LECCIÓN 06
¿Na̱sa ni kejaʼa ja teku?
“Nu̱u̱ maa-ro [Yandios] kee ja teku” (Salmo 36:9, TNM). ¿A kandija maa-ní ja ñukua? Sava ñayí ka jani xini-ji ja ja teku ni jakoo maa, ji ja nduu na ɨn ni saʼa ndɨʼɨ ja iyo. Nú ɨn tiñu sanaa ni kuu ja iyo-yo yaʼa, nusaá ja teku-yo nduu tiñu kuiti̱. De, nú Jeová ni saʼa ja teku, ¿a sú ja nda̱a̱ ja iyo ɨn na sɨkɨ kuu? a Skuaʼa-ní tuʼun nakani Biblia sɨkɨ ndenu ni kee ja teku de kuni-ní nakú ja nda̱a̱ kuu.
1. ¿Ndenu ni kee ndɨʼɨ universo?
Nu̱u̱ Biblia kachi: “Nde xinañuʼun, Yandios ni saʼa-Ya andɨvɨ́ ji ñuʼun” (Génesis 1:1, TNM). De kuaʼa nda científico ka kandija-de ja universo iyo ɨn ja ni saʼa. ¿Na̱sa ni saʼa Yandios universo? Maa-Ya ni jatiñu-Ya “ja ndakui-Ya”—ja kuu espíritu santo-Ya—tágua saʼa-Ya ndɨʼɨ ja kuu universo: nda galaxia, nda ki̱mi, nda planeta... (Génesis 1:2, TNM).
2. ¿Nakú ni saʼa Yandios Ñuʼun?
Jeová “nduu ni saʼa uun-Ya ñuʼun, chi ni saʼa-Ya tágua kundee ñayí nu̱u̱-ji” (Isaías 45:18, TNM). Maa-Ya ni saʼa-Ya ñuʼun tágua kuu-ji ɨn ñuʼun vaʼa de koo luu-ji, tágua nda ñayí kuu kundee-ji nɨkani (kaʼvi-ní Isaías 40:28 ji 42:5, TNM). Nda científico ka kachi-de ja Ñuʼun kuu ɨn ja vaʼa tuni. De ja nda̱a̱, nduu iyo inka planeta nu̱u̱ ja kuu kundee-yo.
3. ¿Naguá kuu ja sa̱ma nu̱u̱ nda ñayí ji nu̱u̱ nda kɨtɨ?
Ta ni jinú ja ni saʼa-Ya Ñuʼun, Jeová ni saʼa-Ya ja teku ja iyo nu̱u̱-ji. Xinañuʼun, ni saʼa chitú-Ya Ñuʼun jín nda yuku̱ ji nda yutnu ji nda kɨtɨ. Ñukua de “Yandios ni kejaʼa-Ya ni saʼa-Ya teé tanu kaa maa-Ya” (kaʼvi-ní Génesis 1:27, TNM). ¿Naguá kuu ja sa̱ma nu̱u̱-yo ji nu̱u̱ nda kɨtɨ? Ja Yandios ni saʼa-Ya yoʼo tanu kaa maa-Ya, nevaʼa-yo ja vaʼa ini-Ya, tanu kuu ja too ini ji ja nda̱a̱ ini. Suni ni saʼa-Ya yoʼo tágua kuu kutuʼva-yo kuaʼa ka yuʼu, ja kundeʼe-yo nda ja vii ji ja ndusii ini-yo jín yaa̱. De, maa-yo kuu chiñuʼun-yo Yandios ja ni saʼa ndɨʼɨ ja iyo, de nda kɨtɨ chi nduu ka saʼa-ti sukua.
NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA
Ná kundeʼe-yo sava nda tuʼun ja steʼen ka̱jí ja Yandios ni saʼa-Ya ndɨʼɨ ja teku ji nakú ja nakani Biblia sɨkɨ ja ni saʼa-Ya ndɨʼɨ kuu ja nda̱a̱. De kutuʼva-yo naguá steʼen nu̱u̱-yo sɨkɨ Yandios ta ndeʼe-yo nda ja vaʼa ini ja nevaʼa nda ñayí.
4. Iyo ja ni saʼa ndɨʼɨ ja teku
Nda ñayí ka ndakuni-ji ta ɨn ñayí saʼa-ji ɨn ndatiñu tanu kaa ja iyo nu̱u̱ ñuʼun. De ¿nde ɨn kuu ja ni saʼa ndɨʼɨ nde xinañuʼun ja jiniñuʼun ndakuni-yo? Ka kundeʼe-ní VIDEO de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
-
¿Na ndatiñu ja iyo nu̱u̱ ñuʼun ka saʼa inuú nda ñayí?
Ndɨʼɨ nda veʼe iyo ɨn ja ni jani ñunkúú ini na̱sa kuvaʼa ji iyo ɨn ñayí ja ni saʼa. De ¿nde ɨn ni jani ini na̱sa koo ji ni saʼa ndɨʼɨ nda ja iyo nu̱u̱ ñuʼun? Ka kaʼvi-ní Hebreos 3:4 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
-
¿Na ja vaʼa ja iyo nu̱u̱ ñuʼun saʼa ja saʼvi ini maa-ní?
-
¿A kuu kandija-yo ja universo ji dɨʼɨ ja iyo nu̱u̱-ji iyo ɨn ja ni jani ini ñunkúú-ji na̱sa kuvaʼa? ¿Nakú?
¿A jíni̱-ní?
Nu̱u̱ jw.org ndaniʼi ka-ní nda artículo ji nda video sɨkɨ tuʼun yaʼa. Nandukú-ní nu̱u̱ nda serie “¿A iyo ɨn ja ni saʼa?” ji “Ja ka jani ini sava ñayí sɨkɨ na̱sa ni kejaʼa ja teku”.
“Chi nda̱cá veʼe íyó te̱e ja̱ ní nsa̱ʼá. Sochi maá Ya̱a̱ Dios cúu ja̱ ní nsa̱ʼá nda̱cá ja̱ íyó”.
5. Ja nakani Biblia sɨkɨ ja ni kuvaʼa ndɨʼɨ ja iyo steʼen ja ja nda̱a̱ kuu
Nu̱u̱ capítulo 1 tutu Génesis, Biblia nakani na̱sa ni jakoo Ñuʼun ji ndɨʼɨ ja teku ja iyo nu̱u̱-ji. ¿A ja nda̱a̱ kuu ja nakani-ji, axi kuentu ni̱ kuu? Ka kundeʼe-ní VIDEO de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
-
¿A steʼen Biblia ja Ñuʼun ji ja teku nu̱u̱-ji ni kuvaʼa nu̱u̱ 6 kɨvɨ, ja nevaʼa 24 hora?
-
¿A káʼá-ní ja tuʼun ja nakani Biblia sɨkɨ ja ni kuvaʼa ndɨʼɨ kuu ja nda̱a̱? ¿Nakú?
Ka kaʼvi-ní Génesis 1:1, TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
-
Kuaʼa nda científico ka kachi-de ja universo ni kuvaʼa nde xinañuʼun. ¿A iyo inuú ja ka jani ini-de ji ja ni kaʼvi-ní nu̱u̱ Biblia mita?
Sava nda ñayí ka jikatuʼun-ji maa-ji nú Yandios ni saʼa uun-Ya ja teku ji ni jeʼe-Ya tuʼun ja sa̱ma-ji na̱sa kaa-ji. Ka kaʼvi-ní Génesis 1:21, 25, 27, TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
-
¿A steʼen Biblia ja Yandios ni saʼa uun-Ya ja teku ñukua de ni jeʼe-Ya tuʼun ja sa̱ma-ji na̱sa kaa-ji de ni ndu̱u̱-ji chaka, nda̱ká kɨtɨ ji ñayí? ¿Axi maa-Ya ni saʼa ndɨʼɨ nda “género” ja teku? b
6. Nda-yo ñayí siin kaa-yo sɨkɨ nda̱ká ka ja ni saʼa Yandios
Maa-yo siin kuiti̱ kaa-yo sɨkɨ nda kɨtɨ. Ka kaʼvi-ní Génesis 1:26, TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
-
Nda-yo ñayí kuu steʼen-yo ja too ini ji ja kundaʼvi ini chi Yandios ni saʼa-Ya yoʼo tanu kaa ma-Ya. ¿Naguá steʼen nu̱u̱-ní tuʼun yaʼa na̱sa kaa ini Jeová?
JA KACHI SAVA NDA ÑAYÍ: “Ja kachi Biblia sɨkɨ ja ni kuvaʼa nu̱u̱ ñuʼun matuʼun kuentu ni̱ kuu”.
-
¿Naguá jani ini maa-ní? ¿Nakú?
JA NI KUTUʼVA-YO
Maa Jeová ni saʼa ndɨʼɨ universo ji ndɨʼɨ ja teku ja iyo nu̱u̱-ji.
Tuʼun núku̱ʼun ini
-
¿Naguá steʼen Biblia sɨkɨ ndenu ni kee universo?
-
¿A ni jeʼe Yandios tuʼun ja ɨn ja teku uun ni sa̱ma-ji na̱sa kaa-ji de ni ndu̱u̱-ji inka kɨtɨ axi ñayí, axi maa-Ya ni saʼa ndɨʼɨ ja iyo?
-
¿Nakú vii tuni ka ni kuvaʼa nda-yo ñayí?
NU̱U̱ NDANIʼI KA-NÍ TUʼUN
Kundeʼe-ní sava nda ejemplo nu̱u̱ ndɨʼɨ ja iyo nu̱u̱ ñuʼun ja steʼen ja iyo ɨn ja ni saʼa.
“¿Naguá steʼen nu̱u̱-yo ndɨʼɨ ja iyo nu̱u̱ ñuʼun?” (¡Despertad!, septiembre, 2006)
Kundeʼe-ní na̱sa ɨn ta̱tá steʼen-de nu̱u̱ seʼe luli-de tuʼun ja nakani Biblia sɨkɨ na̱sa ni kuvaʼa ndɨʼɨ ja iyo.
Nandukú-ní nú kitaʼan tuʼun sɨkɨ evolución jín tuʼun ja steʼen Biblia.
“¿A ni jatiñu Yandios evolución tágua saʼa-Ya siin siin nda ja teku?” (Artículo nu̱u̱ jw.org)
Skanitaʼan-ní tuʼun ndaniʼi sɨkɨ nda fósil ji nda experimento ja saʼa nda científico: de nú ɨn sanaa ni jakoo ndɨʼɨ ja iyo axi iyo ɨn ja ni saʼa.
Na̱sa ni kejaʼa ja teku. Uʼun tuʼun kánuu ja skuaʼa-yo (Folleto)
a Nu̱u̱ lección 25 kaʼan sɨkɨ ja kúni Yandios saʼa-Ya jín nda ñayí.
b Nu̱u̱ Biblia, tuʼun género kúni kaʼan sɨkɨ kuaʼa ja teku ja kaa inuú; de nda científico siin ka jatiñu-de tuʼun yaʼa.
