7, 32, 33) Yesu norieyo bade momulo ng’at moro ma ne nigi tuwo marach mar dhoho mochango. (Mariko 1:⁠40-​42) Kane okelne “ng’ato ma ite odino, kendo radwal,” Yesu nonyiso ni ne en gi nyalo mar ‘miyo joma itgi odino owinj, kendo jo mamomo owuo.’​​—⁠Mariko 7:⁠31-​37.

Ruoth ma Nyasaye oketo bende ne nigi teko mar chiero jomotho. Yesu nochiero jomotho kuonde adek mopogore. Jogo ne gin, wuowi ma miderma ma min-gi ne chi liel, nyako ma jahigini 12, kod Lazaro ma ne en osiep Yesu ahinya.​​—⁠Luka 7:⁠11-​15; 8:⁠41⁠-⁠55; Johana 11:⁠38-​44.

Kowuoyo kuom kinde maber ma joma nie bwo Pinyruodh Nyasaye orito, Yesu nokoro kokalo kuom jaote Johana kama: “Koro kar dak mar Nyasaye ji ni go; Nyasaye nodag kodgi, kendo ginibed joge, mi Nyasaye owuon nobed kodgi. Kendo Nyasaye noywe pi wang’ duto e wengegi; tho ok nobedie kendo, kata ywak, kata nduru, kata rem ok nobedie, nikech gik machon osekadho.” (Fweny 1:1; 21:⁠3, 4) Par ane​​—⁠piny ma onge ywak, rem, kod tho! Kanyo ema tiend lamo ni dwaro mar Nyasaye otimre e piny kaka e polo biro chopoe chuth.

Pinyruodh Nyasaye nobi karang’o?  Yesu nopuonjo ni chakruok mar lochne ka en ruoth ne dhi bedo e kinde makende ma noluongo ni “bedone e loch.” Yesu nokoro gik ma ne dhi nyiso ni osechako locho kaka ruoth. E kindeno, piny ngima ne dhi yudo chandruok, moriwo lwenje, kech, yiengni mar piny, tuoche, kod medruok mag timbe maricho. (Mathayo 24:⁠3, 7-​12, NW; Luka 21:⁠10, 11) Gik ma Yesu nokoro kaachiel gi mamoko bende osebedo ka timore, to moloyo chakre e higa mar 1914, higa ma ne Lweny Mokwongo mar Piny otimore. Omiyo, gie sani Yesu locho kaka Ruoth. E kinde mokayo machiegni, Pinyruodhno biro miyo dwaro mar Nyasaye otimre e piny. *

Ere kaka biro mar Pinyruodh Nyasaye mulo ngimani? Mano luwore gi kaka ibiro rwako weche mag Yesu.

[Weche moler piny]