Ta iyo tundoʼo, kuaʼa tuni ñayí ka jikatuʼun-ji “¿Nakú?”. Ɨn ja vaʼa kuu nu̱u̱-yo ja Biblia kaʼan ka̱jí sɨkɨ tuʼun yaʼa.

1. ¿Naguá ni saʼa Tachi Juʼvi taguá koo ja ndevaʼa ini nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́?

Tachi, Juʼvi, ni kuniʼin ini-ji nu̱u̱ Yandios. Maa-ji ni kúni tatuni-ji, ñukua kuu ja ni skaʼan-ji nu̱u̱ ñayí xinañuʼun —Adán ji Eva— tágua suni kuniʼin nda-de nu̱u̱ Yandios. De ni kundeé-ji ni kaʼan-ji ɨn tuʼun stáʼvi nu̱u̱ Eva (Génesis 3:1-5, TNM). Ni saʼa-ji ja kandija-ña ja Jeová nduu ni jeʼe-Ya ɨn ja vaʼa nu̱u̱-ña ji suni ja nduu ni saʼa-Ya tiñu nda̱a̱. Ja ni kúni-ji kaʼan-ji kuu ja nda ñayí ka kuu sii tuni ini nú ma kandija-ji nu̱u̱ Yandios. Ta ni kachi Tachi Juʼvi nu̱u̱ Eva ja maa kúu̱-ña, ni kaʼan-ji ɨn tuʼun túʼu̱n xinañuʼun. Ja ñukua kuu ja Biblia kachi ja “maá ta̱chi̱ cúu ja̱ ndíso tu̱ʼun stáví, de ni̱ squíjéʼé ndiʼi tu̱ʼun stáví” (Juan 8:44).

2. ¿Naguá ni ka jani ini Adán ji Eva ja ka saʼa-de?

Jeová mani̱ ini ni kuu-Ya jín Adán ji Eva. Ni kachi-Ya ja kuu ka yaji-de ndɨʼɨ yutnu ja víxi ja iyo nu̱u̱ jardín Edén ɨn matuʼun kuu ja ma kuu ka yaji-de (Génesis 2:15-17, TNM). Vese sukua ni kaʼan-Ya, ni ka yaji-de ja víxi yutnu ñukua. Eva “ni kéʼén-ña ja víxi de ni yaji-ña”. De, ñukua, Adán “suni ni yaji-de” (Génesis 3:6, TNM). Ñukua kuu ja ndúu̱-de nduu ni ka kandija-de nu̱u̱ Yandios. Adán ji Eva nduu na kuachi ni ka ndíso-de, de kuu kani ini-de ja kuu ka saʼa-de ma ni̱ tiñu ja iyo vaʼa. De, ja ni ka kuniʼin ini nda-de nu̱u̱ Yandios, ni ka saʼa-de kuachi nu̱u̱-Ya ji nduu ka ni ka kandija nda-de ja tatúni-Ya nu̱u̱ nda-de. Ja ni ka saʼa-de sukua kuu ja ni iyo kuaʼa tuni tundoʼo nu̱u̱ nda-de (Génesis 3:16-19, TNM).

3. ¿Na̱sa ni ka stíví nu̱u̱-yo ja ni ka saʼa Adán ji Eva?

Ta ni ka saʼa Adán ji Eva kuachi, ni ka ndu̱u̱-de ñayí ja ndíso kuachi, ji ni ka ndasiáʼa-de kuachi ñukua nu̱u̱ nda seʼe-de. Ja kaʼan-yo sɨkɨ Adán, Biblia kachi: “Jíni̱ o̱ ja̱ ní nqui̱vi cua̱chi ini̱ ñayi̱ví ni̱ nsa̱ʼá iin-ni te̱e Adán. De ja̱ síqui̱ cua̱chi ñúcuán de ni̱ je̱co̱o cue̱ʼe̱ ja̱ jíʼi̱ nchivi̱. De ja̱ suu cúu ja̱ jíʼi̱ ndiʼi nchivi̱” (Romanos 5:12).

Nusaá, ¿nakú ndoʼo-yo? Sava ji̱chi, kuu ja maa-yo nduu jani vaʼa xini-yo ja saʼa-yo ja vaʼa. Inka, kuu ja nda ñayí nduu ka jani vaʼa xini-ji ja vaʼa. De, iyo ji̱chi ja sanaa kenda tundoʼo nu̱u̱-yo nú iyo-yo nu̱u̱ ɨn lugar ja yika kaa ji nu̱u̱ ɨn hora ja nduu iyo vaʼa (kaʼvi-ní Eclesiastés 9:11, TNM).

 NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA

4. Ja saʼa ja iyo tundoʼo

Kuaʼa tuni ñayí ka jani ini-ji ja Yandios kuu ja tíin kutú níí ñuuyɨvɨ́ yaʼa. ¿A ja nda̱a̱ kuu? Ka kundeʼe-ní VIDEO.

Ka kaʼvi-ní Santiago 1:13 ji 1 Juan 5:19, de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

• ¿A iyo kuachi Yandios ja iyo tundoʼo ji ja ndevaʼa?

5. Sukua iyo sɨkɨ ja tatuni Tachi Juʼvi

1. Adán ji Eva ni ka kuu-de ñayí nda̱a̱ ji ni ka iyo-de nu̱u̱ ɨn Ñuʼun vii, de ni ka kandija-de ja ni kaʼan Tachi Juʼvi ji ni ka kuniʼin ini nda-de nu̱u̱ Jeová.

2.   Sɨkɨ ja ni kuniʼin ini nda-de ni jitenuu kuachi, tundoʼo ji ja ji̱ʼi̱ nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́.

3. Jeová xnaa-Ya kuachi, tundoʼo ji ja ji̱ʼi̱. Ndɨʼɨ ñayí ndu̱u̱ nda̱a̱-ji de kuteku-ji nu̱u̱ Ñuʼun vii.

6. Jeová kukuéká ini-Ya ta ndeʼe-Ya ja ndoʼo-yo

¿A ndɨʼvɨ ini Yandios ja ndoʼo-yo? Kundeʼe-ní naguá ni te̱e̱ rey David ji apóstol Pedro. Ka kaʼvi-ní Salmo 31:7, TNM ji 1 Pedro 5:7, de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

• ¿Na̱sa kuu ini-ní ja Jeová ndeʼe-Ya tundoʼo ja nevaʼa-ní ji suni ja kukuéká ini-Ya?

 JA NI KUTUʼVA-YO

Tachi Juʼvi ji ndúu̱ ñayí xinañuʼun kuu ja ka iyo kuachi ja iyo tuʼun ndevaʼa nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́. Jeová kukuéká tuni ini-Ya ta ndeʼe-Ya ja ndoʼo-yo tundoʼo de jaku ka de xnaa-Ya tundoʼo.

Tuʼun núku̱ʼun ini

• ¿Na tuʼun túʼu̱n ni kachi Tachi Juʼvi nu̱u̱ Eva?

• ¿Na̱sa ndoʼo-yo ja ni kuniʼin ini Adán ji Eva?

• ¿Nakú kachi-yo ja Jeová kukuéká ini-Ya ja ndoʼo-Yo tundoʼo?