Sîrîrî Kaareta Eꞌmaiꞌnon Kaareta Paulo Nîmenukaꞌpî Coríntio Ponkon Pia 9:1-27

9  Uyaipontînen ton pra man, tîîse Paapaya neken uyaipontî. Mîrîrî wenai, uurîya kin îꞌ kupî pepîn eꞌpainon, îꞌ wanî yairî epuꞌtîuya pîkîrî? Jesus naipontîꞌpî pepîn kin uurî? Inna, inaipontîꞌpî pe wanî, maasa pra Uyepotorîkon Jesus eraꞌmatîpon uurî. Moropai amîrîꞌnîkon wanî innape ikuꞌnenan pe, uyepotorî ton pe esenyakaꞌmaꞌpî wenai.  Teuren tiaronkonya Jesus naipontîꞌpî pe ukupî pepîn. Tîîse amîrîꞌnîkonya ukupî maasa pra innape ukuꞌsaꞌyaꞌnîkon yeꞌnen. Innape Jesus naipontîꞌpî pe wanî esepuꞌtî aronne, maasa pra Jesus yapisîꞌpîyaꞌnîkon ayesaꞌkon pe, umaimu wenai.  Tiaron pensa Jesus naipontîꞌpî pe pra ukuꞌsaꞌ tiaronkonya yai, inkamoro maimu yuukuuya mîrîrî warantî.  Jesus naipontîꞌpî pe wanî yeꞌnen, îꞌ rî tîrî toꞌya ya uupia, uwuku ton tîrî toꞌya moropai uyoꞌ ton tîrî toꞌya esenyakaꞌma tanne, yapisîuya pepîn kin eꞌpainon? Kaane, yapisîuya eꞌpainon, tiaronkon Jesus naipontîꞌsanya yapisî warantî.  Moropai inoꞌpîtapai esenumenka ya, innape Jesus kuꞌnen wîriꞌ yarakkîrî upîkîrî yarîuya pepîn eꞌpainon? Inna, yarîuya eꞌpainon, tiaronkon Jesus naipontîꞌsanya ikuꞌsaꞌ warantî, moropai Jesus yaꞌmiꞌsan warantî, moropai Pedro warantî.  Yai pra uurî moropai Barnabé, anna neken esenyakaꞌma kin eꞌpainon anna yekkari yonpatoꞌpe annaya? Kaane, awinîpaiꞌnîkon yapisî annaya eꞌpainon, Jesus naipontîꞌsan pe anna wanî yeꞌnen.  Oꞌnon pata kin surara pe tîweꞌsen esenyakaꞌma yekare etaꞌpî anîꞌya tekkari ton yonpapa. Tekkari yepeꞌ ton pîꞌ eesenyakaꞌmasaꞌ pra man. Manniꞌ warayoꞌ tekkari yeꞌ ton pîmîtîponya tînpîmîꞌpî yeperu enapî pepîn kin eꞌpainon? Kaane, enapîiya, teesenyakaꞌmaꞌpî yepeꞌ pe. Moropai tiaron, paakayamîꞌ esaꞌ pe tîweꞌsen, mîîkîrîya toꞌ manatî yekku moꞌka pepîn eꞌpainon, tîwuku ton? Kaane, imoꞌkaiya, itepeꞌ pe.  Mîrîrî yeꞌnen warayoꞌkon maimu pîꞌ neken eseurîma pepîn sîrîrî. Tîîse moro man penaroꞌ Moisés nurîꞌtî nekaremekîꞌpî Paapa maimuya taasaꞌ mîrîrî warantî.  Taasaiꞌya man see warantî:—Trigo pikka pîꞌ ayekîn paaka yenyakaꞌmayaꞌnîkon tanne,inta kewaꞌtîtî. Tîwî trigo yonpa tekkarikon yonpaiya —taasaiꞌya man. Mîîkîrî paaka neken pîꞌ Paapa eseurîma naka sîrîrî? 10  Anna pîꞌ kaꞌrî eeseurîma sîrîrî? Inna, anna, teesenyakaꞌmasanon pîꞌ taiya sîrîrî. Manniꞌ teesenyakaꞌmasen ipîmî pîꞌ moropai mîîkîrî iteperu moꞌkanen inkamoro esenyakaꞌma tîmîrîꞌnîkon ton itonpa moꞌkakonpa kaiꞌma. 11  Mîrîrî warantî mîîkîrî ipîmîtîponya ipîmî warantî, itekare ekaremekîꞌpî annaya akoreꞌtaꞌnîkon. Mîrîrî yepeꞌpî warantî awinîpaiꞌnîkon antîrîkon anapiꞌpai anna wanî sîrîrî, anna yekkari yennatoꞌ ton. 12  Tiaronkon, Paapa ton pe teesenyakaꞌmasanonya awinîpaiꞌnîkon antîrîkon yapisî tîuyaꞌnîkon nîmîkî tekkarikon yennatoꞌ ton. Mîrîrî warantî annaya nîrî yapisî nîmîkî pepîn kin eꞌpainon? Inna, awinîpaiꞌnîkon yapisî annaya eꞌpainon. Awinîpaiꞌnîkon yapisî annaya eꞌpai tîîse, yapisî annaya pra man. Tîîse tamîꞌnawîrî yapîtanîpîꞌpî annaya. Mararî pra anna esenyakaꞌmaꞌpî anna yekkari yennatoꞌpe, Cristo maimu ekaremekî annaya tanne. Mîrîrî kupîꞌpî annaya, maasa pra mîrîrî itekare ekaremekî annaya manenpaiya namai. 13  Aꞌkî, epuꞌnenan amîrîꞌnîkon, epîremantoꞌ yewîꞌ ta teesenyakaꞌmasanon tekkarikon yonpa mîrîrî teesenyakaꞌmatoꞌkon winîpai. Moropai epuꞌnenan nîrî amîrîꞌnîkon, manniꞌkan tînpoꞌtîkon pe pemonkonyamîꞌ nenepîꞌsan poꞌtînenanya tiyoꞌkon ton moꞌka, mîrîrî toꞌ nenepîꞌpî yonpa. 14  Mîrîrî warantî nîrî, Uyepotorîkonya taꞌpî manniꞌkan imaimu ekaremeꞌnenanya tekkarikon ton yapisî eꞌpainon, innape imaimu kuꞌnenan winîpai. 15  Tîîse sîrîrî tîpose, mîrîrî warantî eꞌsaꞌ pra wai. Moropai mîrîrî yeꞌka anesaꞌpai wanî pîꞌ kaareta menukauya pepîn sîrîrî aapiaꞌnîkon. Maasa pra anîꞌ pîꞌ îꞌ tesaꞌse pra esenyakaꞌma pîꞌ atausinpa kureꞌne. Mîrîrî yeꞌnen mîrîrî uyeseru moꞌka anîꞌya tîrîuya pepîn. Iwan pîꞌ uusaꞌmanta eꞌpai awanî, uyepeꞌ ton anesaꞌpai wanî yentai. Maasa pra epeꞌmîra Cristo maimu ekaremekî pîꞌ atausinpa mararî pra. 16  Tîîse mîrîrî Cristo yekare ekaremekîuya pîꞌ mîî pe atapurî pepîn sîrîrî. Maasa pra ituꞌse wanî yawîrî ikupîuya pepîn sîrîrî. Tîîse unkupî ton pe uyepotorîya itîîsaꞌ wenai, ikupîuya. Maasa pra mîrîrî eꞌpîikaꞌtîntoꞌ yekare ekaremekîuya pra awanî ya, “ekenne” tauya eꞌpainon, Paapaya utarumaꞌtî eꞌpainon. 17  Tîîse uuwarîrî uurî esenyakaꞌmatoꞌpe wanî ya, ituꞌse wanî yawîrî, moriya itepeꞌpî nîmîkîuya eꞌpainon. Tîîse sîrîrî esenyakaꞌmatoꞌ Paapa nîtîrîꞌpî unkupî ton pe. Mîrîrî yeꞌnen ituꞌse eꞌtoꞌ yawîrî pra, tîîse ituꞌse Paapa eꞌtoꞌ yawîrî ikupîuya. 18  Mîrîrî kuꞌsauꞌya wenai îꞌ yeꞌka see itepeꞌpî yapisîuya eꞌpainon? Anîꞌ nîtîrî yapisîuya pepîn. Îꞌ yapisîuya eꞌpai tîîse, îꞌ tesaꞌse pra awinîpaiꞌnîkon, itekare ekaremekî pîꞌ uukoꞌmamî. Mîrîrî yeꞌka ekaremekîuya yeꞌnen, taatausinpai puꞌkuru wanî. Maasa pra ikupîuya Cristoya uyaipontîꞌpî ikuꞌtoꞌpeuya yentai. 19  Uurî wanî uyesaꞌ tîweꞌsen ton pra, tîîse tamîꞌnawîronkon pemonkonyamîꞌ poitîrî pe eꞌkupî. Îꞌ rî kupîuya eꞌpainon ituꞌse eꞌtoꞌ pîkîrî, teuren ikupîuya pepîn, maasa pra inkamoro koreꞌta tuꞌke panpîꞌ pemonkonyamîꞌya innape Cristo maimu kupî yuꞌse wanî yeꞌnen. 20  Mîrîrî yeꞌnen Judeuyamîꞌ koreꞌta wanî yai, toꞌ warantî wanîꞌpî. Toꞌ yeseru kupîꞌpîuya, maasa pra inkamoroya innape ikupî yuꞌse wanî yeꞌnen. Tîîse uuwarîrî wanî ya, toꞌ yeseru Moisés nurîꞌtî nekaremekîꞌpî yawîrî uukoꞌmamî pepîn. Tîîse toꞌ koreꞌta wanî ya, toꞌ yeseru yawîrî uukoꞌmamî toꞌ pokon pe. Maasa pra inkamoroya innape Jesus kupî yuꞌse wanî yeꞌnen. 21  Mîrîrî warantî nîrî, Judeuyamîꞌ pepîn koreꞌta wanî ya, Moisés yeserurîꞌpî yawîrî pra, inkamoro Judeuyamîꞌ pepîn warantî. Maasa pra inkamoroya innape nîrî itekare kupî yuꞌse wanî yeꞌnen. (Mîrîrî kupîuya yai, Paapa maimu yawîrî pra wanî pepîn tauya tîîse, imaimu yawîrî wanî maasa pra Cristo poitîrî pe wanî yeꞌnen.) 22  Moropai tiaronkon aꞌtuꞌmînan, mararî Cristo maimu epuꞌnenan inkamoro koreꞌta wanî ya, toꞌ yeseru warantî uyeseru wanî, toꞌ yewankonoꞌmauya namai. Maasa pra inkamoro ena yuꞌse wanî yeꞌnen meruntî ke panpîꞌ. Mîrîrî yeꞌnen tamîꞌnawîronkon koreꞌta wanî ya, inkamoro yeseru kupîuya, inkamoro yonpakon pîikaꞌtîtoꞌpeuya. —Aka, yairî pra iteseru wanî —taa toꞌya namai, ikupîuya. 23  Mîrîrî kupîuya tamîꞌnawîrî maasa pra Cristo yekare eta tamîꞌnawîronkonya yuꞌse wai. Moropai inkamoro pokonpe Cristo winîpainon morî puꞌkuru yapiꞌtoꞌpeuya, mîrîrî kupîuya. 24  Aꞌkî, epuꞌnenan amîrîꞌnîkon. Toꞌ ekaꞌtuntoꞌ yaꞌ tamîꞌnawîronkon teekaꞌtunsenon ekaꞌtumî ikîꞌpî winîkîi. Tîîse tamîꞌnawîronkonya toꞌ nîtîrî yapisî pepîn. Maasa pra yairî pra inkamoro ekaꞌtumî. Tîîse manniꞌkan neken, yairî teekaꞌtunsanonya toꞌ nîtîrî yapisî. Mîrîrî warantî, morî pe akoꞌmantî Paapa nîtîrî yapisîkonpa. Yairî awanîkonpa Cristo maimu yawîrî akoꞌmantî. 25  Aꞌkî, tamîꞌnawîronkon manniꞌkan pemonkonyamîꞌ tiaronkon yentai meruntî ke awanîkonpa. Teekaꞌtumîkonpa ekoneka, îꞌ tiaron tîkuꞌse pra, tiwinan kupî pîꞌ toꞌ koꞌmamî. Maasa pra mîrîrî kuꞌsaꞌ tîuyaꞌnîkon tîpo, tiaronkon yentai toꞌ eꞌsaꞌ ya, toꞌ napisî ton moro awanî mîrîrî, aroꞌ pe. Tîîse mîrîrî toꞌ napisîꞌpî koꞌmamî pepîn ipatîkarî. Tîîse morî pe uurîꞌnîkon ekoneka sîrîrî non po, tiwin pîꞌ siꞌma Paapa yeseru pîꞌ taatapiꞌse, uyarakkokon, aroꞌ yapiꞌtoꞌpeꞌnîkon, ipatîkarî tîîkoꞌmansen. 26  Mîrîrî yeꞌnen uurî ekaꞌtumî pepîn seꞌ tapairî. Tîîse itoꞌsarî ekaꞌtumî manniꞌ warayoꞌ teekaꞌtuntoꞌ kîꞌpî yaꞌ teekaꞌtunsen warantî. Moropai uurî wanî manniꞌ warayoꞌ seꞌ tapairî îꞌ paꞌtîpîꞌsen warantî pra, tîîse uukoꞌmamî morî pe tepuꞌse. 27  Mîrîrî yeꞌnen tesaꞌ yeꞌtînoꞌpîiya neꞌneꞌ epuꞌtî tîuya namai, manniꞌ warantî uurî etîꞌnînma morî pe, imakuiꞌpî kupîya namai. Maasa pra tiaronkon pîꞌ mîrîrî itekare ekaremekîuya tîpo, Paapa pia uurî erepamî ya, —Cristo maimu yawîrî pra aakoꞌmansaꞌ nai —taiya namai, yawîrî uukoꞌmamî.

Imenukasa kaareta yare ito'ko