Levítico 11:1-47

  • Kití tí yaku̱a̱ xíʼin tí va̱ása yaku̱a̱ (1-47)

11  Tasaá Jehová ni̱ka̱ʼa̱nra xíʼin ta̱ Moisés ta saátu xíʼin ta̱ Aarón:  “Ña̱yóʼo ka̱ʼa̱nndó xíʼin na̱ israelita: ‘Tíyóʼo kúú kití tí íyo nu̱ú ñuʼú tí kivi kuxundó:  ndiʼi kití tí nda̱taʼví chíi̱n ta saátu nda̱taʼví ti̱xin xa̱ʼa̱rí, tí ndákaxíndi̱ʼi̱ ña̱ xáxirí kúú tí kivi kuxundó.  ”’Soo kití tí ndákaxíndi̱ʼi̱ ña̱ xáxirí á tí nda̱taʼví chíi̱n, tí va̱ása xíniñúʼu kuxundó kúú tíyóʼo: tí camello, saáchi ni ndákaxíndi̱ʼi̱rí ña̱ xáxirí va̱ása níndata̱ʼví chíi̱nrí. Tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó.  Saátu va̱ása xíniñúʼu kuxundó tí damán, saáchi ni ndákaxíndi̱ʼi̱rí ña̱ xáxirí, soo va̱ása níndata̱ʼví chíi̱nrí. Tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó.  Saátu va̱ása xíniñúʼu kuxundó leso,* saáchi ni ndákaxíndi̱ʼi̱rí ña̱ xáxirí, soo va̱ása níndata̱ʼví chíi̱nrí. Tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó.  Saátu va̱ása kuxundó tí kini̱, saáchi ni nda̱taʼvíva chíi̱nrí ta nda̱taʼví ti̱xin xa̱ʼa̱rí, soo va̱ása ndákaxíndi̱ʼi̱rí ña̱ xáxirí. Tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó.  Va̱ása xíniñúʼu kuxundó nda̱a̱ ni loʼo ku̱ñu tíyóʼo, ta ni va̱ása xíniñúʼu tiinndórí tá ni̱xi̱ʼi̱rí. Tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó.  ”’Tíyóʼo kúú kití tí ñúʼu ini ti̱kui̱í tí kivi kuxundó: kivi kuxundó kití tí íyo ndi̱xi̱n, tí íyo nduchu* sa̱tá, tí ñúʼu ini mar á tí ñúʼu ini yu̱ta. 10  Soo ndiʼi kití tí ñúʼu ini mar á tí ñúʼu ini yu̱ta tí kǒo ndi̱xi̱n ta ni kǒo nduchu sa̱tárí, ni kúúrí tí xíka tiʼvi á nda̱a̱ ndáaka kití tí ñúʼu ini ti̱kui̱í, tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koorí nu̱úndó. 11  Va̱ása xíniñúʼu kuxundó nda̱a̱ ni loʼo ku̱ñurí, tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koorí nu̱úndó. Ta xíniñúʼu kukini-inindó kunindó tíyóʼo tá ni̱xi̱ʼi̱rí. 12  Ndiʼi tí ñúʼu ini ti̱kui̱í, tí kǒo ndi̱xi̱n ta ni kǒo nduchu sa̱tárí, tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó. 13  ”’Tíyóʼo kúú kití tí ndáchí tí xíniñúʼu kukini-inindó kunindó. Va̱ása kuxundó kití yóʼo chi tí yaku̱a̱ kúúrí, tá kúú: tí ta̱sú,* ta̱sú tí tíin ti̱a̱ká, tí buitre* tu̱ún, 14  tí milano real* ta saátu nda̱a̱ ni iin nu̱ú tí milano tu̱ún, 15  nda̱a̱ ni iin nu̱ú saa ndáa, 16  tí avestruz, tí ti̱o̱mi, tí gaviota ta saátu nda̱a̱ ni iin nu̱ú tí halcón, 17  tí mochuelo, saa tí tíin ti̱a̱ká, kalakoko* tí loʼo, 18  tí cisne, tí pelícano, tí buitre, 19  tí cigüeña ta saátu nda̱a̱ ni iin nu̱ú tí garza, tí abubilla ni tí chináká. 20  Ndiʼi kití válí tí íyo ndi̱xi̱n, tí ndáchí tiʼvi, tí xíka xíʼin ku̱mí xa̱ʼa̱rí, tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koo tíyóʼo nu̱úndó. 21  ”’Nu̱ú ndiʼi kití válí tí íyo ndi̱xi̱n, tí iin tiʼvi ndáchí xíka, tí íyo ku̱mí xa̱ʼa̱, tí kivi kaxíndó kúú tí kúúmií u̱vi̱ xa̱ʼa̱ ña̱ náni̱ ta ndávarí nu̱ú ñuʼú. 22  Ta tí kivi kaxíndó kúú tíyóʼo: ti̱ka náʼnu tí xa̱a̱ síín síín nu̱ú ku̱a̱ʼa̱n, xíʼin inkaka ti̱ka náʼnu tí kivi kaxína, mbri* xíʼin ti̱ka válí. 23  Ndiʼi nu̱ú kití tí kúúmií ndi̱xi̱n tí iin tiʼvi ndáchí xíka, tí kúúmií ku̱mí xa̱ʼa̱, xíniñúʼu kukini-inindó kunindórí. 24  Tá ná kuxundó tí kití yóʼo kuyaku̱a̱ndó. Ndiʼi na̱ ná tiin tí kití yóʼo tá ná kuvirí, koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu.* 25  Nda̱a̱ ndáaka na̱ ná kuiso tí kití yóʼo tá ni̱xi̱ʼi̱rí, xíniñúʼu ndakatana ti̱ko̱to̱na, ta koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. 26  ”’Nda̱a̱ ndáaka kití tí nda̱taʼví chíi̱n ta va̱ása níndata̱ʼví ti̱xin xa̱ʼa̱rí, ta ni va̱ása ndákaxíndi̱ʼi̱rí ña̱ xáxirí, tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koorí nu̱úndó. Ndiʼi na̱ ná tiin tíyóʼo kuyaku̱a̱na. 27  Ndiʼi kití tí xíka xíʼin ku̱mí xa̱ʼa̱rí ta saátu ndiʼi kití tí kúúmií chíi̱n ña̱ si̱ín nu̱ú,* tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koorí nu̱úndó. Ndiʼi na̱ ná tiin tí kití yóʼo tá ná kuvirí, koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. 28  Nda̱a̱ ndáaka na̱ ná kuiso tí kití yóʼo tá ni̱xi̱ʼi̱rí xíniñúʼu ndakatana ti̱ko̱to̱na ta koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. 29  ”’Ta kití tí iin tiʼvi xíka nu̱ú ñuʼú, tí xíniñúʼu koo yaku̱a̱ nu̱úndó kúú tíyóʼo: ti̱ín tí xáta ti̱xin ñuʼú,* ti̱ín válí, ndiʼi nu̱ú kití tí ñúu* mií tí kúúmií ku̱mí xa̱ʼa̱, 30  tí geco, tí lagarto káʼnu, tí salamandra tí ndíkaa̱ ini ti̱kui̱í, tí mbíʼla* xíʼin tí camaleón. 31  Ndiʼi tí kití yóʼo tí iin tiʼvi kítáʼan xíka, tí yaku̱a̱ xíniñúʼu koorí nu̱úndó. Ndiʼi na̱ ná tiin tí kití yóʼo tá ná kuvirí koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. 32  ”’Tá ni̱xi̱ʼi̱ tí kití yóʼo ta nda̱kavarí sa̱tá iin ña̱ʼa, ña̱ yaku̱a̱ xíniñúʼu koo ña̱yóʼo, kúúña iin vaso ña̱ ku̱vaʼa xíʼin yitu̱n, iin ti̱ko̱to̱, iin ñii̱ kití á iin ñáʼñu ti̱ko̱to̱ ndayí.* Á nda̱a̱ ndáaka ña̱ʼa ña̱ xíniñúʼu ni̱ʼina, xíniñúʼu chikaa̱naña ini ti̱kui̱í ta kooña ña̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. Tasaá va̱ása yaku̱a̱ka kooña. 33  Tá ná ndakavarí ini iin ña̱ʼa ña̱ ku̱vaʼa xíʼin ñuʼú, xíniñúʼu taʼvíndóña, ta nda̱a̱ ndáaka ña̱ʼa ñúʼu iniña kuyaku̱a̱ña. 34  Tá ni̱tu̱ndaa ti̱kui̱í tá ñúʼu ini ña̱ʼa yóʼo sa̱tá nda̱a̱ ndáaka ña̱ʼa ña̱ xíxindó á xáxindó, kuyaku̱a̱ña ta nda̱a̱ ndáaka tá xíʼindó tá ñúʼu ini ña̱yóʼo, kuyaku̱a̱tu táyóʼova. 35  Nda̱a̱ ndáaka ña̱ʼa ná ndakava kití tí ni̱xi̱ʼi̱ yóʼo sa̱tá, kuyaku̱a̱ña. Tá nda̱kavarí sa̱tá horno* á nu̱ú xáʼmindó ñuʼu̱, xíniñúʼu sandíʼi-xa̱ʼa̱ndóña, ña̱ yaku̱a̱ koo ña̱yóʼo nu̱úndó ta va̱ása kuniñúʼukandóña. 36  Tá ná ndakavarí nu̱ú kána ti̱kui̱í á nu̱ú ndátaánva̱ʼana* ti̱kui̱í, va̱ása kuyaku̱a̱* ña̱yóʼo. Soo nda̱a̱ ndáaka na̱ ná tiin kití tí ni̱xi̱ʼi̱ yóʼo, kuyaku̱a̱na. 37  Tá ná ndakava tí kití tí ni̱xi̱ʼi̱ yóʼo sa̱tá iin si̱ʼva̱ ña̱ chiʼina, va̱ása kuyaku̱a̱ví si̱ʼva̱ yóʼo. 38  Soo tá ná chikaa̱na ti̱kui̱í sa̱tá si̱ʼva̱ yóʼo ta ná ndakava iin ñáʼñu kití tí ni̱xi̱ʼi̱ yóʼo sa̱táña, ña̱ yaku̱a̱ xíniñúʼu koo si̱ʼva̱ yóʼo nu̱úndó. 39  ”’Soo tá ná kuvi iin kití tí kivi kuxundó, nda̱a̱ ndáaka na̱ ná tiin tíyóʼo koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. 40  Nda̱a̱ ndáaka na̱ ná kuxu loʼo ku̱ñu kití tí ni̱xi̱ʼi̱ yóʼo, xíniñúʼu ndakatana ti̱ko̱to̱na ta koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. Nda̱a̱ ndáaka na̱ ná ndakiʼin kití tí ni̱xi̱ʼi̱ yóʼo ku̱ʼu̱n xíʼinna, xíniñúʼu ndakatana ti̱ko̱to̱na ta koona na̱ yaku̱a̱ nda̱a̱ ná ki̱ʼvi ñu̱ʼu. 41  Ndiʼi kití tí iin tiʼvi kítáʼan xíka, tí yaku̱a̱ kúú tíyóʼo, va̱ása xíniñúʼu kuxundórí. 42  Va̱ása xíniñúʼu kuxundó nda̱a̱ ni iin kití tí ñúu mií, nda̱a̱ ni iin kití tí xíka xíʼin ku̱mí xa̱ʼa̱rí, nda̱a̱ ni iin kití tí inkáchi kítáʼan xíka tí íyo ku̱a̱ʼání xa̱ʼa̱, saáchi tí yaku̱a̱ kúú tíyóʼo. 43  Va̱ása kuxundó nda̱a̱ ni iin kití tí iin tiʼvi kítáʼan xíka, tasaá va̱ása kuyaku̱a̱ndó. Va̱ása kuxundó nda̱a̱ ni iin kití yóʼo, ña̱ va̱ʼa kǒo kuyaku̱a̱ndó. 44  Saáchi yi̱ʼi̱ kúú Jehová Ndióxi̱ndó, ta ndóʼó xíniñúʼu ndasayi̱i̱ndó miíndó ña̱ va̱ʼa koondó na̱ yi̱i̱ saáchi ta̱ yi̱i̱ kúú yi̱ʼi̱. Xa̱ʼa̱ ña̱kán va̱ása xíniñúʼu kuxundó á tiinndó nda̱a̱ ni iin kití tí iin tiʼvi kítáʼan xíka nu̱ú ñuʼú, tasaá va̱ása kuyaku̱a̱ndó. 45  Saáchi yi̱ʼi̱ kúú Jehová ta̱ nda̱tavá ndóʼó ti̱xin ñuu Egipto ña̱ va̱ʼa koi̱ Ndióxi̱ndó, ta ndóʼó xíniñúʼu koondó na̱ yi̱i̱ saáchi ta̱ yi̱i̱ kúú yi̱ʼi̱. 46  ”’Ña̱yóʼo kúú ley ña̱ kundiku̱nndó xa̱ʼa̱ ndiʼi kití, kití tí ndáchí, ndiʼi kití tí ñúʼu ini ti̱kui̱í xíʼin ndiʼi kití tí iin tiʼvi kítáʼan xíka nu̱ú ñuʼú. 47  Ña̱ va̱ʼa kunda̱a̱-inindó ndáa tí kúú tí yaku̱a̱ ta ndáa tí va̱ása yaku̱a̱, ndáa tí kúú tí kivi kuxundó ta ndáa tí va̱ása kivi kuxundó”’.

Nota

Tu̱ʼun ña̱ ni̱ka̱ʼyi̱ña káchiña “liebre”. Tá káa leso saá káarí, soo náni̱ka so̱ʼorí xíʼin xa̱ʼa̱rí ta káʼnukarí.
Inka variante “luchu”, “machi”.
Á “águila”. Inka variante “síʼñá”.
Táki̱ʼva káa pilo, pelo á ti̱ko̱mbóxi̱ saá káa tíyóʼo.
Tu̱ʼun hebreo káʼa̱nña xa̱ʼa̱ iin saa tí ni̱xi̱yo ñuu Israel, tí káa táki̱ʼva káa síʼñá.
Inka variante “kulutu”, “ti̱yomi sa̱yi”.
Inka variante “mbiri”, “mboxileʼlé”, “ndilaʼlá”.
Inka variante “ña̱ ka̱ndii”.
Ña̱yóʼo káʼa̱nña xa̱ʼa̱ ku̱a̱ʼá kití, tá kúú tí ndikaʼa, tí oso xíʼin tí ndiva̱ʼyú.
Tu̱ʼun hebreo káʼa̱nña xa̱ʼa̱ iin kití tí káa nda̱a̱ táki̱ʼva káa tu̱ʼú.
Inka variante “káñuʼu”.
Inka variante “míla”.
Inka variante “ti̱ko̱to̱ ndeé”, “ti̱ko̱to̱ kúkun”, “ti̱ko̱to̱ ti̱ndaja̱”. Koto glosario, ti̱ko̱to̱ ndayí.
Á “xi̱tu̱n”.
Inka variante “ndáchiva̱ʼana”.