Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 15

Kusi̱í-ini xíʼin chiñu ña̱ kéʼún

Kusi̱í-ini xíʼin chiñu ña̱ kéʼún

“Ndiʼi ta̱a [...] ná ndakiʼinra ña̱ va̱ʼa xa̱ʼa̱ ña̱ ndeéní káchíñura” (ECLESIASTÉS 3:13).

1-3. a) ¿Ndáaña ndákanixi̱ní ku̱a̱ʼání na̱ yiví xa̱ʼa̱ chiñuna? b) ¿Ndáa pregunta ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱ nu̱ú capítulo yóʼo?

NU̱Ú iníísaá ñuyǐví, na̱ yiví ndeéní káchíñuna ña̱ va̱ʼa ni̱ʼína ña̱ kuxuna xíʼin na̱ veʼena. Ku̱a̱ʼánína kǒo kútóona chiñuna, ta savana nda̱a̱ yíʼvina ku̱ʼu̱nna kachíñuna. Tá saá ndóʼún, ¿ndáaña keʼún ña̱ va̱ʼa kusi̱íka-iniún xíʼin chiñún?

2 Jehová káʼa̱nra ña̱yóʼo xíʼinyó: “Ndiʼi ta̱a ná kuxura, ná koʼora ta ná ndakiʼinra ña̱ va̱ʼa xa̱ʼa̱ ña̱ ndeéní káchíñura. Chi bendición Ndióxi̱ kúú ña̱yóʼo” (Eclesiastés 3:13). Jehová i̱xava̱ʼara miíyó ña̱ kutóoyó kachíñuyó, ta kúni̱ra ná kusi̱í-iniyó xíʼin ña̱ kéʼéyó (kaʼvi Eclesiastés 2:24; 5:18).

3 Tá saá, ¿ndáaña chindeé miíyó ña̱ kusi̱í-iniyó xíʼin chiñu káchíñuyó? ¿Ndáa chiñu kúú ña̱ va̱ása va̱ʼa keʼéyó? ¿Nda̱saa kivi keʼéyó chiñu miíyó ta saátu chiñu Jehová? ¿Ta ndáa chiñu kúú ña̱ ndáyáʼvika keʼéyó?

U̱VI̱ NA̱ VA̱ʼANÍ KÁCHÍÑU

4, 5. ¿Ndáa ki̱ʼva kéʼé Jehová chiñura?

4 Jehová kútóoníra kachíñura. Génesis 1:1 káchiña: “Tá xa̱ʼa̱ Ndióxi̱ i̱xava̱ʼara ndiví xíʼin ñuʼú”. Tándi̱ʼi i̱xava̱ʼara ñuʼú xíʼin ndiʼi ña̱ʼa ña̱ íyo nu̱úña ni̱ka̱ʼa̱nra ña̱ va̱ʼaní ña̱yóʼo (Génesis 1:31). Jehová ku̱si̱íní-inira tá xi̱nira ndiʼi ña̱ ke̱ʼéra (1 Timoteo 1:11).

5 Jehová va̱ása sándakoora ña̱ káchíñura. Ta̱ Jesús ka̱chira: “Yivái̱ nda̱a̱ vitin ndákundeéra káchíñura” (Juan 5:17). Ni va̱ása kúnda̱a̱-iniyó xa̱ʼa̱ ndiʼi ña̱ʼa ña̱ kéʼé Jehová, xíni̱vayó xa̱ʼa̱ sava ña̱yóʼo. Kúnda̱a̱-iniyó ña̱ ndáka̱xinra sava na̱ ku̱ʼu̱n kaʼndachíñu xíʼin se̱ʼera chí ndiví (2 Corintios 5:17). Jehová ndáara ndiʼi miíyó na̱ yiví ta táxira yichi̱ nu̱úyó. Xa̱ʼa̱ ña̱ iníísaá ñuyǐví nátúʼunna xa̱ʼa̱ tu̱ʼun Ndióxi̱ ku̱a̱ʼání na̱ yiví ku̱a̱ʼa̱n sákuaʼana xa̱ʼa̱ Jehová ta kivi xa̱a̱na koona ndiʼi tiempo nu̱ú ñuʼú yóʼo tá ná nduuña iin ñuʼú livi (Juan 6:44; Romanos 6:23).

6, 7. ¿Nda̱chun va̱ʼa kúnda̱a̱-iniyó ña̱ va̱ʼaní káchíñu ta̱ Jesús?

6 Kútóonítu ta̱ Jesús kachíñura. Tá kúma̱níka kixira nu̱ú ñuʼú yóʼo chi̱ndeétáʼanra xíʼin Ndióxi̱ ta ke̱ʼéra ndiʼi ña̱ʼa ña̱ íyo chí ndiví xíʼin ña̱ íyo nu̱ú ñuʼú yóʼo (Proverbios 8:22-31; Colosenses 1:15-17). Ta̱ Jesús ndeéní ka̱chíñutura tá ni̱xi̱yora nu̱ú ñuʼú yóʼo. Tá ni̱xi̱yo loʼora sa̱kuaʼara chiñu ña̱ kéʼé na̱ carpintero ta sana ke̱ʼéra ta̱yi̱, mesa á viga tú ku̱a̱ʼa̱n xi̱ní veʼe. Ndeéní va̱ʼa xi̱keʼéra chiñu kán, xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo ndiʼina xi̱xini̱ñaʼá ña̱ xi̱kuura carpintero (Marcos 6:3).

7 Chiñu ña̱ ndáyáʼvi va̱ʼaka ña̱ ke̱ʼéra nu̱ú ñuʼú yóʼo kúú ña̱ ni̱xi̱kara na̱túʼunra xa̱ʼa̱ Reino Ndióxi̱ ta sa̱náʼa̱ra na̱ yiví xa̱ʼa̱ yivára. U̱ni̱ ku̱i̱ya̱ sava kuití kúú tiempo ña̱ ni̱xi̱yo nu̱úra ña̱ va̱ʼa keʼéra ña̱yóʼo. Xi̱ta̱a̱n va̱ʼa xi̱kixáʼara ta nda̱a̱ xi̱ku̱aá xi̱sandíʼira (Lucas 21:37, 38; Juan 3:2). Káni̱ní xi̱xikara nu̱ú yichi̱ ñuʼú nu̱ú ndeéní íyo yáká ña̱ va̱ʼa ku̱ʼu̱nra natúʼunra xa̱ʼa̱ Ndióxi̱ nda̱a̱ ndáaka mií nu̱ú xi̱ndoo na̱ yiví (Lucas 8:1).

8, 9. ¿Nda̱chun xi̱kusi̱íní-ini ta̱ Jesús xíʼin chiñu ña̱ xi̱keʼéra?

8 Nu̱ú ta̱ Jesús ña̱ keʼéra chiñu yivára nda̱a̱ táki̱ʼva ni̱xi̱yo ña̱ xi̱xixira ña̱ xi̱taxi ndee̱ ndaʼa̱ra saá ni̱xi̱yoña. Sava yichi̱ ndeéní xi̱kachíñura ta ni loʼo va̱ása níxindakindee̱ra ña̱ va̱ʼa kuxura (Juan 4:31-38). Nda̱a̱ ndáaka míí xi̱ndani̱ʼíra na̱ yiví xi̱natúʼunra xíʼinna xa̱ʼa̱ yivára. Ña̱kán va̱ʼa ni̱ka̱ʼa̱nra xíʼin Jehová: “Yi̱ʼi̱ nda̱sakáʼnui̱ yóʼó nu̱ú ñuʼú yóʼo, ta sa̱xínui̱ chiñu ña̱ ni̱ka̱ʼún xíʼi̱n keʼíi̱” (Juan 17:4).

9 Xíʼin ña̱yóʼo xítoyó, Jehová xíʼin ta̱ Jesús ndeéní káchíñuna ta kúsi̱íní-inina kéʼéna chiñuna. Ta miíyó kúni̱yó kundiku̱nyó yichi̱ Ndióxi̱ ta kúni̱tuyó viíní kundiku̱nyó yichi̱ ta̱ Jesús (1 Pedro 2:21; Efesios 5:1). Ña̱kán chíka̱a̱níyó ndee̱ xíʼin ndiʼi chiñu ña̱ kéʼéyó.

¿NDÁAÑA XÍNIÑÚʼU NDAKANIXI̱NÍYÓ XA̱ʼA̱ CHIÑU ÑA̱ KÚÚMIÍYÓ?

10, 11. ¿Ndáaña chindeé miíyó ña̱ vií ndakanixi̱níyó xa̱ʼa̱ chiñu ña̱ kúúmiíyó?

10 Miíyó na̱ ndásakáʼnu Jehová káchíñuníyó ña̱ va̱ʼa kǒo kuma̱ní ña̱ʼa nu̱úyó xíʼin na̱ veʼeyó. Xíʼin ña̱ si̱í-ini kúni̱yó keʼéyó chiñuyó, soo sava yichi̱ íxayo̱ʼvi̱ña xíʼinyó. Tá saá, ¿ndáaña keʼéyó tá kǒo kútóoyó chiñuyó?

Tá viíní ná ndakanixi̱níún xa̱ʼa̱ chiñún, kusi̱í-iniún keʼúnña.

11 Vií ná ndakanixi̱níyó xa̱ʼa̱ chiñu ña̱ kúúmiíyó. Sana kǒo kívi nasamayó lugar nu̱ú káchíñuyó á nda̱saa tiempo káchíñuyó, soo kiviva nasamayó ña̱ ndákanixi̱níyó xa̱ʼa̱ña. Iin ña̱ kivi chindeétáʼan xíʼinyó kúú ña̱ kunda̱a̱-iniyó ndáaña kúni̱ Jehová keʼéyó. Jehová kúni̱ra ña̱ viíní ná kundaa ta̱ ta̱a na̱ veʼera. Ña̱ Biblia káchiña tá iinna va̱ása kíʼinna kuenta xíʼin na̱ veʼena nda̱a̱ kíʼvika kéʼé na̱yóʼo chiñu nu̱úka na̱ kǒo ndásakáʼnu Jehová (1 Timoteo 5:8). Tá miíún kúú ta̱ níʼi yichi̱ nu̱ú na̱ veʼún chíka̱ún ndee̱ ña̱ taxiún ña̱ xíniñúʼuna. Ni kútóún chiñu ña̱ kúúmiíún á ni va̱ása kútóúnña, Jehová kúsi̱í-inira xa̱ʼa̱ ña̱ chíka̱ún ndee̱ ña̱ kundaún na̱ veʼún.

12. ¿Nda̱saa chíndeéña miíyó tá va̱ása ixakuíʼnáyó ta va̱ʼaní káchíñuyó?

12 Va̱ʼaní ná kachíñuyó ta nda̱kúní ná koo ña̱ kéʼéyó. Ña̱yóʼo kivi chindeéña yóʼó ña̱ kusi̱í-iniún xíʼin chiñún (Proverbios 12:24; 22:29). Na̱ káchíñún nu̱ú va̱ʼaní kundaa-inina yóʼó. Na̱ kǒo íxakuíʼná xu̱ʼún á ña̱ʼa nu̱ú káchíñuna, ta ni kǒo kéʼéna inka ña̱ʼa tá hora ña̱ káchíñuna, ku̱a̱ʼánína kúni̱na ña̱ kachíñu táʼan na̱yóʼo xíʼinna (Efesios 4:28). Ta inka ña̱ ndáyáʼvi va̱ʼaka kúúña, Jehová kíʼinra kuenta ña̱ va̱ʼaní káchíñún ta kǒo íxakuíʼnáún. Xa̱ʼa̱ ña̱ kúnda̱a̱-iniún ña̱ sákusi̱íún-ini Ndióxi̱ chindeétáʼanña xíʼún ña̱ va̱ʼaní kuniún (Hebreos 13:18; Colosenses 3:22-24).

13. ¿Ndáaka inka ña̱ va̱ʼa ndakiʼinyó tá viíní kéʼéyó chiñu nu̱ú káchíñuyó?

13 Ná ndakaʼányó chi tá vií kéʼéyó chiñu nu̱ú káchíñuyó kivi ndasakáʼnuyó Jehová. Ña̱yóʼo kúú inka ña̱ kivi chindeé miíyó ña̱ kusi̱í-iniyó xíʼin chiñu ña̱ kéʼéyó nu̱ú káchíñuyó (Tito 2:9, 10). Sana nda̱a̱ iin na̱ káchíñu xíʼinyó kixáʼana kaʼvina Biblia xa̱ʼa̱ ña̱ xítona ña̱ kéʼéyó (kaʼvi Proverbios 27:11; 1 Pedro 2:12).

¿NDÁA CHIÑU KÚÚ ÑA̱ VA̱ʼA NDAKA̱XINYÓ KACHÍÑUYÓ?

14-16. ¿Ndáaña xíniñúʼu ndakanixi̱níyó xa̱ʼa̱ tá ndáka̱xinyó chiñu kachíñuyó?

14 Nu̱ú Biblia kǒo iin lista va̱xi ña̱ káʼa̱n xíʼinyó ndáa chiñu kúú ña̱ va̱ʼa kachíñuyó ta ndáaña va̱ása va̱ʼa. Soo táxivaña yichi̱ nu̱úyó ña̱ kuchiñuyó ndaka̱xin viíyó ndáa chiñu kúú ña̱ va̱ʼa kachíñuyó (Proverbios 2:6). Ná kuniñúʼuyó sava texto ña̱ táxi yichi̱ nu̱úyó ña̱ va̱ʼa kunda̱a̱-iniyó xíʼin pregunta ña̱ va̱xi yóʼo.

Ndaka̱xin iin chiñu kachíñún nu̱ú kǒo ya̱ʼandosóún ña̱ káʼa̱n Jehová

15 ¿Á keʼíi̱ iin ña̱ʼa ña̱ kǒo kútóo Jehová ti̱xin chiñu yóʼo? Xa̱a̱ ni̱ka̱ʼa̱nyó ña̱ kúndasí Jehová xínira na̱ káʼa̱n tu̱ʼun vatá á na̱ íxakuíʼná (Éxodo 20:4; Hechos 15:29; Efesios 4:28; Revelación [Apocalipsis] 21:8). Ña̱kán xíniñúʼu kundasíyó kuniyó ndiʼi chiñu nu̱ú kéʼéna ña̱ kǒo kútóo Jehová (kaʼvi 1 Juan 5:3).

16 Chiñu yóʼo, ¿á chíndeétáʼanña xíʼin inkana ña̱ keʼéna iin ña̱ʼa ña̱ kǒo kútóo Jehová? Tá kúú miíún, ndakanixi̱ní ña̱ xíni̱ún keʼún veʼe, ¿ndáaña keʼún tá ná ka̱ʼa̱nna xíʼún ña̱ kachíñún nu̱ú kúva̱ʼa iin veʼe-ñu̱ʼu? Su̱ví ku̱a̱chiví kúúña keʼéyó iin veʼe. Soo kúnda̱a̱-iniún ña̱ va̱ása kútóo Jehová ndiʼi ña̱ vatá ña̱ sánáʼa̱na ti̱xin veʼe-ñu̱ʼu. Ña̱kán ni su̱ví miíún sánáʼa̱ ña̱ vatá, ¿á va̱ása kuumiíún ku̱a̱chi nu̱ú Jehová tá ná kachíñún xíʼin na̱yóʼo túviún? (Revelación 18:4).

17. ¿Ndáaña chindeé miíyó ña̱ ndaka̱xinyó ña̱ kútóo Jehová?

17 Tá ná kuniñúʼuyó tu̱ʼun Ndióxi̱ ña̱ va̱ʼa ndaka̱xinyó iin ña̱ keʼéyó na̱ʼa̱yó ña̱ kúúyó na̱ kúnda̱a̱ va̱ʼa ini “xa̱ʼa̱ ndáaña kúú ña̱ va̱ʼa ta ndáaña kúú ña̱ va̱ása va̱ʼa” (Hebreos 5:14). Nda̱ka̱tu̱ʼun miíún ña̱yóʼo: “Tá ná kixáʼa kachíñui̱ chiñu yóʼo, ¿nda̱saa tu̱vi inkana? ¿Á ku̱ʼu̱n xíkai̱ kachíñui̱ ta ndo̱o ñá síʼíi̱ xíʼin se̱ʼei̱ á sana nda̱a̱ inka país ku̱ʼi̱n? ¿Ndáaña ndoʼo na̱ veʼi̱ tá saá ná keʼíi̱?”.

NÁ KUNDI̱ʼI̱KA-INIYÓ “XA̱ʼA̱ ÑA̱ʼA ÑA̱ NDÁYÁʼVIKA”

18. ¿Nda̱chun kivi ixayo̱ʼvi̱ña xíʼinyó ña̱ siʼnaka chiñu Ndióxi̱ kundi̱ʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱?

18 Tiempo nu̱ú ndíʼi ña̱ ndóoyó vitin, sava yichi̱ ixayo̱ʼvi̱ña xíʼinyó ña̱ siʼnaka chiñu Ndióxi̱ kundi̱ʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱ (2 Timoteo 3:1). Yo̱ʼvi̱ní ndani̱ʼíyó chiñu kachíñuyó ta ni xa̱a̱ kúúmiíyóña kivi tavána miíyó. Ña̱ ndixa kúú ña̱ xíniñúʼu kundaayó na̱ veʼeyó, soo ña̱ ndáyáʼvika kúú ña̱ ndasakáʼnuyó Ndióxi̱. Ná kǒo kundi̱ʼi̱ní-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ koo ku̱a̱ʼání ña̱ʼayó (1 Timoteo 6:9, 10). Tá saá, ¿ndáaña kivi keʼéyó ña̱ va̱ʼa kundi̱ʼi̱ka-iniyó “xa̱ʼa̱ ña̱ʼa ña̱ ndáyáʼvika” ta ni kǒo sandákootuyó ña̱ kundaayó na̱ veʼeyó? (Filipenses 1:10).

19. Ña̱ kandíxaníyó Jehová ¿ndáa ki̱ʼva chindeéña miíyó ña̱ kǒo kundi̱ʼi̱ní-iniyó xa̱ʼa̱ chiñu?

19 Ná kandíxaníyó Jehová (kaʼvi Proverbios 3:5, 6). Kúnda̱a̱-iniyó xíni̱va Jehová ndáa ña̱ʼa kúú ña̱ xíniñúʼuyó ta ndíʼi̱ní-inira xa̱ʼa̱yó (Salmo 37:25; 1 Pedro 5:7). Ña̱ Biblia káchiña: “Ndóʼó kǒo kundi̱ʼi̱-inindó xa̱ʼa̱ ña̱ kuni̱ndó koo ku̱a̱ʼá xu̱ʼúnndó, kusi̱í-inindó xíʼin ña̱ʼa ña̱ xa̱a̱ kúúmiíndó”. Ta Ndióxi̱ káʼa̱nra xíʼinyó: “Yi̱ʼi̱ kúú ta̱ chindeétáʼan xíʼún ta va̱ása sandákoo ndaʼíi̱ yóʼó” (Hebreos 13:5). Jehová kǒo kúni̱ra ña̱ kundi̱ʼi̱ní-iniyó xa̱ʼa̱ ndáaña keʼéyó ña̱ va̱ʼa kǒo ña̱ kuma̱ní nu̱ú na̱ veʼeyó. Miíra xa̱a̱ ku̱a̱ʼání yichi̱ náʼa̱ra ña̱ kuchiñuvara taxira ña̱ xíniñúʼu na̱ káchíñu nu̱úra (Mateo 6:25-32). Ña̱kán, ni nda̱a̱ ndáaka chiñu kúúmiíyó, ná kǒo sandákooyó ña̱ kaʼviyó Biblia, ña̱ natúʼunyó xa̱ʼa̱ Jehová ta saátu ña̱ ndakutáʼanyó ña̱ ndasakáʼnuyóra (Mateo 24:14; Hebreos 10:24, 25).

20. ¿Ndáaña kivi keʼéyó ña̱ va̱ʼa kǒo kundi̱ʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ ku̱i̱ká?

20 Káxi va̱ʼa ná kotoyó (kaʼvi Mateo 6:22, 23). Tu̱ʼun yóʼo kúni̱ kachiña tá ná kǒo kundi̱ʼi̱ní-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ koo ku̱a̱ʼá ña̱ʼayó saá va̱ʼaníka keʼéyó chiñu Jehová. Kúnda̱a̱-iniyó ña̱ va̱ása va̱ʼa kundi̱ʼi̱ní-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ koo ku̱a̱ʼá xu̱ʼúnyó, á ña̱ va̱ʼaní koo nu̱ú kundooyó, á ña̱ kuumiíyó ña̱ʼa xa̱á ña̱ sa̱kán kána nu̱úka ña̱ kutáʼanyó xíʼin Jehová. ¿Ndáaña chindeé miíyó ña̱ kundi̱ʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱ mií ña̱ ndáyáʼvika? Ná chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ kǒo kuníkayó nu̱ú ni iinna. Soo tá xa̱a̱ íyo ña̱ níkáyó xa̱ʼa̱, ná ndakanixi̱níyó ndáaña keʼéyó ña̱ va̱ʼa sándiʼiyó chaʼviyó xa̱ʼa̱ña. Tá kǒo kíʼinyó kuenta, ku̱a̱ʼání tiempo kivi kindaa ña̱ʼa ña̱ kúúmiíyó ndaʼa̱yó ta kǒoka tiempo kindo̱o nu̱úyó ña̱ ka̱ʼa̱nyó xíʼin Ndióxi̱, ña̱ kaʼviyó tu̱ʼunra á ña̱ natúʼunyó xa̱ʼa̱ra xíʼin inka na̱ yiví. Nu̱úka ña̱ kundi̱ʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱ ku̱a̱ʼání ña̱ʼa, va̱ʼaka ná kusi̱í-iniyó tá íyo “ña̱ʼa kuxuyó xíʼin ña̱ kundixíyó” (1 Timoteo 6:8). Ni ku̱a̱ʼá kúú ña̱ʼa íyo nu̱úyó á ni loʼo kúúña, sava yichi̱ ná taváyó tiempo ña̱ kotoyó ndáaña kivi keʼéyó ña̱ va̱ʼa kachíñu ku̱a̱ʼákayó nu̱ú Jehová.

21. ¿Nda̱chun xíniñúʼu kunda̱a̱-iniyó ndáaña kúú chiñu ña̱ ndáyáʼvika?

21 Ná kunda̱a̱-iniyó ndáaña kúú mií chiñu ña̱ ndáyáʼvika. Xíniñúʼu viíní ná kuniñúʼuyó tiempoyó, ndee̱yó á ña̱ʼa ña̱ kúúmiíyó. Tá kǒo kíʼinyó kuenta kivi kixáʼayó kuniñúʼuyó tiempoyó xíʼin ña̱ʼa ña̱ va̱ása ndáyáʼvi, tá kúú ña̱ kuni̱yó kaʼvi va̱ʼayó á ña̱ kuumiíyó ku̱a̱ʼání xu̱ʼún. Ta̱ Jesús ka̱chira: “Siʼnaka ña̱ reino Ndióxi̱ nandukúndó” (Mateo 6:33). Ña̱ ndáka̱xinyó keʼéyó, á ña̱ kútóoyó keʼéyó ndiʼi ki̱vi̱ á ña̱ kúni̱yó xa̱a̱yó keʼéyó, ndiʼi ña̱yóʼo náʼa̱ña ndáaña kúú mií ña̱ ndáyáʼvika nu̱úyó.

CHIÑU ÑA̱ NDÁYÁʼVIKA

22, 23. a) ¿Ndáaña kúú chiñu ña̱ ndáyáʼvika ña̱ kivi keʼéyó? b) ¿Ndáaña chindeé miíyó ña̱ kusi̱í-iniyó xíʼin chiñu kéʼéyó?

22 Ña̱ kachíñuyó nu̱ú Jehová kúú ña̱ xíniñúʼu kundayáʼvika nu̱úyó. Iin ña̱ kivi keʼéyó ña̱ kachíñuyó nu̱úra kúú ña̱ natúʼunyó xa̱ʼa̱ Reinora (Mateo 24:14; 28:19, 20). Miíyó kúni̱yó keʼéyó nda̱a̱ táki̱ʼva ke̱ʼé ta̱ Jesús. Sava na̱ hermano ku̱a̱ʼa̱nna koona inka ñuu nu̱ú xíniñúʼu ku̱a̱ʼáka na̱ natúʼun xa̱ʼa̱ Ndióxi̱. Savatuna sákuaʼana inka tu̱ʼun ña̱ va̱ʼa natúʼunna xíʼin na̱ káʼa̱n tu̱ʼun kán. Tá ná natúʼún xíʼin na̱ kéʼé ña̱yóʼo, sana ka̱ʼa̱nna xíʼún ña̱ vitin kúsi̱íní-inina ta va̱ʼaníka kúnina (kaʼvi Proverbios 10:22).

Ña̱ kachíñuyó nu̱ú Jehová kúú ña̱ xíniñúʼu kundayáʼvika nu̱úyó.

23 Sana ku̱a̱ʼání hora xíniñúʼu kachíñuyó á ku̱a̱ʼá chiñu kuumiíyó ña̱ va̱ʼa taxiyó ña̱ xíniñúʼu va̱ʼaka na̱ veʼeyó. Jehová xítovara ndiʼi ña̱ kéʼéyó ta ndáyáʼviní ña̱yóʼo nu̱úra. Ña̱kán, ni nda̱a̱ ndáaka chiñu kúúmiíyó, ná kundiku̱nyó yichi̱ Jehová xíʼin ta̱ Jesús ta ná chika̱a̱níyó ndee̱ ña̱ kachíñuyó. Ná kǒo nandósóyó xa̱ʼa̱ ña̱ ndáyáʼvika, ña̱ natúʼunyó xa̱ʼa̱ Jehová ta kachíñuyó nu̱úra. Ña̱yóʼo kúú ña̱ ndixa sákusi̱í-iniyó.