1.  Na̱sa kaa Babilonia Kaʼnu

2.  ¿Na tiempo kiji Mesías?

3.  Nda ja satátán nu̱u̱ jatiñu ni̱ñi̱

4.  Ja ka kusíín

5.  Nda viko

6.  Nda kue̱ʼe̱ ja jite nu̱u̱

7.  Nda tiñu sɨkɨ xu̱ʼún ji na̱sa kunda̱a̱ nda tiñu

 1. Na̱sa kaa Babilonia Kaʼnu

¿Nakú kaʼan-yo ja “Babilonia Kaʼnu” kúni kaʼan ja kuu ndɨʼɨ nda religión túʼu̱n? (Apocalipsis 17:5). Ná kundeʼe-yo uni tuʼun.

• Iyo ji satiñu nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́. Kachi tuʼun sɨkɨ-ña ja yoso-ña sɨkɨ “nchivi̱ cua̱ʼa̱” ji “nda̱cá ñuu̱”, ji “ja̱ cúñáʼnú nu̱u̱ nda̱cá rey ñayi̱ví” (Apocalipsis 17:15, 18).

• Nduu kuu ɨn potencia política ni ñuuyɨvɨ́ ja kuyaʼvi ndatiñu. Chi nu̱u̱ Biblia kachi, “nda̱cá rey ñayi̱ví” ji “nda̱cá te̱e ja̱ ní jeen ni̱ yi̱có” ka kuteku ka-jí ta naa-ña (Apocalipsis 18:9, 15).

• Saʼa téʼén sɨvɨ Yandios. De nani-ña “ñaʼan ndii̱” chi chíndeé taʼan-ña jín nda teé ndíso tiñu tágua níʼi̱n-ña xu̱ʼún ji inka ka ja kúni-ña (Apocalipsis 17:1, 2). Stávi-ña ñayí nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́ ji kuachi-ña kuu ja kuaʼa tuni nayí ji̱ʼi̱ (Apocalipsis 18:23, 24).

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 13 nu̱u̱ punto 6

 2. ¿Na tiempo kiji Mesías?

Biblia ni kachi ja ta nchaʼa kiji Mesías ni jiniñuʼun ya̱ʼa 69 semana (kaʼvi-ní Daniel 9:25, TNM)

• ¿Na tiempo ni kejaʼa 69 semana? Nu̱u̱ kuiya 455 ta nchaʼa kiji Cristo. Nu̱u̱ kuiya ñukua, gobernador Nehemías ni kenda-de nu̱u̱ Jerusalén tágua “ndasaʼa vaʼa-de” ñuu ñukua (Daniel 9:25; Nehemías 2:1, 5-8, TNM).

• ¿Nasaa tiempo ni kuu 69 semana? Nu̱u̱ sava nda profecía Biblia, ɨn kɨvɨ kúni kaʼan ɨn kuiya (Números 14:34; Ezequiel 4:6, TNM). Ja ñukua kuu ja ɨn semana kúni kaʼan 7 kuiya. Nusaá, 69 semana ja kaʼan profecía yaʼa kuu 483 kuiya (número yaʼa kee ta saʼa multiplicar 69 jín 7).

• ¿Na kuiya ni jinú 69 semana? Nú kaʼvi-yo 483 kuiya, nde kuiya 455 ta nchaʼa kiji Cristo, kenda-yo kuiya 29 ta ja ni kiji Cristo. a Nu̱u̱ kuiya ñukua Jesús ni janduté-de de ni kenda-de kuu-de Mesías (Lucas 3:1, 2, 21, 22).

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 15 nu̱u̱ punto 5

 3. Nda ja satátán nu̱u̱ jatiñu ni̱ñi̱

Iyo sava nda ja satátán nu̱u̱ jatiñu ni̱ñi̱ maa ñayí kúʼu̱, de ma sú ndɨʼɨ kuu kuataʼvi ɨn cristiano. Tanu kuu, nduu ka jinimani̱-yo ni̱ñi̱ ni nduu ka jeʼe-yo tuʼun ja ka tavaʼa ni̱ñi̱-yo tágua ndachiʼi tuku nu̱u̱ tu̱chi-yo nu̱u̱ ɨn operación ichi nu̱u̱ ka (Deuteronomio 15:23, TNM).

De suni, iyo sava ka nda ja satátán ja kuu kuataʼvi-yo, tanu kuu estudio ni̱ñi̱, hemodiálisis, hemodilución axi ja kuatiñu ɨn máquina ja nduu játi ni̱ñi̱ axi ja saʼa ndoo ni̱ñi̱ ja nani circulación extracorpórea (axi bomba de derivación cardiopulmonar). Ɨn ɨn cristiano jiniñuʼun ja ka̱ji-ji na̱sa kuu kuatiñu-ji ni̱ñi̱-ji nu̱u̱ ɨn operación, axi ta kutátán-ji. Sava nda teé tátán siin siin ka satátán-de. Ñukua kuu ja ta nchaʼa ja kuataʼvi-yo ɨn operación, axi ta kutátán-yo, nda-yo ja kuu-yo cristiano jiniñuʼun ja kuni vaʼa-yo naguá sáʼá-ji jín ni̱ñi̱-yo. Katuʼun-ní maa-ní tuʼun yaʼa:

• Nú ka tava̱ ni̱ñi̱-sa de jakuiñi nu̱u̱ ɨn máquina jaku tiempo, ¿a kuáʼa janduni-sa tuʼun ja ndɨvɨ-sa ni̱ñi̱ ñukua de nduu jiniñuʼun ja “kati nu̱u̱ ñuʼun”? (Deuteronomio 12:23, 24, TNM).

• Nú kutátán-sa de ka tava̱-ji ni̱ñi̱-sa tágua ka saʼa ndoo-ji de ndachiʼi tuku-ji nu̱u̱ tu̱chi-sa axi chiʼi-ji nu̱u̱ yɨkɨ kuñu-sa tanu ɨn ta̱ta̱n, ¿a koo ñaníí janduni-sa ja jíni̱ ja kachi Biblia nú kuataʼvi-sa ja yaʼa?

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 39 nu̱u̱ punto 3

 4. Ja ka kusíín

Tuʼun Yandios nduu kachi ja ku̱ú kusíín taʼan uu ñayí ja ni tánda̱ʼá de suni kaʼan ka̱jí ja nú ka kusíín taʼan-ji ma kuu tánda̱ʼá tuku-ji jín inka ñayí (1 Corintios 7:10, 11). De iyo ji̱chi, ja sava nda cristiano ka jani xini-de ja ka kusíín taʼan-de ta kenda nda tundoʼo.

• Nduu jito-de nda ñayí veʼe-de: Yɨɨ́ nduu kúni-de koto-de ñayí veʼe-de, de nduu jeʼe-de ja ka jiniñuʼun-ji tágua kuu ka kuteku-ji (1 Timoteo 5:8).

• Ja kani ndevaʼa tuni: Ja kani ndevaʼa sáʼá ja ku̱ú kenda kukúʼu̱ axi ja kenda kúu̱ ñayí ja ni tánda̱ʼá jín (Gálatas 5:19-21).

• Ja kuu kenda skinaa ja kitaʼan jín Jeová: Sɨkɨ ja ɨn yɨɨ́ axi ɨn ñasɨʼɨ jási̱ nde kenda saʼa ja ɨn cristiano nduu kuu chiñuʼun-ji Jeová axi ja saʼa-ji tuʼun ja tatuni-Ya (Hechos 5:29).

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 42 nu̱u̱ punto 3

  5. Nda viko

Nda-yo ja kuu-yo cristiano nduu jaʼan-yo nu̱u̱ nda viko ja nduu taʼa̱n ini Jeová. De janduni ɨn ɨn cristiano chindeé ja saʼa-ji tanu ni kutuʼva-ji nu̱u̱ Biblia tágua kuu ka̱ji vaʼa-ji naguá saʼa-ji jín nda ja yitaʼan jín nda viko. Kundeʼe-ní nda ejemplo yaʼa.

• Ɨn ñayí kachi-ji nu̱u̱-ní ja na koo sii ini-ní jín viko. Sanaa kuu kachi-ní “kutaʼvi-sa”. Nú ñayí kúni-ji kuni ka-ji, maa-ní kuu kachi-ní nu̱u̱-ji nakú nduu saʼa-ní viko ñukua.

• Yɨɨ́-ní axi ñasɨʼɨ-ní, ja nduu kuu testigo Jeová, jikan-ji nu̱u̱-ní ja kiʼin-ní kaji-ní ndeyu jín nda taʼan veʼe-ji nu̱u̱ ɨn kɨvɨ ja saʼa ɨn viko. Nú janduni-ní jeʼe tuʼun ja kiʼin-ní, ta nchaʼa ja kiʼin-ní nu̱u̱ viko ñukua, kuu kachi-ní ja ma saʼa-ní nda tiñu ja saʼa ñukua.

• Ñayí nu̱u̱ satiñu-ní kúni-ji taji-ji kuaʼa ka xu̱ʼún ta kenda kɨvɨ ja iyo ɨn viko. ¿A tíin-ní axi nduu? Maa-ní ka̱ji. ¿A taji ñayí nu̱u̱ satiñu-ní xu̱ʼún sɨkɨ ja iyo ɨn viko? ¿Axi taji-de xu̱ʼún ñukua sɨkɨ ja vaʼa tuni ni satiñu-ní de nakuetaʼvi-de?

• Ɨn ñayí jinimani̱-ji ɨn ndatiñu nu̱u̱-ní ta iyo ɨn viko. Sanaa ñayí ñukua kachi-ji nu̱u̱-ní: “Ja jíni̱-ni ja nduu saʼa-ro viko yaʼa, de kúni-ni taji-ni ndatiñu yaʼa”. De sanaa kúni-ji taji-ji sɨkɨ ja vaʼa ini-ji. De, ¿a sanaa kuu kachi-ní ja jito túni̱-ji fe-ní axi kúni-ji ja saʼa-ní viko yaʼa? Ta ji̱nu ja kani xini-ní, maa-ní ka̱ji nú tíin-ní axi nduu. Ta ka̱ji-yo naguá saʼa-yo, ja kúni-yo kuu ja koo ñañíí janduni-yo ji ja kuiñi tu̱u̱n-yo nu̱u̱ Jeová (Hechos 23:1).

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 44 nu̱u̱ punto 1

 6. Nda kue̱ʼe̱ ja jite nu̱u̱

Sɨkɨ ja kutoo-yo nda ñayí, jito-yo maa-yo tágua ma skuite nu̱u̱-yo nda kue̱ʼe̱ xée̱n. Saʼa-yo sukua nú jíni̱-yo ja yiʼi-yo ɨn kue̱ʼe̱ axi jani ini-yo ja yiʼi-yo kue̱ʼe̱ ñukua. De saʼa-yo sukua sɨkɨ ja kandija-yo tuʼun ja tatuni Biblia: “Cundáʼví ini̱ ro táʼán ro, tá cúu nu̱u̱ cúndáʼví ini̱ ro maá ro” (Romanos 13:8-10).

¿Naguá kúni kaʼan ja kandija-yo tuʼun yaʼa? Ɨn ñayí ja nevaʼa-ji ɨn kue̱ʼe̱ ja jite nu̱u̱ jiniñuʼun ja ma kuñati-ji nu̱u̱ inka ñayí, de yaʼa kuu ja ma kuu chitu̱-ji, numi-ji axi kuáʼa-ji ndaʼá-ji. De ma kɨtɨ̱ ini-ní nú ɨn ñayí nduu kána ji-ní tágua kiʼin-ní nu̱u̱ veʼe-ji sɨkɨ ja kúni-ji koto-ji nda ñayí veʼe-ji. Ta nchaʼa ka ja kuanduté-ní, jiniñuʼun ja kaʼan-ní nu̱u̱ anciano ja kuu coordinador ja ndoʼo-ní ɨn kue̱ʼe̱ ja jite nu̱u̱, sukua kuu kuanduté-ní de ma siáʼa-ní kue̱ʼe̱ ñukua nu̱u̱ inka ñayí. De, nú ɨn ñayí káʼán-ji ja ndoʼo-ji ɨn kue̱ʼe̱ xée̱n, jiniñuʼun ja saʼa-ji ɨn estudio ni̱ñi̱-ji ta nchaʼa ka kejaʼa-ji kundéca taʼan-ji jín ɨn ñayí. Nú saʼa-yo sukua, steʼen-yo ja ndɨʼvɨ ini-yo ja kuu taʼan-yo tanu kachi nda tuʼun yaʼa: “De ma̱ cúndiʼvi̱ ini̱ ro maá-ni tiñu ja̱ quendo̱o va̱ʼa maá ro-ni, chi suni cundiʼvi̱ ini̱ ro tiñu ja̱ quendo̱o va̱ʼa táʼán ro” (Filipenses 2:4).

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 56 nu̱u̱ punto 2

 7. Nda tiñu sɨkɨ xu̱ʼún ji na̱sa kunda̱a̱ nda tiñu

Ma ka kundoʼo-yo tuʼun kɨtɨ̱ ini nú kate̱e̱-yo nu̱u̱ ɨn tutu vaʼani̱ tuʼun ja yitaʼan jín xu̱ʼún, vese nú tuʼun yaʼa ni kuu jín inka cristiano (Jeremías 32:9-12, TNM). Vese sá, koo ji̱chi ja nda cristiano ma kitaʼan tuʼun ka jani xini-ji sɨkɨ xu̱ʼún axi inka tiñu. Nú kenda kuu sukua, jiniñuʼun ja ka ndatuʼun ñama̱-ji, ka ndatuʼun ñunkúú-ji ji ka ndatuʼun yuʼu̱-ji.

De ¿na̱sa jiniñuʼun ndasaʼa vaʼa nda tundoʼo xée̱n, tanu kuu ja sakuíʼná jín tuʼun túʼu̱n ji tuʼun ja te̱e̱ kuachi? (Kaʼvi-ní Mateo 18:15-17). Jesús ni kachi-de ja jiniñuʼun saʼa-yo nda uni tuʼun yaʼa.

1. Nda ñayí ja nevaʼa-ji tundoʼo jiniñuʼun ka ndatuʼun ndúu̱-ji ji ka ndasaʼa vaʼa-ji tundoʼo-ji (kundeʼe-ní nu̱u̱ versículo 15).

2. De nú nduu ni kindoo vaʼa tundoʼo, kuu kaʼan-ji nu̱u̱ ɨn axi uu ñayí ja iyo tuʼva nu̱u̱ Tuʼun Yandios ini congregación ja ná kiʼin-de jín nda-ji nu̱u̱ ndasaʼa vaʼa tiñu (kundeʼe-ní nu̱u̱ versículo 16).

3. Nú ja ni ka saʼa-ji ndɨʼɨ ja yaʼa de tundoʼo ñukua nduu ni kindoo vaʼa, ja kuu saʼa-ji kuu ja kaʼan-ji jín nda anciano (kundeʼe-ní nu̱u̱ versículo 17).

Nú nda tiñu yaʼa, ma kuu ja kiʼin-yo jín ɨn ñayí ja iyo nu̱u̱ congregación tágua ndasaʼa vaʼa-yo ɨn tundoʼo nu̱u̱ vetíñú, chi nú saʼa-yo sukua nduu kindoo vaʼa sɨvɨ Yandios ji suni congregación (1 Corintios 6:1-8). De koo ji̱chi ja jiniñuʼun ja kiʼin-yo nu̱u̱ vetíñú tágua ndasaʼa vaʼa-yo nda tundoʼo ja kuu: ja kusíín taʼan, nde kuu ja koto-ji seʼe-ji, ja kuáʼa-ji ja kaji-ji, ja kindoo jín xu̱ʼún, ja kindoo ji ja tayaʼvi axi ji testamento. Nú ɨn cristiano kuu ini-ji ndasaʼa nda̱a̱-ji nda tiñu yaʼa nu̱u̱ vetíñú jín tuʼun mani̱, suni iyo vaʼa chi Biblia jeʼe tuʼun ja saʼa-ji sukua.

De suni sukua kuu, ja nú ɨn cristiano kúni-ji kiʼin-ji nu̱u̱ vetíñú tágua kuáʼa-ji kuenta sɨkɨ ɨn kuachi kaʼnu —tanu kuu ja tíin xée̱n ɨn ñayí, ja tíin xée̱n suchí kua̱chi, ja kani ɨn ñayí, ja sakuíʼná axi ja jaʼni ɨn ñayí— yaʼa nduu kúni kaʼan ja nduu kandija-ji tuʼun ja tetiñu Biblia.

Kundeʼe tuku-ní nu̱u̱ lección 56 nu̱u̱ punto 3