1. Marikarikoni ankhalanaaya mayamunna enci?

 NYUUVA nhopaca ukhalana mpika wo mminepani, masi wuurikani wiirannyeeha uyo mpikooyo? b Wakhala wiira ihopaca uwiirannyeelani iyo itthwiiyo, nyuuva khanri veekha. Wootakihera, munna mmoca neehaniya Philip ahoona wiira ahaana eekurumicaka ulompa cinene ni ulompa ratta. Masi wahonrika cinene ukhalana ukati wiira apanke iyo itthwiiyo. Vano arokorihu aneehaniya Erika yaheehelela mpika woohicerewa umikutthaanoni co wuulalyeerani. Masi khula ikwaha, ayo yancerewa. Munneehu Tomáš ahomananiha ikwaha cinci usoma Ibiiblya yotheene. Masi uyo heera co: “Mi khawaakiciva usoma Ibiiblya. Kihomananiha ikwaha tthaaru, masi khula ikwaha yaaphiyaaka ilivuru yo Levitiku, mi kaanaweemela.”

2. Kontha isiyani khaninlamuliya unyoonyiya wakhalaka wiira khaninkhitiri wiirannyeeha mpika niihelenleehu?

² Wakhala wiira nyuuva nnawiikurumica wiirannyeeha mpika, masi khannokhitiri, nhuupuwele wiira khannohala ukhitiri-tho. Wiirannyeeha mpika, hataa ukhalaka wiira ukhanle mpika woohirika ikhanle itthu impheela uwakati ni ikuru. Wiikurumica winyu unthoonyera wiira nyuuva nnaavaha ifayita upatthani urineenyu ni Yehova ni nnopheela umpankela inkhitiriinyu uyova. Ni Yehova naavaha ifayita wiikurumica winyu wotheene. Uyo khanweherera wiira hi nipanke itthu ihinkhitiriihu umpankela. (Isaa. 103:14; Mik. 6:8) Vano, uwakati woothanla mpika, muupuwelacere ratta. Nthanle mpika nyuuva nnohaleenyu ukhitiri wiirannyeeha. Masi mwamalihaka uthanla uyo mpikooyo, isiyani inlamuliyeenyu upanka wiira mwiirannyeehe? Nttwee noone miruku cinhala unikavihera.

3. Kontha isiyani unaareera ukhalana itthu yoonikurumica wiirannyeeha mipika cihu?

³ Wiira nikhitiri wiirannyeeha mipika cihu co mminepani, nihaana nikhalanaka itthu yoonikurumica. Iyo inlamuliya ukhala itthu inniiriha upheela cinene wiirannyeeha mpikeehu. Hiiva pooti wanlattaniheehu iyo itthwiiyo niiphyoo invucelela ni insova ikalawa wiira iphiye nipuro ninrwaaya. Iphyoo yaahihiyeke uvucelela, iyo ikalaweeyo inaahala ukhitiri uphiya nipuro ninrwaaya. Ni iphyoo yakhalaka yinci, ikalawa pooti waakuva uphiya. Inanna imocaaru, hiiva nakhalanaka itthu yoonikurumica, ninaahala waakuva wiirannyeeha mipika cihu. Munneehu David nokhala u El Salvador heera: “Wakhalanaka itthu yowuukurumica, unaatepa ukhalana ikuru. Weeva unawiikurumica ni khunhiyerera nanka itthu yuuhiihaka wiirannyeeha mipika caa.” Isiyani nyuuva inlamuliyeenyu upanka wiira nkhalane itthu yootepa wuukurumicani?

4. Isiyani inlamuliyeehu unlepela Yehova? (Nwehe Afilipo 2:13.) (Nwehe ciicammo ilatarato.)

⁴ Nlompe nlepelaka ikuru. Yehova pooti wuuvahani nnepaawe wowaarya wiira ookurumiceni wiirannyeeha mpika wo mminepani urineenyu. (Nsome Afilipo 2:13. c) Ukati nkhwaawe, hiiva nineehelela mpika kahi nlattu woopheela, masi nlattu wo wuupuwela wiira iyo phi itthu inlamuliyeehu upanka, ni wuupuwela commo khunnanara. Masi pooti ukhalaka wiira hiiva khanintepa wiikurumica awula khanimpheela wiirannyeeha uyo mpikooyo. Iyo phi itthu yaawiirannyenle arokorihu ankhala u Uganda aneehaniya Norina. Ayo yaheehelela mpika wo wancera unsomiha ntthu Ibiiblya, masi khayeekurumica cinene, kontha yoopuwela wiira khayaacuwela wiitthuca saana. Isiyani yaapankilyaaya? Ayo aheera: “Mi kahanca unlompa Yehova khula nihuku, kinlepelaka wiira akikavihere utepa upheela waasomiha atthu Ibiiblya. Miiva kaheekurumica upanka yaakhitinryaaka. Kaheekurumica wiitthuca usomiha ratta ni uvira waya myeeri vakaani, kahoona wiira kahancera utepa upheela usomiha Ibiiblya.”

5. Wiira nitepe wiikurumica, isiyani inlamuliyeehu wuupuwela?

⁵ Muupuwele citthu Yehova cuupankenlyaaweni. (Isaa. 143:5) Apostolu Paulu aanawuupuwela unamaana wonronnya waathoonyiheriyaawe ni Yehova. Ni wuupuwela iyo itthwiiyo waanankavihera unvarela nteko Yehova cinene. (1 Akor. 15:9, 10; 1 Tim. 1:12-14) Inanna imocaaru, nyuuva moopuwelaka citthu Yehova cuupankenlyaaweni, nnaahala utepa wiikurumica wiirannyeeha mpikeenyu. (Isaa. 116:12) Moone itthu yaakavihenre arokorihu amoca ankhala u Honduras wiirannyeeha mpika weehelenlyaaya wookhala piyoneera owiicaaverya. Ayo aheera: “Mi kaanaweemelaka ni wuupuwela mananna Yehova cinkifentaawe. Uyo hokikavihera waacuwelela apoovwaawe. Uyo naakiwacera ni naakikhikicera. Wuupuwela iyo itthwiiyo uholipihaca unfenta waka ni unaanikavihera utepa wiikurumica.”

6. Isiyani-tho inhala unikavihera utepa wiikurumica wiirannyeeha mpikeehu? (Nwehe ciicammo ilatarato.)

⁶ Muupuwele ifayita cinhaleenyu ukhalana mweerannyeehaka mpika wiihelenleenyu. Moone itthu yaakavihenre arokorihu Erika wiirannyeeha mpika  weehelenlyaaya wiira ahicerewe umikutthaanoni co wuulalyeerani. Ayo aheera: “Mi kihoona wiira kacerewaka, kaanaahaleela citthu cinci. Masi kaahicereweke, miiva kaanaakhitiri uwuulumiha mayamunna ni uviriha ukati kinari naayo. Ciicammo, kaanaakhitiri wiiwa miruku caavahaniya wankutthaanoni wo wuulalyeerani.” Arokorihu Erika yahancera wuupuwela cinene ifayita caahalaaya ukhalana yaahicereweke. Phimaana, ayo yahokhitiri wiirannyeeha mpikaaya. Nhopaca weemela ni wuupuwela ifayita cinhaleenyu uphwanya mweerannyeehaka mipika ciihelenleenyu. Wootakihera, wakhala wiira mpika wiihelenleenyu ukhanle usoma Ibiiblya awula ulompa cinene, muupuwele mananna iyo itthwiiyo cinhalaaya ulipihaca upatthaniinyu ni Yehova. (Isaa 145:18, 19) Wakhala wiira mpika wiihelenleenyu ukhanle ukhalana makhalelo eekristau, muupuwele mananna iyo itthwiiyo cinhalaaya wuukaviherani waatanaca naakhunaninyu. (Akol. 3:14) Nnoonela cani wantikha nipuro citthu comaana cotheene cinhala wuukhumelelani mwakhitiriki wiirannyeeha mpika wiihelenleenyu. Nsunke nipuro nnyo citthu cinhaleenyu wantikhannyo ni nuuwakatyaaya, nwehe. Munna Tomáš, romoliye wiipaceroni, heera: “Wakhalanaka citthu cowuukurumica wiirannyeeha mpika wiihelenlyaa, khunhala waakuva woocya.”

7. Isiyani yaakavihenre amunna Julio ni amwaaraya wiirannyeeha mpikaaya?

⁷ Nvirihe ukati nnari nkhayi naatthu anookurumicani. (Miru. 13:20) Moone itthu yaakavihenre amunneehu Julio ni amwaaraya wiirannyeeha mpika waarinaaya woolalyeera cinene. Ayo aheera: “Hi nahototha waakhalana apatthani yaahaleehu uwoopana mwaha nuulumaka mipika ceehelenleehu ni yaahala unikavihera wiirannyeeha nnyo mipikannyo. Apatthaniihu enci yahaana nnyo mipikannyo ni anaanivaha miruku cinhala unikavihera. Asipatthaniihu ciicammo anaacuwela mananna hiiva nineetthenkaceehu ni anaanikurumica khula ukati nimpheeleehu ukurumiciya.”

8. Isiyani inhala wiirannya wakhala wiira ninweherera ukhumelela citthu coonikurumica wiirannyeeha mipika cihu?

⁸ Uhimya ikhweeli, otheene cihu anaakhalaka mahuku nihinkhalaneehu itthu yoonikurumica wiirannyeeha mipika cihu. Niireke wiira iyo itthwiiyo ihaana inihiihaka wiirannyeeha mipika ciihelenleehu? Mena. Muupuwele-tho nlattanihero nokalawa insoviya niiphyoo. Iphyoo phi ikuru yuulupale insova ikalawa wiira iphiye nipuro ninrwaaya. Masi ukati nkiina, iphyoo pooti uvucelela mphantte nkiina uhinrwaaya ikalawa. Ni ahaavo mahuku iphyoo ihinvucelelaaya hataa vakaani. Niireke wiira nlattu wo iyo itthwiiyo ikalawa inhala ukhala yoweemela nipuro nimoca paahi? Mena. Ikalawa pooti urwaa uhoolo hataa ihikhalaka iphyoo. Wootakihera, ikalawa cikhwaawe cinaakhalana moothooru awula cinaakhalana mikhori cinvareliya nteko wiira yeettihiye ikalawa. Citthu cinnikurumica wiira niirannyeehe mpika wiihelenleehu cinkhala khampa iphyoo. Mahuku makhwaawe, nnyo citthunnyo pooti unilipiha ni unikurumica cinene, masi ahaavo mahuku uhinhalaaya unikurumica cinene awula uhinikurumica nanka vakaani. Nyuuva wakhalaka wiira nnoweherera ukhalana itthu yowuukurumicani wiira mwiirannyeehe mpika cinyu, atthunaka khannohala ukhitiri wiirannyeeha mipika cirineenyu. Khampa cincuweleehu, ikalawa pooti uphiya nipuro  ninrwaaya hataa ihikhalaka iphyoo. Inanna imocaaru, nyuuva ciicammo pooti ukhitiri wiirannyeeha mipika ciihelenleenyu hataa cihikhalaka citthu cowuukurumicani wiira mwiirannyeehe. Ninaacuwela wiira iyo ikhanle itthu yoorika, masi phataari wiikurumica. Vano nttwee noopele mwaha nikoho atthu enci nineepankaaya ni namalihaka, ninaahala woona miruku cinoonihera citthu ninlamuliyeehu upanka.

9. Niireke wiira nihaana niikurumicaka utotha wiirannyeeha mpika, hataa uninyoonyaka? Ntaphulele.

⁹ Yehova khampheela wiira nipanke itthu nlattu wookhanyererihiya, masi nopheela wiira nipanke unitteelaka nrima. (Isaa. 100:2; 2 Akor. 9:7) Vano wakhalaka wiira nyuuva uhaavo mpika unoonyoonyani wiirannyeeha, niireke wiira nhaana mwiikurumicaka utotha wiirannyeeha uyo mpikooyo? Muupuwele ntakihero na apostolu Paulu, uyo heera co: “Kinaattarusa irutthwaaka ni kinaweettihera khampa iphottha.” (1 Akor. 9:25-27, niwehero nhina Bíblia de Estudo iveerusu 27) Paulu aanawiikhanyereriha upanka citthu comaana hataa ukhalaka wiira uyo khaapheela upanka nnyo citthunnyo. Ni Yehova aawehera cani citthu caapankaawe Paulu? Uyo waanantteela nrima nlattu wo woona nteko Paulu wanvarelaawe ni ahoncaaliha nlattu wo wiikurumica wawe.—2 Tim. 4:7, 8.

10. Kontha isiyani unaareera wiikurumica wiirannyeeha mpika, hataa nihikhalanaka ikuru wiira niirannyeehe uyo mpikooyo?

¹⁰ Inanna imocaaru, Yehova naakhala ootteeliya nrima cinene anoonaka niikurumicaka wiirannyeeha mipika hataa nihikhalanaka ikuru yo wiirannyeeha nnyo mipikannyo. Uyo unantteela nrima kontha naacuwela wiira niniikurumica kahi nlattu woonicivela mpikooyo, masi nlattu wonfenta uyova. Khampa Yehova cancaalihilyaawe Paulu, uyo naahala ucaaliha wiikurumica wihu. (Isaa. 126:5) Ni noonaka wiira Yehova naanicaaliha, ninaatepa ukhalana ikuru. Arokorihu amoca ankhala u Polónia aneehaniya Lucyna aheera: “Ikwaha cikhwaawe, miiva akinkhalanaka ikuru wiira kirwee wuulalyeerani, utepa koocyaaka. Masi utteeliya nrima unkhalanaaka kahokolyaaka wuulalyeerani ikhanle itthuvo Yehova inkivahaawe.” Vano, nttwee noone isiyani inlamuliyeehu upanka naahikhalaneke ikuru wiira niirannyeehe mpika urineehu.

11. Isiyani ninlamuliyeehu upanka wiira nikhale atthu owiivaraca?

¹¹ Nlompe nlepelaka wiivaraca. Wiivaraca ukhanle ntthuuyo ucuwela weettihera citthu cinoopuwelaawe ni cimpankaawe. Ikwaha cinci unkhala ukhitiri wiihiiha citthu coohiloka. Masi hiiva ciicammo ninaapheela wiivaraca wiira nikhitiri ukhalana ikuru yoopheela upanka itthu yomaana, venci-venci yakhalaka itthu yoorika awula itthu yooninyoonya. Nhiliyale: wiivaraca unaapanka mphantte nhina nhokorokho wo nnepa wowaarya. Phimaana, munlepele Yehova nnepaawe wowaarya wiira ookavihereni ukhalana iyo ikhalelo yofayiteeyo. (Luka 11:13; Akalas. 5:22, 23) Munna David, romoliye, khaakhitiri upanka usoma wo veekha ikwaha cotheene. Uyo hottonkaca mananna ulompa cankavihenryaaya: “Mi kaanonlepela Yehova wiira akikavihere ukhala owiivaraca. Nlattu uyova wookikavihera, mi kihokhitiri upanka iporokaraama yomaana yoosoma ni uhihiyerera utthara iyo iporokaraameeyo.”

12. Itthu inhimyaaya Eklesyaste 11:4 invaranaca cani nimipika co mminepani?

¹² Nhiweherere ukati womaana. Ituninya ninkhaleehwiila khunreera uweherera wiira citthu cotheene cikhale comaana. Nakhalaka niwehereraka iyo, atthunaka hiiva khaninhala ukhitiri wiirannyeeha mipika cihu co mminepani. (Nsome Eklesyaste 11:4. d) Munna mmoca neehaniya Dayniel heera co: “Khuuvo ukati womaana. Hiiva pooti wankhaliheehu ukati womaana napaceraka upanka itthwiiyo.” Munna mmoca nokhala u Uganda neehaniya Paul hottonkaca kontha isiyani hiiva nihinlamuliyeehu uhiya citthu cihu ni wuupuwela wiira ninaapanka iwoora ikiina. Uyo enre co: “Napaceraka upanka itthu, unookhalaru wiira ahaavo marikariko, hiiva  ninanvaha Yehova itthu yoopheela ucaaliha.”—Mal. 3:10.

13. Kontha isiyani ikhanlyaaya itthu yomaana upacera vakaani-vakaani wiira mwiirannyeehe mpika wiihelenleenyu?

¹³ Mpacere vakaani-vakaani. Pooti ukhalaka wiira nyuuva khiivo itthu yowuukurumicani, kontha mpika wiihelenleenyu unkhala toko woorika wiirannyeeha. Wakhalaka commo, nnoonela cani upacera wiirannyeeha vakaani-vakaani? Wakhalaka wiira nyuuva nnopheela woonihera ikhalelo imoca, nnoonela cani woonihera iyo ikhalelweeyo nhina wo citthu cankaani cimpankeenyu khula nihuku? Wakhala wiira mpika wiihelenleenyu ukhanle usoma Ibiiblya yotheene, nnoonela cani upacera usoma iminutu vakaani paasi khula nihuku? Tomáš’ romoliye wiipaceroni ula mwahoola, khaakhitiri wiirannyeeha mpika weehelenlyaawe woosoma Ibiiblya yotheene mwaakha mmoca. Uyo naattonkaca: “Mi kahoonelela wiira kammananiha usoma citthu cinci wonkwaha mmoca. Vano mi kaholakela uttehatteha-tho, masi ila ikwaheela kaalakenle usoma paahi iparaagarafu vakaani khula nihuku ni wuupuwela itthu kaasomaaka. Vano yahopacera ukiciva usoma Ibiiblya.” Ni nlattu wo wiitthuca ukhalana ileema yoosoma Ibiiblya, Tomáš’ phaakhitinryaawe uviriha ukati mwinci asomaka. Wiimaleloni, uyo ahokhitiri usoma Ibiiblya yotheene. e

14. Marikarikoni hiiva ninaananeehu?

¹⁴ Wooriipiha nrima, hataa nikhalanaka itthu yoonikurumica ni hataa nilakiyaka venci, atthunaka nyuuva nnawaanana marikariko wiira mwiirannyeehe mpika wiihelenleenyu. Wootakihera, citthu cikiina cineerannya nahaaweherereehu atthunaka pooti uniiriha uhikhalana ukati nimpheeleehu wiira niirannyeehe mpika niihelenleehu. (Ekles. 9:11) Awula pooti ukhalaka wiira itafaawuti imoca inaanilolovihaca awula ninaakhala woohikuru. (Miru. 24:10) Ni nlattu wookhala atthu oopahuwa, pooti wampankeehu citthu cootakhala cinhala unirikihela venci wiirannyeeha mipika cihu. (Aroo. 7:23) Awula wiicoona ukhala ootoomwa paahi. (Mat. 26:43) Isiyani inhala unikavihera waanana marikariko awula nihuku nihinivirenle saana?

15. Kontha isiyani nihinlamuliyeehu uhiya marikariko yaniirihaka uhiirannyeeha mipika cihu co mminepani? (Nwehe Isaalimu 145:14.)

 ¹⁵ Nhihiye wiirannyeeha mipika cinyu nlattu wo waanana marikariko. Ibiiblya inaahimya sana-saana wiira hataa hiiva marikariko yanihiihaka wiirannyeeha mipika cihu ikwaha cinci, hiiva pooti uturuwela ni urwaanela uhoolo wiira niirannyeehe, ukhala wiira Yehova naanikavihera. (Nsome Isaalimu 145:14. f) Munna Philip romoliye, heera: “Wiira kicuwele wakhala wiira kineera kirwaanelaka uhoolo upheela waka wiirannyeeha mipika, akinweheeha ikwaha kavi keemelenlyaaka. Uhiya commo, mi kinaamananiha uweheeha ikwaha kavi miiva kituruwenlyaaka ni kikhitinryaaka urwaanela uhoolo.” Munna David romoliye, heera: “Mi kinaamananiha uhoona masakha ni mahuku kihinviraaka saana khampa itthu inhala ukikakathula. Masi kinoona ayo masakhaayo khampa ukati miiva unkhalanaaka woomoonihera Yehova nifento naka nuulupale.” Nakhitiriki urwaanela uhoolo mipika cihu, hataa nikhalanaka marikariko, hiiva ninaamoonihera Yehova wiira ninaapheela untteeliha nrima. Ni Yehova naakhala ootteeliya nlattu woowoonani nyuuva mwiikurumicaka wiira mwiirannyeehe mipika co mminepani mwiihelenleenyu!

16. Isiyani masakha anniitthucihaaya?

¹⁶ Mwiitthucere masakha anvireenyu. Mwiikohe co: ‘Isiyani yiirihile ukhumelela ayo masakhaayo? Kiireke wiira miiva pooti wampankaaka itthu wiira ahituruwele ukhumelela?’ (Miru. 27:12) Ikwaha cikhwaawe, masakha ankhumelela pooti woonihera wiira mipika ciihelenleenyu cikhanle coorika cinene. Wakhala wiira iyo phi itthu inkhumelela, muupuwele saana mpika mwiihelenleenyu ni moone wakhala wiira nyuuva khweeliini nnaakhitiri wiirannyeeha. g Wakhalaka wiira nyuuva khannokhitiri wiirannyeeha mpika mwiihelenleenyu nlattu woohuupuwelaca ratta ukati waathanleenyu uyo mpikooyo, Yehova khanhala uwoonani ukhala ntthu oololovaca.—2 Akor. 8:12.

17. Kontha isiyani unreeraaya wuupuwela citthu nyuuva cikhitinriinyu wiirannyeeha?

¹⁷ Muupuwele citthu cikhitinriinyu wiirannyeeha. Ibiiblya ineera: “Nluku khanakhala ootakhala nrima wiira aliyale citthu cimpankeenyu.” (Mabere. 6:10) Phimaana, ni nyuuva mpanke toko Nluku. Nhiliyale citthu cotheene cikhitinriinyu upanka, toko ukhalana upatthani woolipa ni Yehova, waahimyeera akhunaninyu citthu ciitthucileenyu awula upattisiya. Khampa nyuuva cikhitinriinyu wiirannyeeha mipika co mminepani khalayi, nyuuva pooti ukhitiri wiirannyeeha mipika cirineenyu naanaano.—Afili. 3:16.

18. Isiyani inreera upanka ukati ummananiheenyu wiirannyeeha mipika cinyu co mminepani? (Nwehe ciicammo ilatarato.)

¹⁸ Mwakaviheriyaka ni Yehova, nyuuva nnaahala ukhitiri wiirannyeeha mipika ciihelenleenyu toko ntthu nopanka ikwaha niikalawa notteeliyaawe nrima nlattu woophiya nipuro ninrwaawe. Masi nhiliyale: Nlawe ikwaheenyu. Awula, ukati nyuuva nnomananiheenyu urwaanela uhoolo mipika co mminepani mwiihelenleenyu, nkhale ootteeliya nlattu woomoona Yehova ookaviherakani ni acaalihaka wiikurumica winyu. (2 Akor. 4:7) Nyuuva mwaahihiyerereke wiikurumica, nnaahala waakhela itthuvo cuulupale.—Akalas. 6:9.