DIˈIB MËËT KYAˈPXY
Ja kugajpxy Daniel tnaskäjpxë näˈä jyäˈtäˈäny ja Mesías
JA KUGAJPXY Daniel ja jyukyˈajty mä nety tyëgoyˈaty mëgoxk mëgoˈpx jëmëjt naxy parë ja Jesus myaxuˈunkˈatët. Jyobaa ojts tˈanëëmë Daniel wiˈix yajnijawët näˈä yajnikäjpxpatäˈänyë Jesus extëmë Mesías o Kristë. Ja Daniel yaˈˈanmääy: “Tsojkëp xynyijawët ets xyjaygyukët ko desde ko pyëtsëmy ja ayuk parë yˈajamët ets yaˈˈagojëdë Jerusalén axtë ko jyaˈtyë Mesías ja Wintsën, nyaxäˈäny 7 sëmään, nanduˈun 62 sëmään” (Daniel 9:25).
Min nˈokˈijxëm wiˈix yajnijawët näˈä nety jyäˈtäˈäny ja Mesías. Tim jawyiin, tsojkëp nnijäˈäwëm näˈä meerë yajmaytsyoowtsoony ja tiempë diˈib naxäämp axtë ko jyäˈtëdë Mesías. Ja Daniel ojts tnaskäjpxë ko ja meerë “desde ko pyëtsëmy ja ayuk parë yˈajamët ets yaˈˈagojëdë Jerusalén”. ¿Näˈä duˈun “pyëtsëmy ja ayuk”? Nehemías ojts jyënaˈany ko ja mä yajniˈanaˈamë etsë Jerusalén käjpnë nyabots yˈaˈoyët, mä nety kujk yˈaneˈemy 20 jëmëjt ja rey Artajerjes (Nehemías 2:1, 5-8). Mayë jäˈäy diˈib kyujäˈäyëdëp wiˈix tijaty tyuun jyäjtë tëëyëp, jyënäˈändë ko ja rey Artajerjes ja tyëjkë anaˈambë 475 mä kyajnëm myinyë Jesus (k.m.J.). Ets kom ja ayuk ja ojts pyëtsëmy mä nety kujk yˈaneˈemy 20 jëmëjt, pes ta ja ojts ttukjäˈty mä ja jëmëjt 455 k.m.J. Pääty mä tyäˈädë jëmëjt yajmaytsyootsondaky ja tiempë diˈibë nety naxäämp axtë ko jyäˈtëdë Mesías, diˈibë netyë Daniel të tnaskäjpxë.
Daniel ojts tnigajpxy nuˈun ja tiempë nyaxäˈäny axtë ko jyäˈtëdë “Mesías ja Wintsën”. Ojts tnigajpxy ko ja nyaxäˈäny “7 sëmään, ets ja 62 sëmään”, ja wyinëˈaty 69 sëmään. ¿Nuˈun jyakäˈänyë tadë 69 sëmään? Wenë, näägë Biiblyë tnigajpxy ko kyaj yëˈë tˈandijˈyë sëmään diˈib jëxtujk xëëw, jëmëjtˈamën tmaytyaˈaky. Tuˈukpë sëmään ja tmaytyaˈaky jëxtujk jëmëjt. Ja judiyëtëjk nyijäˈäwëdëbë nety yajxon ko tuˈukpë sëmään mbäät nyaxy jëxtujk jëmëjt. Extëm nˈokpëjtakëm, win jëxtujk jëmëjtëty ijty tˈamääyˈattë diˈib yajtijp sääbëdë jëmëjt (Éxodo 23:10, 11). Päätyë tyäˈädë 69 sëmään, ja wyinëˈaty 483 jëmëjt, yëˈko tuˈukpë sëmään ja yajmaytsyoy jëxtujk jëmëjt.
Diˈibë net tsojkëp yëˈë ets nwijtspëtsëˈëmëm. Pën nmaytsyoowtsoˈonëm mä ja jëmëjt 455 k.m.J. ets nyajnäjxëm 483 jëmëjt, ta jyaˈty mä jëmëjt 29 mä Jesus të myiny (J.t.m.) ets ja mä nyëbejty ets jyajty Mesías (Lukʉs 3:1, 2, 21, 22). * ¿Këdii duˈun meerë ojts yˈadëy extëmë Biiblyë ojts tnaskäjpxë?
^ parr. 3 Mä ja jëmëjt 455 k.m.J. axtë mä jëmëjt 1 k.m.J. ja nyajxy 454 jëmëjt. Ets mä jëmëjt 1 k.m.J. axtë mä jëmëjt 29 J.t.m., ja nyajxy 29 jëmëjt. Pën nˈawijtsmujkëm 454 ets ja 29, ta wyinjäˈty 483 jëmëjt. Ok, ta Jesus ojts yˈoˈknë mä ja jëmëjt 33, ko nety ttukˈyoˈoy ja 70 sëmään diˈibë Daniel ojts tnaskäjpxë (Daniel 9:24, 26). Pën mˈaknijawëyaampy niˈigyë, ëxtäˈäy mä liibrë diˈib xyëwˈäjtypy: Prestemos atención a las profecías de Daniel, kapitulo 11, ets mä Perspicacia para comprender las Escrituras, vol. 2, pajina 1014-1017, yëˈë yajpëtsëëmbyë Jyobaa tyestiigëty.
