Tuʼn qxiʼ toj xnaqʼtzbʼil

Tuʼn qikʼx atz jatumel ta tajlal xnaqʼtzbʼil

¿Tzeʼn e ajbʼen sey toj ambʼil ojtxe?

¿Tzeʼn e ajbʼen sey toj ambʼil ojtxe?

 Bʼinchaʼn qetoq sey tukʼil jun dibujo ex chʼixme tkyaqil maj e ajbʼen tuʼn tkubʼ qʼet dibujo tibʼaj chʼin cera moqa tibʼaj chʼin txʼotxʼ. Junxichaq tten e kubʼ bʼinchaʼn sey, ateʼtoq junjun cuadrado, redondo, cono, tolin kyiʼj, axpe ikx ateʼtoq junjun ik tzeʼn twiʼ jun txkup. Tej tok kyqʼoʼn xjal sey tiʼj jun tiʼ, kubʼ techlaʼn qa otoq che ok te tajaw. Atzun tej tok kyqʼoʼn sey tiʼj jun uʼj, kubʼ techlaʼn qa otoq tzʼok kyqʼoʼn toklen. Ax ikx, e ajbʼen sey tuʼn miʼn kyjaw jaqoʼn qe bols, qe pwert moqa ttzi jun panteón.

In tzaj tyekʼin jun sey tolin tiʼj qa in che tzyet txkup tuʼn rey Dario I te Persia. Ex ma kyaj techel sey tibʼaj chʼin txʼotxʼ.

 Kubʼ kybʼinchaʼn xjal qe sey kyukʼil junjun tiʼchaq ik tzeʼn bʼaq, tzeʼ, kʼuxbʼil ex junjun tbʼanel tal abʼj. At maj, ok qʼoʼn tbʼi tajaw sey tiʼj moqa tbʼi tman. Ateʼ junjun sey ok qʼoʼn aju toklen tajaw tiʼj.

 Tuʼn tok tqʼoʼn jun xjal sey tiʼj jun uʼj, jakutoq tzʼajbʼen junjun tiʼchaq tuʼn ik tzeʼn cera, txʼotxʼ moqa junjuntl tiʼchaq suave (Job 38:14). Yajxitl, ok tzqij sey tiʼj uʼj tuʼntzun miʼn tbʼaj chʼexpuʼn.

In che ajbʼentoq tuʼn t-xi qʼet toklen jun xjal

 Jakutoq txi qʼoʼn sey te juntl xjal tuʼntzun tok qʼoʼn toklen, tuʼn tajaw sey. Jun techel, qo ximen tiʼjju bʼaj tiʼj faraón te ojtxe tnam Egipto ex tiʼj jun hebreo José tbʼi, aju tkʼwal Jacob. Ok José te majen toj tnam Egipto. Yajxitl okx qʼoʼn pres maske mintiʼ til. Tej tikʼ ambʼil, etz tzaqpiʼn tuʼn faraón ex xi qʼoʼn toklen tuʼn tok te nejenel toj tnam te Egipto. In tzaj tqʼamaʼn Biblia jlu: «Eltzun tiʼn Faraón t-xmulqʼabʼ toktoq sey tiʼj, ex ok tqʼoʼn tiʼj tqʼabʼ José» (Génesis 41:42). Tuʼnju tok sey tiʼj xmulqʼabʼ tzaj qʼoʼn te José, ten toklen tuʼn tbʼant junjun aqʼuntl tuʼn.

 Toj ojtxe tnam Israel, xi tqʼoʼn reina Jezabel ambʼil tuʼn tkubʼ bʼyoʼn Nabot tej tajbʼen tsey tchmil tuʼn. Toj tbʼi rey Acab, xi tsamaʼn Jezabel qe carta kye junjun xjal nim kyoklen tuʼntzun t-xi kyqʼamaʼn qa xmayin Nabot tiʼj Dios. Kubʼ tseyarin Jezabel qe carta xi tsamaʼn tukʼil tsey tchmil ex iktzun tten japun twi t-ximbʼetz (1 Reyes 21:5-14).

 Toj tnam Persia, ajbʼen t-xmulqʼabʼ rey Asuero tuʼn tuʼn tkubʼ tseyarin junjun kawbʼil tuʼntzun tkubʼ tyekʼin qa tuʼn otoq che etz (Ester 3:10, 12).

 Kyaj tqʼamaʼn aj tzʼibʼil Nehemías qa xi kytziyen qe nejenel, qe aj Leví ex qe pal te Israel jun kyyol. Kubʼ kytzʼibʼin twitz jun uʼj ex kubʼ kyseyarin tuʼn tok qʼoʼn toklen (Nehemías 1:1; 9:38).

 In tzaj tqʼamaʼn Biblia kabʼe maj qa e ajbʼen sey kyuʼn xjal tuʼn tok xqʼuqit kabʼe entrada. Tnejel, tej tkux xoʼn profeta Daniel toj kyjul león. In tzaj tqʼamaʼn Tyol Dios jlu: «Tejtzun tkuʼx xoʼn Daniel tuj kyjul bʼalun, tzaj kyiʼn jun abʼj ex kubʼ kyqʼoʼn ttzi jul, atzunte rey tzaj tiʼn t-sey ex ok t-seyarin ttzi jul, ax ikx qe aj sanjelal maʼ kyoklen tuj tkawbʼil ok kyseyarin ttzi jul tuʼntzun tjapun t-sentens Daniel ik tzaʼnx in tmaʼn ley otoq bʼant tiʼj» (Daniel 6:17).

 Tkabʼin, tej tokx qʼoʼn t-xmilal Jesús toj jun panteón. In tzaj tqʼamaʼn Tyol Dios qa aʼyeju aj qʼoj tiʼj Jesús «bʼaj kykyuwsaʼn ttzi pantyón, ok kyqʼoʼn jun sey tiʼj abʼj» ex kubʼ kyjupuʼn qe entrada (Mateo 27:66). Tej ttzaj tqʼamaʼn David Linton Turner jun tyol tiʼj uʼj te Mateo, tqʼama jlu: «Qa ajbʼen jun sey kye xjal te Roma, oklo qʼoʼn jun sey bʼinchan maj tuʼn txʼotxʼ moqa tuʼn cera tiʼj jul kyaj t-xol abʼj [...] tukʼil panteón».

 Nim kyoklen sey toj kywitz arqueólogo ex historiador tuʼnju in tzaj kyqʼoʼn tqanil tiʼjju o tzikʼ toj ambʼil ojtxe. Ax ikx, mas o tzʼel kypaʼn xjal ambʼil tuʼn kyxnaqʼtzan kyiʼj sey ex o tzʼok kyqʼoʼn tbʼi xnaqʼtzbʼil lu te sigilografía.