1. Eklesyaste 3:1, 7 inniitthuciha isiyani?

HIIVA atthunaka unaaniciva wuuluma cinene. Masi ahaavo akiina unaaciva umaala. Toko cinthoonyeraaya iveerusu yo ula mwahoola, uhaavo ukati unreera wuuluma ni uhaavo ukati ninlamuliyeehu umala. (Usome Eklesyaste 3:1, 7. *) Masi ukati nkiina, hiiva nimpheelaka wiira mayamunneehu ni asirokorihu akhwaawe ahiye umaala ni yuulume. Ni nimpheelaka wiira ale unaaciva wuuluma amaale.

2. Tipani rina isariya yoonihimyera ukati unreera wuuluma ni ukati unreera umaala?

² Wuulumaca ikhanle itthuvo Yehova inivahalyaawe. (Nkw. 4:10, 11; Apoka. 4:11) Nnuulumoni nawe, uyo naaniitthuciha mananna oovarela nteko ratta iyo itthuvweeyo. Nhina ula mwahoola, ninaahala woona matakihero o mbiiblyani anhala unikavihera ucuwela ukati unreera wuuluma ni ukati unreera umaala. Ciicammo ninaahala wiitthuca mananna Yehova noonelaawe citthu cinwuulumeleehu akhwiihu. Woopacera, nttwee noone ukatini unreera wuuluma.

3. Arooma 10:14 innisovenriha isiyani?

³ Nihaana niitthenkacaka wiira khula ukati nuulume myaha ca Yehova ni co Umwene. (Mat. 24:14; usome Arooma 10:14. *) Napankaka commo, ninantakiha Yesu. Itthu imoca yuulupale yamwiirihale Yesu uwa watuninyani, waari uwiitthuciha atthu myaha ca Athumwaane. (Joau 18:37) Masi ciicammo nihaana niwehaceraka mananna ninoolumeehu.  Ukati woomoopana ntthu myaha ca Yehova, nihaana nimuulumanaka “ratta ni niihisima,” ni nihaana nithoonyeraka wiira ninaawacera citthu cinoolumaawe ni cinkupalyaawe. (1 Pet. 3:15) Napankaka commo, khaninhala paasi uwuulamana atthwaayo, masi ciicammo ninaahala uwiitthuciha ni atthunaka waavara nrima niitthu inhaleehu wuuluma.

4. Toko cinthoonyeraaya Miruku 9:9, citthu cinoolumeehu cinaakavihera cani akhwiihu?

⁴ Mahumu yoonaka wiira anlamuliya unvaha ikano munneehu awula nrokorihu mmoca, ayo anaacuwela ukati wooreera wuuluma. Unawoonannya wiira ayo khanhala umuulumana waatthuni. Mahumu khampheela umuulihaca muru ntthu, phimaana, anaawehacera ukati wooreera umuulumana. Ni ukati woomuulumana, ayo anaathoonyera ihisima. Ayo khanoova waahimyera mayamunna ikano co mbiiblyani cinhala waakavihera upanka citthu comaana. (Usome Miruku 9:9. *) Kontha isiyani nihaana nilipaka nrima waphiyaka ukati wooreera wuuluma? Ninaahala woona matakihero meeli oovirikana. Ntakihero nimoca nikhanle na nlopwana aalamuliya waalaka asaanaawe. Ntakihero nonayeeli nikhanle na nthiyana aalamuliya umuulumana nlopwana wahoolo aahala ukhala mwene.

5. Ukatini Eli waalamuliyaawe wuuluma, masi wahoolumalyaawe?

⁵ Nankuttho muulupale Eli aanawaafenta cinene asaanaawe eeli, masi ayo khayanhisimu Yehova hataa vakaani. Asaana a Eli yaari anankuttho utabernaakulu. Masi khayaavara ratta ntekwaaya, khayaahisimu mena vakaani itthuvo apoovu canwaanelaaya Yehova ni yaanaararuwa waatthuni. (1 Sam. 2:12-17, 22) Toko caarumaaya Nlamulo na Moocesi, ayo waaphwanela wiiviya. Masi Eli aalaka vakaani asaanaawe ni aanawaahiya upanka khula itthu yaapheelaaya. Uyo ahaahiya yavaraka nteko utabernaakulu. (Deut. 21:18-21) Yehova oonenle cani itthu yaapankaawe Eli? Uyo ahonkoha Eli: “Kontha isiyani khunhiya waattitthimiha asaanaa uvikana inanna cinkittitthimihaa miiva?” Phimaana, Yehova aholakela wiira asaana a Eli ooyeeli akhwe.—1 Sam. 2:29, 34.

6. Itthuni yuulupale ineetthuceehu ni Eli?

⁶ Ihaavo itthu yuulupale ineetthuceehu ni Eli. Noonaka wiira mpatthaniihu awula mmuciihu kheewelenle nlamulo na Nluku, khaninlamuliya umaala—nihaana namuupuseraka ikettelo ca Yehova. Ciicammo, nihaana nipankaka itthu wiira uyo akaviheriye ni Yehova aavarelaka nteko mahumu.  (Tiya. 5:14) Hiiva khanimpheela ukhala toko Eli—unttitthimiha cinene mpatthaniihu awula mmuciihu uvikana inanna cinonttitthimiheehu Yehova. Ninaacuwela wiira nihaana nilipaka nrima wiira nimuulumane ntthu mpheela ulakiya, masi phataari upanka iyo. Vano, nttwee noone mananna itthu yaapankalyaawe nthinya mmoca o Isarayeli eehaniya Apikayili cinvirikanaaya ni ntakihero na Eli.

7. Kontha isiyani Apikayili ahorwaa umuulumana Davidi?

⁷ Awannyawe Apikayili yahaana imatta ni mihakhu cinci. Davidi ni anatoropaawe ukati wantthawaaya mwene Sawuli, yahoviriha ukati wamoca ni makampuci a Napali ni yahokhikicera mihuwo ca Napali wiira cihicisiye ni malatarawu. Masi niireke Napali ahosukhuru? Mena. Ukati Davidi wanlepenlyaawe Napali iyoolya vakaani ni maaci wiira aavahe anatoropaawe, Napali ahorusiya ni ahonruwana cinene Davidi. (1 Sam. 25:5-8, 10-12, 14) Nlattu wo iyo, Davidi aholakela uwiivakaca alopwana otheene yaakhalanaawe Napali. (1 Sam. 25:13, 22) Phimaana, yahaana ipankiyaka itthu wiira ihikhumelele iyo ihasareeyo. Masi manannani? Apikayili ahoona wiira ule waari ukati wooreera wuuluma. Uyo aholipa nrima ni ahorwaa umoonana Davidi naanatoropa 400 yaarinaawe. Ayo yaari niitala, oorusiya ni niikatana caya.

8. Ntakihero na Apikayili ninniitthuciha isiyani?

⁸ Ukati Apikayili woonanacalyaawe ni Davidi, ahomuulumana alipaka nrima, athoonyeraka ihisima ni ahoolumaca ni mananna yaamwiirihale Davidi upheela umwiiwelela. Apikayili ahonlepela nsammaha Davidi, hataa acuwelaka wiira uyo kahi phaatthekale. Uyo ahomwiirela Davidi wiira aari nlopwana ooreera nrima, ni ahonkhuluvela Yehova wiira aanaahala unkavihera. (1 Sam. 25:24, 26, 28, 33, 34) Toko Apikayili, weeva atthunaka pooti umoona ntthu apankaka itthu inhala unvariha itampi yuulupale. Yakhumelelaka itthu toko iyo, weeva uhaana ulipaka nrima wiira wamuulumane. (Isaa. 141:5) Masi ukati woomuulumana, uthoonyere ihisima. Hiiva nanvahaka ntthu ikano nlattu  wonfenta, ninthoonyera wiira nikhanle apatthani eekhweeli.—Miru. 27:17.

9-10. Isiyani mahumu inoopuwelaaya ukati woovaha ikano?

⁹ Venci-venci mahumu anlamuliya ulipa nrima wiira awuulumane ale apankale itthu yoohiloka wanlokoni. (Akalas. 6:1) Mahumu anawiiyeviha ni anawuupuwela wiira akhanle atthu oopahuwa ni wanihukuni anaahala upheela ciicammo ulakiya. Masi wuupuwela commo khunwiiriha mahumu uhiya uwuulumana ale ampheela ulakiya. (2 Tim. 4:2; Titu 1:9) Ukati woovaha ikano, mahumu anawiikurumica umuulumana ratta ntthuuyo ni unvilela. Ayo ananfenta uyo munnooyo, ni nno nifentonno phinwiiriha upheela unkavihera. (Miru. 13:24) Masi, itthu yuulupale cinene mahumu intothaaya, ukhanle unttitthimiha Yehova. Phimaana, ayo ahaana yaakiheraka ikettelo ca Nluku ni ukhikicera nloko.—Mite. 20:28.

¹⁰ Mpaka va, niheetthuca ukatini unreera wuuluma. Masi, uhaavo ukati unreera hiiva uhuuluma itthu. Marikarikoni annikhumelela uyo ukatyuuyo?

11. Nlattaniheroni Tiyaku nittonkalyaawe, ni nlattuni nikhanlyaaya nomaana?

¹¹ Wiivaraca wiira nihuulume citthu coohiloka unaarika. Oopelaka mwaha iyo, namantikha Ibiiblya Tiyaku hopanka nna nlattaniheronna: “Ntthu aahitthekeke ni moolumacero khanle nlopwana oohipahuwa, ni naakhitiri weettihera ratta urutthwaawe. Nahelaka iyuuma wamalakuni okhavalu wiira ciniiwelele, ninaakhitiri ciicammo weettiha irutthwaaya yotheene.” (Tiya. 3:2, 3) Ihaavo iyuuma intthukeleliya mmuruni wokhavalu ni intthukeleliya vakaani wamalakuni waya. Iyo iyuumeeyo phintthukeleliya mikhoyi cinvarelelaawe ntthu neettiha ikhavalu. Avarelaka nteko nnyo mikhoyinnyo, uyo pooti weettiha ikhavalu awula weemesa. Ntthu neettiha ikhavalu aahivareleke ratta nnyo mikhoyinnyo, ikhavalu pooti utthawa ni wiirakaliha, awula unrakaliha ule neettiha. Inanna imoca, uhaavo ukati ninlamuliyeehu “uvarelela mikhoyi” co nlimi  nihu, kontha naahivareleleke, nlimi nihu pooti upanka ihasara. Nttwee noone matakihero.

12. Ukatini ninlamuliyeehu “uvarelela mikhoyi” co nlimi nihu ni umaala?

¹² Weeva umpanka isiyani wakhalaka wiira haavo munneehu awula nrokorihu ncuwela citthu cosiiri? Wootakihera, wuupuwele wiira uhomphwanya munna nkhala ilapo unkhottihiyaaya ntekweehu. Niireke waanaahala ureera unlepela wiira anittonkacere mananna mayamunna cinvaraaya ntekweehu iyo ilapweeyo? Weeva atthunaka khunankohaka nlattu woopheela waakasari mayamunna awula waapanka pusya. Hiiva ninawaafenta mayamunna ni ninaawacera itthu inaakhumelela. Ciicammo nimpheela ucuweleeha itthu inaakhumelela wiira ninhimyere Yehova ukati unlompeehu. Masi uyo ukhanle ukati ninlamuliyeehu “uvarelela mikhoyi” co nlimi nihu ni umaala. Nankhanyererihaka ntthu wiira anihimyere citthu cosiiri, khaninthoonyera nifento—maanaaya wiira khaninonfenta ntthuuyo ni khaninaafenta mayamunneehu ni asirokorihu anonkhuluvela wiira naahala uvitha isiiri. Khweeliini, hiiva khanimpheela utepa urikarikiha makhalelo o mayamunneehu ankhala ilapo unkhottihiyaaya ntekweehu. Ciicammo, khaavo munneehu awula nrokorihu nokhala nnyo ilaponnyo nlamuliya uhimya mananna Masaahiti a Yehova cinlalyeeraaya ni mananna cinvaraaya miteko ceekristau cikiina.

13. Toko cinthoonyeraaya Miruku 11:13, isiyani mahumu inlamuliyaaya upanka, ni nlattuni?

¹³ Venci-venci mahumu anlamuliya weettela ikano iri nhina Miruku 11:13. * (Usome.) Humu pooti unrika uvitha isiiri utepa wakhalaka wiira hothela. Ninaacuwela wiira anamathelana ahaana yahimyeranaka citthu cinwiira wanrimani ni cinaahela isukhuli wiira uthelananaca waya ulipe. Hataa ukhalaka commo, humu naacuwela wiira khanlamuliya waahimyera amwaarawe myaha cosiiri caatthu akhwaawe o wanlokoni. Apankaka commo, mayamunna o wanlokoni khayaahala unkhuluvela-tho ni khayaahala unwehera ratta. Alopwana anthanliya wiira ahoolele miteko co wanlokoni anlamuliya ukhala “ootthara nuulumo nimoca.” Nuulumo neekereku nitaphuleliye “ootthara nuulumo nimoca” maanaaya wiira ayo akhanle alopwana “ahinootha ni moolumacerwaaya” ni ciicammo khanaapa. (1 Tim. 3:8; niwehero) Humu khweeliini naafenta amwaarawe khanhala waahimyera citthu cihinlamuliyaaya ucuwela.

14. Amwaara a humu anlamuliya waakavihera cani awannyaya ukhala ookhuluvelya?

¹⁴ Athiyana pooti waakavihera awannyaya ukhala ookhuluvelya. Manannani? Yaahaakhanyereriheke uhimya myaha cosiiri. Yapankaka commo, anawaakavihera awannyaya ni anaathoonyera wiira anawaahisima ale yaakhuluvenle awannyaya. Ni itthu yuulupale cinene phi ila: ayo athiyanaayo anantteeliha nrima Yehova, kontha anaakavihera ukhala nnema ni wiiwananiya wanlokoni.—Aroo. 14:19.

15. Yehova oonenle cani citthu coolumalyaaya apatthani araru a Jó, ni nlattuni?

¹⁵ Ihantisi ya Jó inaaniitthuciha citthu cofayita nhina mananna o wuuluma ni ukatini unreera wuuluma. Ukati Jó wankhumelenlyaaya masankiho menci, uyo ahootoliya naalopwana acese. Ayo yaawaale ummaaliha ni unvaha ikano Jó. Ayo yahokhala ukati mwinci anamaalale. Masi alopwana araru—Elifaz, Bildade ni Zofar—ukati waakhanlyaaya anamaalale, khayoopuwenle mananna onkavihera Jó. Citthu coolumalyaaya cinthoonyera wiira ayo yaatotha mananna onvaanyiha Jó ni umwiirela wiira ihaavo itthu yoohiloka yaapankalyaawe. Unookhalaru wiira Elifaz, Bildade ni Zofar yahooluma citthu cikhwaawe cokhweeli, citthu cinci coolumalyaaya yamwaacaka Yehova ni Jó, caari coohinamaana ni cowoothiya. Ayo yahomootheriha Jó ukhala ntthu oohinamaana. (Jó 32:1-3) Yehova oonenle cani citthu coolumalyaaya? Uyo ahaaviruwela ale alopwanaale. Yehova ahowiirela wiira ayo  yaari alolo ni ahaaruma urwaa unlepela Jó wiira aalompele.—Jó 42:7-9.

16. Matakihero oohinamaana a Elifaz, Bildade ni Zofar anniitthuciha isiyani?

¹⁶ Matakihero oohinamaana a Elifaz, Bildade ni Zofar anaaniitthuciha ikano cinci. Yoopacera, khaninlamuliya uwuuluma pusya mayamuneehu. (Mat. 7:1-5) Masi nihaana naaviriyanaka ratta nihinaaya wuuluma. Commo phinhaleehu ukhitiri ucuweleeha itthu inwiira. (1 Pet. 3:8) Yonayeeli, ukati wowuuluma, nihaana niikurumicaka wiira moolumweehu akhale omaana ni eekhweeli. (Efesu 4:25) Ni yoneeraru, Yehova naawacera citthu cinwuulumeleehu akhwiihu.

17. Ntakihero na Eliwu ninniitthuciha isiyani?

¹⁷ Nlopwana oneecese aamootonle Jó aari Eliwu, mmucaawe Aparahaamu. Uyo aanoomaala ukati woolumaawe Jó ni alopwana araru akhwaawe. Ni unawoonannya wiira Eliwu ahoviriyana sana-saana citthu coolumaaya. Phimaana, uyo ahokhitiri unvaha ikano Jó, amuulumanaka saana, masi woohivitha ikhweeli, wiira ankavihere urukunusa moopuwelelwaawe oohinamaana. (Jó 33:1, 6, 17) Itthu yuulupale yaapheelaawe Eliwu waari unttitthimiha Yehova, kahi wiittitthimiha uyova awula pinaatamu nkhwaawe. (Jó 32:21, 22; 37:23, 24) Ntakihero na Eliwu ninniitthuciha wiira uhaavo ukati unreera umaala ni uviriyana. (Tiya. 1:19) Ciicammo ninthoonyera wiira napheelaka unvaha ntthu ikano, nihaana nitothaka unttitthimiha Yehova, kahi utotha wiittitthimiha.

18. Ninlamuliya uthoonyera cani wiira ninaasukhuru itthuvo ivahiyeehu, ukhanle wuulumaca?

¹⁸ Nattharaka ikano yo mbiiblyani nhina ukati ni mananna ooreera wuuluma, ninaahala uthoonyera wiira ninaahisima itthuvo ivahiyeehu: wuulumaca. Mwene oocuwelaca Salomau hantikha eeraka: “Khampa masaa owooru ari mmirittani coparata, phinkhalaaya nuulumo nowuulumiya ukati womaana.” (Miru. 25:11) Neewelelaka ratta citthu cinoolumaaya akhwiihu ni noopuwelaka nihinaaya wuuluma, moolumweehu anaahala ukhala toko masaa owooru—ofayita ni ooreera cinene. Napankaka commo, moolumweehu anaahala waakavihera akhwiihu ni ninaahala untteeliha nrima Yehova, hataa nikhalaka atthu owuuluma cinene awula vakaani. (Miru. 23:15; Efesu 4:29) Iyo phi inanna yomaana yoothoonyera wiira ninaasukhuru itthuvo yomaana Yehova inivahalyaawe: wuulumaca!