1. Mahukwaala, itthuni yoovirikana inkhumelela ilapo cikiina?

IKHUMELO yo khalayi, atthu enci ntuninyani yahaana ittiini. Masi, myaakha vakaani civinre mpaka mahukwaala, itthu inkhumelela ihovirikana. Atthu aneera wiira khanattiini ari mowinciva. Ilapo cikiina, atthu enci aneera wiira kharina ittiini. *—Mat. 24:12.

2. Isiyani inwiiriha atthu enci upheela uhikhalana ittiini?

² Kontha isiyani anaavira yincivaka atthu aneera wiira kharina ittiini? * Pooti ukhala wiira akiina ankhala ni iwasiwaasi nlattu woototha citthu co waacivela awula nlattu wo masukhuli o muukumini. (Luka 8:14) Akiina khalayi yaarina ittiini ahancera uhaamini wiira Nluku haavo. Ahaavo ciicammo akiina anaamini wiira Nluku haavo, masi anoopuwela wiira ittiini ikhanle itthu yo khalayi, yoohifayita ni inaavaanyiha isiyensiya ni moopuwelelo osariya. Ayo atthunaka anaawiiwa apatthannyaaya, mapurusoore awula atthu anuuluma ntelevisawuni, nraatiyuni ni mmajornalini yiiraka wiira ukumi uphattuwacale veekha, masi ayo khaneewa cuulumiyaka citthu cosariya coohala waakupaliha wiira Nluku haavo. Uhiya commo, ahaavo atthu inaarusa ittiini kontha anaawoona ahooli ottiini cinci yaathepyaka atthu wiira akhitiri uphwanya nsurukhu ni ukhulupale. Ni ciicammo ahaavo ale ankhala ilapo ikuvernu unkhottihaaya miteko cikiina co mmattiinini.

3. Isiyani inhaleehu wiitthuca nhina ula mwahoola?

³ Yesu honiruma wiira ‘naapanke eetthuci atthu olapo cotheene.’ (Mat. 28:19) Ninlamuliya waakavihera cani atthu ahirina ittiini  wiitthuca unfenta Nluku ni ukhala atthari a Kristu? Hiiva nihaana nicuwelaka wiira nipuro ntthu nuunuwenlyaawe pooti umwiiriha utthuna awula ukhotta ihapari cimpheeleehu unlalyeera. Wootakihera, mananna cinhalaawe unaakhelela ntthu oonuwenle u Europa anaahala uvirikana ni mananna cinhalaawe unaakhelela ntthu nkhuma u Ásia. Kontha isiyani? Kontha u Europa, atthu enci anaacuwela Ibiiblya vakaani ni aheewa weeriyaka wiira Nluku humpa citthu cotheene. Masi u Ásia, atthu enci ancuwela vakaani awula khancuwela khuliiru Ibiiblya ni pooti uhaamini wiira haavo Mpattusi. Phimaana nhina ula mwahoola, ninaahala wiitthuca citthu cinlamuliyeehu upanka wiira ihapari cinlalyeehu caavare nrima ale anaalalyeereehu, hataa yakhumaka nipuroni awula hataa yaaminiki citthuni.

4. Nlattuni ninlamuliyeehu uthoonyera waawacera ale ahirina ittiini?

⁴ Uthoonyere waawacera. Khula mwaakha, atthu yahaarina ittiini anaakhala Masaahiti a Yehova. Enci yahaana meettelo omaana ni yaanaakasiriya yoonaka uhinamaana wottiini cowootha. Akiina khayaarina meettelo omaana ni yahaana yahiyaka upanka citthu cotakhala. Nikaviheriyaka ni Yehova, hiiva khweeliini ninaahala ukhitiri waaphwanya ale ‘anoonihera uratteene uphavela ukumi woohimala.’—Mite. 13:48; 1 Tim. 2:3, 4.

5. Imaara cinci isiyani inwiiriha atthu utthuna wiiwelela ihapari cinlalyeehu?

⁵ Uthoonyere unamaana ni ihisima. Imaara cinci, atthu anaatthuna ihapari cinaalalyeereehu kahi nlattu wo itthu inoolumeehu, masi nlattu wo mananna ninoolumeehu iyo. Ayo unawaacivela naathoonyeraka unamaana, naahisimaka ni naawaceraka. Hiiva khaninaakhanyereriha atthu wiiwelela itthu inhimyeehu. Uhiya commo, ninaamananiha wiiweeha mananna ayo cinoonelaaya ittiini ni nlattuni anoopuwelaaya commo. Wootakihera, atthu akiina khunaacivela woopela mwaha ittiini naatthu ahinaacuwelaaya. Atthu akiina anoopuwela wiira unkhala uthwaa inaasi unkoha ntthu mananna cimmoonelaawe Nluku. Ni ahaavo ale anoona ihaaya yooniyaka yasomaka Ibiiblya, venci-venci wamoca ni Saahiti a Yehova. Ukati woowuulumana atthu otheene ayo, hiiva nihaana niwaceraka itthu inwiira.—2 Tim. 2:24, niwehero.

6. Apostolu Paulu thoonyenre cani wiira aaneettihera moolumacerwaawe, ni ninlamuliya untakiha cani?

⁶ Atthu akiina pooti uhaacivela naromolaka moolumo toko “Ibiiblya,” “Nluku,” awula “ittiini.” Ninlamuliya upanka isiyani? Untakihe apostolu Paulu ni urukunuse mananna weeva cinhalaa wuuluma. Ukati apostolu Paulu waawuulumanaawe ayuuta, uyo aavarelaka nteko Cowantikhiya Cowaarya. Masi ukati waawuulumanaawe akereeku nipuro nineehaniya Areópago, uyo khaahimyeehale wiira itthu yaahimyaawe yaakhuma mbiiblyani. (Mite. 17:2, 3, 22-31) Ninlamuliya untakiha cani Paulu? Wakhalaka wiira weeva ummuulumana ntthu hinkupali Ibiiblya, atthunaka waanaareera uhiromolaca Ibiiblya ukati woomuulumana uyo ntthuuyo. Woonaka wiira ntthuuyo nawoona ihaaya nlattu wo wooniya asomaka Ibiiblya wamoca ni weeva, umananihe unthoonyera iveerusu co mbiiblyani ni mananna ahinhalaawe wooniya naatthu akiina—toko unthoonyera ntelefooneni.

7. Wiira nintakihe Paulu, toko cinthoonyeraaya 1 Akorintu 9:20-23, isiyani atthunaka ninlamuliyeehu upanka?

⁷ Waacuweleehe ni waaviriyane. Hiiva nihaana niikurumicaka ucuwela nlattuni atthu anaalalyeereehu anoopuwelaaya ni aneecoonaaya commo. (Miru. 20:5) Wuupuwele-tho ntakihero na Paulu. Uyo oonuwihiye iriyari waatthu ayuuta. Unawoonannya wiira uyo ahaana eettiheraka moolumacerwaawe wiira akhitiri waalalyeera atthu olapo cikhwaawe, yaacuwela vakaani awula yahaacuwela hataa vakaani myaha ca Yehova ni Cowantikhiya Cowaarya. Inanna imoca, wiira nicuweleehe itthu inoopowelaaya ni inwiira atthu o ncoko unlalyeereehu, hiiva atthunaka nihaana nitothaka ucuwela mmalivuruni cihu awula waakoha mayamunna ni asirokorihu anlalyeera ikhumelo yo khalayi.—Usome 1 Akorintu 9:20-23.

8. Ninlamuliya upacera cani umoopana ntthu mwaha wo mbiiblyani?

 ⁸ Itthu impheeleehu ikhaleke umphwanya “tipani khanle oophwanela.” (Mat. 10:11) Wiira nikhitiri iyo, nihaana ninkohaka ntthuuyo itthu inoopuwelaawe ni uviriyana ratta itthu inhalaawe uhimya. Munna mmoca nokhala u Inglaterra nawaakoha atthwaayo itthu inoopuwelaaya nhina mananna ookhala ootteeliya muuthelanacani, mananna oowuunuwiha asaana awula mananna oovilela citthu coohinamaana. Aviriyanaka itthu inaakhulaaya atthwaayo, uyo nakoha: “Nnoonela cani ila ikannweela yantikhiye myaakha 2.000 uttuli?” Vano, woohiromola nuulumo “Ibiiblya,” uyo nawaathoonyera atthwaayo ntelefooneni iveerusu co mbiiblyani cithanlalyaawe ratta.

9. Ninlamuliya unkavihera cani ntthu uhinoncivela wuuluma myaha ca Nluku?

⁹ Namphwanyaka ntthu uhinoncivela wuuluma myaha ca Nluku, hiivano nihaana noopelaka mwaha itthu inoncivela wiira inoolumeehu invare nrima. Wootakihera, atthu enci anaakhala ootikhinihiya yawehaka citthu ciri vathi ni wiirimu. Vano, weeva pooti umwiirela ntthuuyo co: “Atthunaka nyuuva nnaacuwela wiira citthu cinci pinaatamu cipankalyaawe, oonenle citthu ciri watuninyani. Toko atthu ampanka mikorofoone, ansoma mananna cinvaraaya nteko manyaru ni atthu ampanka maakina ookumiha ilatarato, ansoma mananna cinvaraaya nteko miitho. Nnoonela cani citthu ciri ntuninyani? Woonela winyu, nnyo citthunnyo ciphattuwacile veekha, haavo pattusile awula ciphattuwile ni mananna makiina?” Wamalihaka unviriyana ratta ntthuuyo, weeva pooti wiira-tho co: “Masi ninaakhumelela nikoho: ‘Ukati masiyentista unsomaaya mananna cinvaraaya nteko nnyaru ni niitho, aneetthucera citthu capani?’ Mi inaakicivela cinene itthu yantikhalyaawe nlopwana mmoca khalayi. Uyo enre co: ‘Niireke Ule pankale nnyaru khankhitiri wiiwa? Ule ompale niitho khankhitiri woona? Uyo phinaavaha atthu ucuwelaca!’ Masiyentista makiina anaakupali ala moolumwaala.” (Isaa. 94:9, 10) Vano, weeva pooti ukela nsayitini jw.org^® mphantte wantikhiye “Entrevistas e Casos Reais” ni unthoonyera ntthuuyo ividiyu imoca yo mphantte “A Origem da Vida: Teorias e Fatos”. (Ukele wantikhiye PUBLICAÇÕES > VÍDEOS.) Awula weeva pooti unvaha ntthuuyo ibroxura A Vida — Teve um Criador? awula ibroxura A Origem da Vida — Cinco Perguntas Que Merecem Resposta.

10. Ninlamuliya upacera cani umoopana mwaha ntthu himpheela wuuluma myaha ca Nluku?

¹⁰ Atthu enci anaaweherera citthu comaana uhoolo. Masi enci anawoova wiira ituninya wanihukuni inaahala ukwanyulaciya awula khinhala ukhaliya-tho. Mootoli o Isirikwiitu mmoca nokhala u Noruega neera wiira atthu uhinaacivela  wuuluma myaha ca Nluku, imaara cinci unawaacivela woopela myaha citthu cinkhumelela ntuninyani. Uyo amalihaka waasalaamiha atthwaayo, neeraka co: “Tipani nhala uniwaanela ukumi womaana uhoolo? Woonela winyu, akhanle anasiyaasa, masiyentista awula ntthu nkiina?” Amalihaka waaviriyana ratta atthwaayo, uyo naasoma awula naattonka iveerusu imoca yo mbiiblyani inhimya citthu comaana cinhala wiirannya uhoolo. Atthu akiina unawaacivela yiitthucaka wiira Ibiiblya inaakhuluveliha wiira ituninya khinrwaa ukwanyulaciya ni wiira atthu omaana anaarwaa ukhala ntuninyani woohikhwa-tho.—Isaa. 37:29; Ekles. 1:4.

11. Kontha isiyani nihaana nikhalanaka mananna menci owoopa myaha wuulalyeerani, ni ninlamuliya untakiha cani Paulu, toko cinthoonyeraaya Arooma 1:14-16?

¹¹ Unaareera nakhalanaka mananna menci oowoopana mwaha ale anaalalyeereehu. Kontha isiyani? Kontha atthu khanlikana. Itthu inoncivela ntthu mmoca pooti umpankiha ntthu nkiina uhipheela uniiwelela. Ahaavo atthu uhinaarusa woopa myaha ca Nluku awula co mbiiblyani. Masi atthu akiina antthuna uniiwelela napaceraka wuuluma myaha cikiina. Naaphwanyaka atthu otheene ayo, khaninlamuliya uviriiha ukati woowuulumana. (Usome Arooma 1:14-16.) Masi nihiliyale, Yehova phinhala upanka wiira ikhweeli yuunuwe wanrimani waya ale ampheela upanka itthu yomaana.—1 Akor. 3:6, 7.

12. Isiyani ninlamuliyeehu upanka wiira naalalyeere atthu o Ásia ahinoopuwela wiira haavo Mpattusi?

¹² Ntuninyani motheene, anamalalyeera enci anawaaphwanya atthu ankhuma u Ásia. Atthu enci akhuma u Ásia akhanle atthu olapo kuvernu unkhottihaawe miteko cikiina commattiinini. Ilapo cinci co Ásia, atthwaayo khanatoko weemela ni wuupuwela wakhala wiira khweeliini haavo Mpattusi. Enci anaapheela wiitthuca ni khankhotta naalattulaka wiira nancere waasomiha Ibiiblya. Masi akhwaawe khunaacivela wiitthuca citthu cihincuwelaaya. Ninlamuliya waalalyeera cani ayo atthwaayo? Ale anlalyeera ikhumelo yo khalayi ahoona wiira anaakhitiri upacera umoopana mwaha ntthuuyo, uthoonyera wiira ninanwacera ni, ukati wakhala, unhimyera ntthuuyo mananna makhalelweehu cikhanlyaaya ratta nlattu wo weettela nttharelelo no mbiiblyani.

13. Isiyani inwiiriha atthu upheela wiitthuca Ibiiblya? (Uwehe ilatarato iri wakaapani.)

¹³ Itthu imoca inwiiriha atthu enci upheela wiitthuca Ibiiblya cikhanle ikano co mbiiblyani cinnilakihera meettelo omaana. (Ekles. 7:12) Nrokorihu mmoca nkhala u Nova York naalalyeeraka atthu anooluma iluuka yo China ineehaniya Mandarim, neera: “Mi kinaamananiha uthoonyera wiira kinawaawacera atthwaayo ni kinaaviriyana inoolumaaya. Wakhala wiira ayo atthu awaale phiyaaru yakhumaka ilapo cikiina, mi kinawaakoha: ‘Nri mookhitiri wiilamaleliha makhalelo o phiyaaru? Nhophwanya nteko? Atthu o ula ncokoola anawuuwacerani ratta?’” Ukati nkiina, iyo inaahula iphiro wiira nrokorihu oolume itthu inhimyaaya Ibiiblya. Ikwaha cikhwaawe, nrokorihu naakoha: “Woonela winyu, isiyani atthu inlamuliyaaya upanka wiira yiiwanane? Pooti wuuthoonyerani moolumo o mbiiblyani? Iyo ineera: ‘Upacera inttewo unkhala toko uhulela nkhora maaci; ukhume uhinaaya wancera unyakulihaniya.’ Woonela winyu, ila ikannweela pooti unikavihera wiiwanana naakhunanihu?” (Miru. 17:14, niwehero) Myaha toko nnya pooti unikavihera ucuwela wakhala wiira ntthuuyo naapheela awula mena wiira hiiva nituruwele umootola-tho.

14. Munneehu mmoca u Extremo Oriente naakavihera cani atthu ahinaamini wiira Nluku haavo?

¹⁴ Vano naaphwanyaka atthu ahinaamini wiira Nluku haavo? Munneehu mmoca, virihale ukati mwinci aalalyeeraka atthu oncoko wo Extremo Oriente ahirina ittiini, naattonka: “Imaara cinci, ntthuuyo eeraka: ‘Miiva akimmwaamini Nluku,’ uyo mpheela uhimya wiira khanwaamini anluku answaleliya ncoko unkhalaawe. Miiva kinanrumeleliha ni kinaamwiirela wiira anluku enci khanakhala okhweeli, masi apankiye naatthu. Vano, kinaasoma  ilivuru ya Jeremiya 16:20: ‘Niireke pinaatamu pooti wiipankela anluku, khweeliini ahikhanle anluku?’ Vano miiva kinankoha ntthuuyo: ‘Ninhala uncuwelela cani nluku khanle eekhweeli ni nluku pankiye naatthu?’, kinaaviriyana ratta inaakhulaawe ntthuuyo ni kinaasoma ilivuru ya Isaiya 41:23: ‘Nnihimerye isiyani inhala ukhumelela uhoolo, wiira nicuwele wiira nyuuva nkhanle anluku.’ Vano, miiva kinanthoonyera ntthuuyo inatiri imoca ya Yehova yiirannyaale.”

15. Isiyani ineetthuceehu ni ntakihero na munneehu o Ásia Oriental?

¹⁵ Munneehu mmoca u Ásia Oriental naahimya mananna cimpankaawe aturuwelaka umuulumana ntthu: “Mi kinanthoonyera ntthuuyo mathoonyero anoonihera ucuwelaca wo mbiiblyani, inatiri co mbiiblyani ciirannyaale ni kinawoopela mwaha citthu ciri vathi awula wiirimu toko itthonttwa. Vano, kinaamwiirela ntthuuyo wiira citthu cotheene nnyo cinthoonyera wiira haavo Mpattusi oocuwelaca cinene. Ntthuuyo akupaliki wiira Nluku haavo, miiva kinanthoonyera itthu inhimyaaya Ibiiblya nhina makhalelo a Yehova.”

16. Toko cinthoonyeraaya Maberewu 11:6, ninlamuliya unkavihera cani ntthu hirina ittiini tthunale usomihiya Ibiiblya?

¹⁶ Ntthu hirina ittiini atthunaka usomihiya Ibiiblya, khunakhala wiira uyo nawaakuva ukupali wiira Nluku haavo. Phimaana, nihaana ninkaviheraka vakaani vakaani wiira akupaleehe iyo.(Usome Maberewu 11:6.) Ni ciicammo nihaana ninkaviheraka waamini Ibiiblya. Wiira nikhitiri iyo, atthunaka nihaana nituruwelaka umwiitthuciha itthu imocaaru imaara cinci. Khula ukati unhaleehu unsomiha Ibiiblya, hiiva pooti unhimyera citthu cinthoonyera wiira Ibiiblya ikhanle Nuulumo na Nluku. Wootakihera, pooti woopela mwaha citthu co mbiiblyani nkhayi naatthu weeva anaasomihaa, toko inatiri ciirannyaale, mananna Ibiiblya cinhimyaaya ikhweeli yoolumaka myaha cosiyensiya ni ihantisi cokhalayi, awula woopela mwaha mananna Ibiiblya cinnikaviheraaya ukhalana makhalelo omaana.

17. Naafentaka atthu, isiyani inhala wiirannya?

¹⁷ Naafentaka weekhweeli atthu otheene, ninaahala waakavihera ukhala atthari a Kristu, hataa nna va yahikhalanaka ittiini. (1 Akor. 13:1) Ukati unaasomiheehu, itthu hiiva impheeleehu ukhanle uthoonyera wiira Nluku naanifenta otheene cihu ni mpheela wiira hiiva otheene ninfenteke. Khula mwaakha, atthu imiliyawu cene yaathoonyera vakaani waacivela ittiini ni yahaacivela hataa vakaani ittiini anawiitthuca unfenta Nluku ni anaapattisiya. Phimaana, waawehere ratta ayo atthwaayo. Uthoonyere wiira unawaawacera atthu otheene. Waaviriyane yoolumaka itthu inoopuwelaaya. Umananihe waacuweleeha. Ni ntakihero naa nomaana, uwiitthucihe atthu mananna ayo cinlamuliyaaya ukhala atthari a Kristu.