Ir al contenido

Ir al índice

ARTÍCULO ÑA̱ KAʼVIYÓ 33

Ná kusi̱í-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ kivi keʼéyó nu̱ú Jehová

Ná kusi̱í-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ kivi keʼéyó nu̱ú Jehová

“Va̱ʼaníka kúú ña̱ kusi̱í-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ʼa ña̱ xítoyó, nu̱úka ña̱ kundiku̱nyó sa̱tá ña̱ʼa ña̱ kúni̱yó” (ECL. 6:9).

YAA 111 Ná kusi̱í-iniyó

ÑA̱ KA̱ʼA̱NYÓ XA̱ʼA̱ *

1. ¿Ndáaña kéʼé ku̱a̱ʼání na̱ hermano ña̱ va̱ʼa keʼéna ku̱a̱ʼáka chiñu nu̱ú Jehová?

 XA̱A̱ ku̱yatinní ndiʼi-xa̱ʼa̱ ñuyǐví ta̱ Ndi̱va̱ʼa ta xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo íyoní chiñu nu̱úyó (Mat. 24:14; Luc. 10:2; 1 Ped. 5:2). Ndiʼiyó kúni̱yó keʼéyó ku̱a̱ʼáka chiñu nu̱ú Jehová. Ta xa̱a̱ ku̱a̱ʼání na̱ hermano ki̱xáʼana kéʼéna ña̱yóʼo, savana kúni̱na koona precursor, inkana kúni̱na kachíñuna ti̱xin Betel á kúni̱na kachíñuna nu̱ú íxava̱ʼana veʼe nu̱ú ndásakáʼnuyó Jehová. Ta ku̱a̱ʼání na̱ hermano chíka̱a̱na ndee̱ ña̱ xa̱a̱na koona siervo ministerial á anciano (1 Tim. 3:1, 8). Kúsi̱íní-ini Jehová tá xítora ña̱ kúni̱ní na̱yóʼo kachíñuna nu̱úra (Sal. 110:3; Is. 6:8).

2. ¿Ndáaña kivi kundoʼoyó tá va̱ása sáxi̱nuyó ña̱ kúni̱yó keʼéyó?

2 Soo tá xa̱a̱ ni̱ya̱ʼa tiempo ta ta̱ʼán saxínuyó ña̱ kúni̱yó keʼéyó, kivi ndakava-iniyó. Á kivi kusuchí-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ xa̱a̱ ku̱chéeyó á xa̱ʼa̱ ña̱ ndóʼoyó inkaka ña̱ʼa ta va̱ása kívi keʼéyó savaka chiñu ti̱xin ñuu Ndióxi̱ (Prov. 13:12). Ña̱yóʼo kúú ña̱ ndóʼo iin ñá hermana ñá naní Melissa, * ñáyóʼo kúni̱níñá kachíñuñá ti̱xin Betel ta saátu ña̱ ku̱ʼu̱nñá escuela nu̱ú Sákuaʼa na̱ Nátúʼun xa̱ʼa̱ ña̱ Kaʼndachíñu Ndióxi̱, ñáyóʼo káchiñá: “Xa̱ʼa̱ ña̱ xa̱a̱ ku̱chéi̱ va̱ása kívika keʼíi̱ ña̱yóʼo ta ndákava-inii̱”.

3. ¿Ndáaña kivi keʼé savana ña̱ va̱ʼa ndakiʼinna chiñu ti̱xin ñuu Ndióxi̱?

3 Sava na̱ va̱lí kúa̱an íyoní ndee̱na saáchi va̱ása kúúmiína kue̱ʼe̱. Soo ña̱ va̱ʼa xa̱a̱na keʼéna ku̱a̱ʼáka chiñu ti̱xin ñuu Jehová, xíniñúʼu chika̱a̱na ndee̱ ña̱ kuxa-inina ta kuumiína táʼan ña̱ va̱ʼa ña̱ kúúmií Ndióxi̱. Sana xíni̱vana keʼéna iin chiñu ta kamaní kéʼénaña ta si̱íní-inina, soo xíniñúʼu sakúaʼana kúee koo inina ta kiʼinkana kuenta nu̱ú káchíñuna á ixato̱ʼókana inkana. Tá ná chika̱a̱na ndee̱ ña̱ kuumiína táʼan ña̱ va̱ʼa yóʼo, kivi ndakiʼinna iin chiñu ti̱xin ñuu Ndióxi̱. Ná kotoyó ña̱ ndo̱ʼo iin ta̱ hermano ta̱ naní Nick. Tá xi̱kuumiíra 20 ku̱i̱ya̱ nda̱kavaní-inira saáchi va̱ása níndaka̱xinnara ña̱ koora siervo ministerial. Ta̱yóʼo káchira: “Nda̱kanixi̱níi̱ ña̱ íyo ña̱ va̱ása va̱ʼa kéʼíi̱”. Soo nda̱kundeérá chi̱ka̱a̱ra ndee̱, ta ni̱ndi̱ʼi̱ka-inira xa̱ʼa̱ chiñu ña̱ kivi keʼéra ti̱xin congregación ta na̱túʼunkara xíʼin na̱ yiví xa̱ʼa̱ Ndióxi̱. Vitin kúúra Comité ti̱xin iin Sucursal.

4. ¿Ndáaña sakúaʼayó nu̱ú artículo yóʼo?

4 ¿Á nda̱kava-iniyó chi ta̱ʼán saxínuyó ña̱ xi̱kuni̱yó keʼéyó? Tá saá íyo ña̱ ndóʼoyó ná natúʼunyó xíʼin Jehová xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo (Sal. 37:5-7). Ná nda̱ka̱tu̱ʼunyó na̱ hermano na̱ xa̱a̱ ku̱a̱ʼá tiempo ndásakáʼnu Ndióxi̱ ndáa ña̱ʼa kúú ña̱ xíniñúʼu viíka keʼéyó, ta ná chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ kundiku̱nyó consejo ña̱ táxina ndaʼa̱yó. Tá ná keʼéyó ña̱yóʼo saá xa̱a̱yó saxínuyó ña̱ kúni̱yó keʼéyó. Soo tá va̱ása kívika keʼéyó chiñu nu̱ú Ndióxi̱ nda̱a̱ táki̱ʼva ndóʼo ñá Melissa, ¿ndáaña kivi keʼéyó ña̱ ndakundeéyó kusi̱í-iniyó? Nu̱ú artículo yóʼo sakúaʼayó xa̱ʼa̱ u̱ni̱ ña̱ʼa ña̱ chindeétáʼan xíʼinyó. Ña̱ nu̱ú, ndáaña kivi sakúsi̱í-iniyó. Ña̱ u̱vi̱, ndáaña kivi keʼéyó ña̱ va̱ʼa kusi̱íka-iniyó. Ta ña̱ u̱ni̱, ndáaña kivi chika̱a̱-iniyó keʼéyó tasaá kusi̱íka-iniyó.

¿NDÁAÑA KIVI SAKÚSI̱Í-INIYÓ?

5. ¿Ndáaña xíniñúʼu keʼéyó tá kúni̱yó kusi̱íka-iniyó? (Eclesiastés 6:9).

5 Tá kúni̱yó kusi̱í-iniyó, ná kundiku̱nyó ña̱ káʼa̱n Eclesiastés 6:9 (kaʼviña). * Tá “kúsi̱í-iniyó xíʼin ña̱ʼa ña̱ xítoyó” kúni̱ kachiña, ña̱ kúsi̱í-iniyó xíʼin ña̱ʼa ña̱ kúúmiíyó ta saátu xíʼin ña̱ʼa ña̱ kívi keʼéyó. Soo tá ndíku̱nyó “sa̱tá ña̱ʼa ña̱ kúni̱yó” kúni̱ kachiña, ña̱ kúni̱yó kuumiíyó ña̱ʼa ña̱ va̱ása kívi kuumiíyó. ¿Ndáaña sákuaʼayó xíʼin ña̱yóʼo? Tá kúni̱yó si̱í xa̱a̱yó kooyó xíniñúʼu kusi̱í-iniyó xíʼin ña̱ xa̱a̱ kúúmiíyó ta va̱ása kundi̱ʼi̱ní-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱ʼa ña̱ va̱ása kívi kuumiíyó.

6. ¿Ndáana ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱, ta ndáaña sakúaʼayó?

6 Ndiʼiyó kútóoyó keʼéyó iin chiñu xa̱á. Tá saá, ¿á kivi kusi̱í-iniyó xíʼin chiñu ña̱ xa̱a̱ kúúmiíyó? Kiviva. ¿Ndáaña kivi keʼéyó ña̱ va̱ʼa kusi̱í-iniyó? Ña̱ va̱ʼa kunda̱a̱-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo ná ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱ na̱ ni̱ka̱ʼa̱n ta̱ Jesús xa̱ʼa̱ nu̱ú Mateo 25:14-30. Ta saátu ná sakúaʼayó ndáaña xíniñúʼu keʼéyó ña̱ va̱ʼa kusi̱íka-iniyó ni íyo ña̱ íxayo̱ʼvi̱ xíʼinyó.

¿NDÁAÑA KIVI KEʼÉYÓ ÑA̱ VA̱ʼA KUSI̱ÍKA-INIYÓ?

7. Ka̱ʼa̱n xa̱ʼa̱ na̱ ta̱a na̱ na̱túʼun ta̱ Jesús xa̱ʼa̱.

7 Ta̱ Jesús ni̱ka̱ʼa̱nra xa̱ʼa̱ iin ta̱a ta̱ ku̱ʼu̱n xíká. Tá kúma̱ní ku̱ʼu̱n ta̱yóʼo, ka̱nara na̱ káchíñu nu̱úra ta ta̱xira talento ndaʼa̱ iin iin na̱yóʼo ña̱ va̱ʼa kachíñuna xíʼinña. * Iinra nda̱kiʼin u̱ʼu̱n talento ta inkara nda̱kiʼin u̱vi̱ña, ta inkara nda̱kiʼin iinña. Iin tá iin na̱yóʼo nda̱kiʼinna ña̱ kuchiñuna kundaana. Soo u̱vi̱na va̱ʼaní ka̱chíñuna xíʼin ña̱yóʼo, ta ku̱a̱ʼá ndu̱uña. Soo ta̱ nda̱kiʼin iin talento va̱ása níkachíñura xíʼinña ta xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo ni̱ta̱xíra.

8. ¿Nda̱chun kivi kusi̱í-ini ta̱ nda̱kiʼin u̱ʼu̱n talento?

8 Sana ni̱kusi̱íní-ini ta̱ nda̱kiʼin u̱ʼu̱n talento. Chi ku̱a̱ʼání xu̱ʼún xi̱kuu ña̱yóʼo soo ni saá, ta̱ xi̱kachíñura nu̱ú ta̱xivaraña ndaʼa̱ra chi xi̱ndaa-inirara. Soo, ¿ndáaña ndo̱ʼo ta̱ nda̱kiʼin u̱vi̱ talento? Sana kivi ndakava-inira tá xi̱nira ña̱ ku̱a̱ʼá talento nda̱kiʼin inkara. Soo, ¿ndáaña ke̱ʼéra?

¿Ndáaña sákuaʼayó xíʼin ña̱ ke̱ʼé ta̱ esclavo ta̱ nda̱kiʼin u̱vi̱ talento? 1) Nda̱kiʼinra u̱vi̱ talento. 2) Chi̱ka̱a̱ra ndee̱ ña̱ ka̱chíñura xíʼinña ta ki̱ʼinra ku̱a̱ʼáka xu̱ʼún. 3) U̱vi̱ka talento nda̱taxira ndaʼa̱ ta̱ xi̱kachíñura nu̱ú. (Koto párrafo 9 nda̱a̱ 11).

9. ¿Ndáaña va̱ása níka̱ʼa̱n ta̱ Jesús xa̱ʼa̱ ta̱ nda̱kiʼin u̱vi̱ talento? (Mateo 25:22, 23).

9 (Kaʼvi Mateo 25:22, 23). * Ta̱ Jesús va̱ása níka̱ʼa̱nra ña̱ ni̱sa̱a̱ ta̱ ta̱a yóʼo xa̱ʼa̱ ña̱ nda̱kiʼinra u̱vi̱ talento. Ta saátu va̱ása níka̱ʼa̱nra ña̱yóʼo: “¿Nda̱chun ta̱xira u̱vi̱ kuití talento ndaʼíi̱ ta inkáchi káchíñu u̱vi̱ saávandi̱? Tá va̱ása ndáyáʼvii̱ nu̱úra, va̱ʼaka ná sandúxui̱n xu̱ʼún yóʼo ta ná keʼíi̱ chiñu miíi̱”.

10. ¿Ndáaña ke̱ʼé ta̱ nda̱kiʼin u̱vi̱ talento?

10 Nda̱a̱ táki̱ʼva ke̱ʼé ta̱ nda̱kiʼin u̱ʼu̱n talento, saátu ke̱ʼé ta̱ nda̱kiʼin u̱vi̱ña, saáchi ni̱ndi̱ʼi̱ní-inira xa̱ʼa̱ chiñu ña̱ nda̱kiʼinra ta chi̱ka̱a̱níra ndee̱ ña̱ ka̱chíñura xíʼin ña̱yóʼo. Ta xa̱ʼa̱ ña̱kán nda̱kiʼinra u̱vi̱ka talento. Ta ta̱ káchíñura nu̱ú ni̱kusi̱íní-inira xíʼinra ta ta̱xira ku̱a̱ʼáka chiñu ndaʼa̱ra.

11. ¿Ndáaña xíniñúʼu keʼéyó ña̱ va̱ʼa kusi̱íka-iniyó?

11 Saátu kivi kusi̱í-ini miíyó tá ná chika̱a̱yó ndee̱ keʼéyó nda̱a̱ ndáaka chiñu ná taxina ndaʼa̱yó ti̱xin ñuu Ndióxi̱. Ná chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ natúʼunyó xíʼin ku̱a̱ʼáka na̱ yiví xa̱ʼa̱ Ndióxi̱, ta saátu ku̱a̱ʼáka chiñu ná keʼéyó ti̱xin congregación (Hech. 18:5; Heb. 10:24, 25). Ta ná chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ viíní koo comentario ña̱ taxiyó ti̱xin reunión ña̱ va̱ʼa chika̱a̱ña ndee̱ xíʼin na̱ hermano. Ta tá káʼa̱nna xíʼinyó ya̱ʼayó ti̱xin reunión ña̱ xíyo ma̱ʼñú semana, viíní ná keʼéyó ña̱yóʼo. Ta saátu tá káʼa̱nna xíʼinyó keʼéyó chiñu ti̱xin salón, ya̱chi̱ ná xa̱a̱yó, ta viíní ná keʼéyó chiñu yóʼo ña̱kán va̱ʼa kundaa-inina miíyó. Ta ná kǒo ndakanixi̱níyó ña̱ va̱ása ndáyáʼvi sava chiñu ña̱ táxina ndaʼa̱yó, ta ndakanixi̱níyó ña̱ va̱ása xíniñúʼu viíní keʼéyóña. Va̱ʼaka ná chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ viíní keʼéyó chiñu ña̱ táxina ndaʼa̱yó (Prov. 22:29). Tá ná chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ kachíñukayó nu̱ú Jehová, saá kúú ña̱ viíní xa̱a̱yó kutáʼanyó xíʼinra ta kusi̱íní-iniyó (Gál. 6:4). Tasaá va̱ása ixayo̱ʼvi̱ña xíʼinyó kusi̱í-iniyó xíʼin inkana tá ndákiʼinna chiñu ña̱ xi̱kuni̱yó ndakiʼinyó (Rom. 12:15; Gál. 5:26).

12. ¿Ndáaña ke̱ʼé ñá Melissa ta saátu ta̱ Nick ña̱ va̱ʼa kusi̱íka-inina?

12 ¿Á ndákaʼányó xa̱ʼa̱ ñá Melissa, ñá ni̱ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱ nu̱ú párrafo 2, ñá xi̱kuni̱ ku̱ʼu̱n Betel ta saátu Escuela nu̱ú Sákuaʼa na̱ Nátúʼun xa̱ʼa̱ ña̱ Kaʼndachíñu Ndióxi̱? Ni va̱ása níkivi keʼéñá ña̱yóʼo soo káchiñá: “Precursora kúi̱ ta ndúkúi̱ ku̱a̱ʼání ki̱ʼva ña̱ natúʼi̱n xíʼin ku̱a̱ʼání na̱ yiví ta ña̱yóʼo sákusi̱íníña-inii̱”. Ta, ¿ndáaña ke̱ʼé ta̱ Nick, ta̱ ni̱ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱ nu̱ú párrafo 3 ña̱ va̱ása níndakavaka-inira xa̱ʼa̱ ña̱ va̱ása níndaka̱xinnara koora siervo ministerial? Ta̱yóʼo káchira: “Chika̱i̱ ndee̱ keʼíi̱ chiñu ña̱ xi̱kuchiñu kuitíi̱ keʼíi̱. Tá kúú, ña̱ natúʼi̱n xíʼin na̱ yiví xa̱ʼa̱ Ndióxi̱, ña̱ taxii̱ comentario ti̱xin reunión. Ta saátu sa̱ndákutúi̱ iin solicitud ña̱ ku̱ʼi̱n Betel, ta tá ni̱ya̱ʼa iin ku̱i̱ya̱ saá ka̱nana yi̱ʼi̱ ku̱ʼi̱n”.

13. ¿Ndáaña kuu tá ná chika̱a̱níyó ndee̱ keʼéyó chiñu ña̱ kúúmiíyó vitin? (Eclesiastés 2:24).

13 ¿Á kúni̱ kachi ña̱yóʼo ña̱ tá chíka̱a̱níyó ndee̱ ña̱ vií keʼéyó chiñu ña̱ kúúmiíyó vitin, taxikana chiñu ndaʼa̱yó chí nu̱únínu? Sanava, nda̱a̱ táki̱ʼva ndo̱ʼo ta̱ Nick. Soo ni tá va̱ása kívi ndakiʼinyó inka chiñu nda̱a̱ táki̱ʼva ndo̱ʼo ñá Melissa, kiviva ndakundeéyó kusi̱í-iniyó xíʼin chiñu ña̱ kúúmiíyó (kaʼvi Eclesiastés 2:24). * Ta saátu kivi kusi̱í-iniyó saáchi kúnda̱a̱-iniyó ña̱ sákusi̱íyó-ini ta̱ Jesús xa̱ʼa̱ ña̱ chíka̱a̱níyó ndee̱.

¿NDÁAÑA KIVI CHIKA̱A̱-INIYÓ KEʼÉYÓ TASAÁ KUSI̱ÍKA-INIYÓ?

14. ¿Ndáaña kivi keʼékayó ni xa̱a̱ chíka̱a̱níyó ndee̱ kachíñuyó nu̱ú Ndióxi̱?

14 Tá xa̱a̱ chíka̱a̱níyó ndee̱ ña̱ kachíñuyó nu̱ú Jehová, ¿á kúni̱ kachiña ña̱ va̱ása xíniñúʼu chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ keʼéyó ku̱a̱ʼáka chiñu nu̱úra? Va̱ása, chi kiviva chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ viíka natúʼunyó xíʼin na̱ yiví xa̱ʼa̱ Ndióxi̱, ta viíka sanáʼa̱yóna. Ta kivitu chika̱a̱-iniyó chindeétáʼanyó xíʼin na̱ hermanoyó. Kivi xa̱a̱yó keʼéyó ña̱yóʼo tá ndíchi íyoyó, tá vitá íyo iniyó ta ndíʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱ inkana nu̱úka ña̱ kundi̱ʼi̱-iniyó xa̱ʼa̱ miíyó (Prov. 11:2; Hech. 20:35).

15. ¿Ndáa inka ña̱ chika̱a̱-iniyó keʼéyó ña̱ va̱ʼa kusi̱íka-iniyó?

15 ¿Ndáa chiñu kúú ña̱ kivi keʼékayó nu̱ú Jehová? Ná ka̱ʼa̱nyó xíʼinra chindeétáʼanra xíʼinyó ña̱ keʼéyó chiñu ña̱ kuchiñu kuitíyó keʼéyó (Prov. 16:3; Sant. 1:5). ¿Á kivi chika̱a̱-iniyó keʼéyó ña̱ va̱xi nu̱ú  párrafo iin, tá kúú ña̱ kooyó precursor auxiliar á regular, ña̱ ku̱ʼu̱nyó Betel á kachíñuyó nu̱ú íxava̱ʼana veʼe nu̱ú ndásakáʼnuyó Ndióxi̱? ¿Á kivitu sakúaʼayó inka tu̱ʼun ña̱ va̱ʼa natúʼunyó xíʼin ku̱a̱ʼáka na̱ yiví, á ku̱ʼu̱nyó inka ñuu nu̱ú xíniñúʼukana na̱ publicador? Tá kúni̱yó kunda̱a̱ka-iniyó xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo kivi kaʼviyó capítulo 10 ña̱ va̱xi nu̱ú libro ña̱ naní Organizados para hacer la voluntad de Jehová, á kivitu ka̱ʼa̱nyó xíʼin iin na̱ anciano na̱ íyo ti̱xin congregación ná chindeétáʼanna xíʼinyó. * Tá chíka̱a̱yó ndee̱ ña̱ saxínuyó ña̱ kúni̱yó keʼéyó, saá kúú ña̱ kusi̱íka-iniyó. Ta inkana kiʼinna kuenta ña̱ va̱ʼaní chiñu kéʼéyó.

16. ¿Ndáaña xíniñúʼu keʼéyó tá va̱ása kúchiñuyó sáxi̱nuyó sava chiñu?

16 Soo tá va̱ása kúchiñuyó sáxi̱nuyó ña̱ xa̱a̱ ni̱ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱ yóʼo, ná chika̱a̱-iniyó keʼéyó ña̱ kuchiñu kuitíyó keʼéyó. Ná ndakanixi̱níyó xa̱ʼa̱ ña̱ ka̱ʼa̱nyó vitin.

¿Ndáaña kivi chika̱a̱-iniún keʼún? (Koto párrafo 17). *

17. Nda̱a̱ táki̱ʼva káchi 1 Timoteo 4:13, 15, ¿ndáaña xíniñúʼu keʼé iin ta̱ hermano ña̱ viíníka sanáʼa̱ra?

17 (Kaʼvi 1 Timoteo 4:13, 15). * Tá iin ta̱ hermano ta̱ xa̱a̱ nda̱kuchi kúún, kivi chika̱ún ndee̱ ña̱ viíka koo discurso taxiún á viíka sanáʼún. ¿Nda̱chun? Saáchi tá chíka̱ún ndee̱ ña̱ viíka kaʼviún, ña̱ viíka taxiún discurso ta viíka sanáʼún, va̱ʼaní chindeétáʼún xíʼin na̱ hermano na̱ xíniso̱ʼo yóʼó. Chika̱a̱ ndee̱ kaʼviún folleto ña̱ nani Sákuaʼaka ña̱ vií kaʼviún ta sanáʼún, ta keʼé ndiʼi ña̱ va̱xi nu̱ú ña̱yóʼo. Kaʼvi iin tá iin lección ña̱ va̱xi nu̱úña, ta ku̱a̱ʼá yichi̱ ndanuúnña ti̱xin veʼún, ta tá taxiún discurso, saá keʼún ña̱ sa̱kuaʼún. Nda̱ka̱tu̱ʼun ta̱ anciano ta̱ táxi consejo ndáaña xíniñúʼu viíka keʼún. * Á kivitu nda̱ka̱tu̱ʼún inka na̱ “anciano na̱ chíka̱a̱ ndee̱ ña̱ viíní sanáʼa̱na” (1 Tim. 5:17). Su̱ví nda̱saa ña̱ va̱xi nu̱ú folleto yóʼo kivi keʼún, chi saátu xíniñúʼu chindeétáʼún xíʼin na̱ xíniso̱ʼo yóʼó ña̱ kandíxakana Ndióxi̱, ta keʼéna ña̱ sákuaʼana. Ta xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo kusi̱íníka-iniún, ta saátu na̱ xíniso̱ʼo yóʼó.

¿Ndáaña kivi chika̱a̱-iniún keʼún? (Koto párrafo 18). *

18. ¿Ndáaña chindeétáʼan xíʼinyó ña̱ viíka sanáʼa̱yó?

18 Ndiʼi miíyó na̱ ndásakáʼnu Ndióxi̱ kúúmiíyó iin chiñu ña̱ natúʼunyó xa̱ʼa̱ra xíʼin na̱ yiví, ta chindeétáʼanyó xíʼinna ña̱ xa̱a̱na koona discípulo ta̱ Jesús (Mat. 28:19, 20; Rom. 10:14). ¿Á kúni̱yó viíka keʼéyó chiñu ña̱ ndáyáʼviní yóʼo? Tá saá, ná kaʼviyó folleto ña̱ naní Na̱ sánáʼa̱, ta ná chika̱a̱yó ndee̱ keʼéyó ña̱ sákuaʼayó nu̱ú ña̱yóʼo. Ta saátu kivi ndani̱ʼíyó ña̱ chindeétáʼan xíʼinyó nu̱ú Tutu nu̱ú Va̱xi ña̱ Keʼéyó Reunión, á nu̱ú video ña̱ xítoyó ti̱xin reunión ña̱ xíyo ma̱ʼñú semana, chi nu̱ú ña̱yóʼo káʼa̱nña xíʼinyó ndáa ki̱ʼva natúʼunyó xíʼin na̱ yiví. Ná keʼéyó xa̱a̱ síín síín ña̱ va̱xi nu̱ú ña̱yóʼo, tasaá kotoyó ndáaña va̱ʼaníka chindeétáʼan xíʼinyó ti̱xin territorio ña̱ kúúmiíyó. Tá ná keʼéyó ña̱yóʼo saá kúú ña̱ kusi̱íníka-iniyó sanáʼa̱yó na̱ yiví (2 Tim. 4:5).

¿Ndáaña kivi chika̱a̱-iniún keʼún? (Koto párrafo 19). *

19. ¿Ndáaña chindeétáʼan xíʼinyó ña̱ kuumiíyó ña̱ va̱ʼa ña̱ kúni̱ Ndióxi̱ ná kuumiíyó?

19 Iin ña̱ ndáyáʼviní chika̱a̱-iniyó keʼéyó kúú ña̱ kuumiíyó ña̱ va̱ʼa ña̱ kúni̱ Ndióxi̱ ná kuumiíyó (Gál. 5:22, 23; Col. 3:12; 2 Ped. 1:5-8). ¿Ndáaña kivi keʼéyó ña̱ va̱ʼa kuumiíyó ña̱yóʼo? Ná ka̱ʼa̱nyó xa̱ʼa̱ iin ejemplo, tá kúni̱yó kandíxakayó Ndióxi̱, iin ña̱ kivi keʼéyó kúú ña̱ kaʼviyó artículo ña̱ káʼa̱n xa̱ʼa̱ ña̱yóʼo. Saátu kivi kotoyó video ña̱ va̱xi nu̱ú JW Broadcasting® ña̱ káʼa̱n xa̱ʼa̱ na̱ hermano na̱ ni̱na̱ʼa̱ ña̱ ka̱ndíxanína Ndióxi̱ tá ni̱ya̱ʼana nu̱ú tu̱ndóʼo. Tasaá ná ndakanixi̱níyó ndáa ki̱ʼva kundiku̱nyó yichi̱na.

20. ¿Ndáaña xíniñúʼu keʼéyó ña̱ kusi̱íka-iniyó ta va̱ása ndakava-iniyó?

20 Ndiʼivayó kúni̱yó keʼéyó ku̱a̱ʼáka chiñu nu̱ú Jehová, soo loʼovaña kéʼéyó vitin. Nu̱ú ñuyǐví xa̱á keʼéyó ku̱a̱ʼáníkaña ta kǒo ña̱ kasi nu̱úyó keʼéyó ña̱yóʼo. Nani ndátuyó ná kixaa̱ ña̱ ki̱vi̱ yóʼo ná chika̱a̱níyó ndee̱ keʼéyó chiñu ña̱ kúchiñuyó keʼéyó, tasaá kusi̱íníka-iniyó ta va̱ása ndakava-iniyó. Ta mií ña̱ ndáyáʼvi va̱ʼaka kúú ña̱ ndasakáʼnuyó Jehová xíʼin ña̱ kéʼéyó, chi ta̱yóʼo kúúra iin Ndióxi̱ ta̱ si̱í-ini (1 Tim. 1:11). Ña̱kán ná kusi̱íní-iniyó xíʼin chiñu ña̱ kívi keʼéyó nu̱ú Jehová.

YAA 82 Ndiʼina ná kuni ña̱ kéʼéyó

^ párr. 5 Ndiʼi miíyó na̱ ndásakáʼnu Jehová kúʼvi̱ní-iniyó xíniyora ta kúni̱yó chika̱a̱yó ndee̱ ña̱ viíní kachíñuyó nu̱úra. Ña̱kán kúni̱yó ku̱a̱ʼáka na̱ yiví natúʼunyó xíʼin xa̱ʼa̱ Ndióxi̱, ta saátu ku̱a̱ʼá chiñu keʼéyó ti̱xin congregación. Soo ni tá chíka̱a̱níyó ndee̱ ta va̱ása sáxi̱nuyó ña̱ kúni̱yó keʼéyó, ¿ndáaña kivi keʼéyó ña̱ ndakundeéyó kachíñuyó nu̱ú Jehová ta kusi̱í-iniyó? Ña̱ chindeétáʼan xíʼinyó kúú ña̱ ni̱ka̱ʼa̱n ta̱ Jesús xa̱ʼa̱ na̱ ta̱a na̱ nda̱kiʼin talento.

^ párr. 2 Na̱sama sava ki̱vi̱na.

^ párr. 5 Eclesiastés 6:9: “Va̱ʼaníka kúú ña̱ kusi̱í-iniyó xíʼin ña̱ʼa ña̱ xítoyó, nu̱úka ña̱ kundiku̱nyó sa̱tá ña̱ʼa ña̱ kúni̱yó, chi tá ná keʼéyó ña̱yóʼo nda̱a̱ táki̱ʼva íyo na̱ kúni̱ tiin ta̱chí saá kooyó”.

^ párr. 7 ÑA̱ KÚNI̱ KACHIÑA: Ku̱a̱ʼání xu̱ʼún kúú iin talento, saáchi o̱ko̱ ku̱i̱ya̱ví xi̱niñúʼu kachíñuna ta saáví xa̱a̱na kuumiína xu̱ʼún yóʼo.

^ párr. 9 Mateo 25:22, 23: “Tasaá ki̱xaa̱ ta̱ nda̱kiʼin u̱vi̱ talento ta ka̱chira: ‘Táta, u̱vi̱ talento kúú ña̱ ta̱xiún ndaʼíi̱ ta koto nda̱kiʼi̱n inka u̱vi̱ñaʼ. 23 Ta̱ káchíñura nu̱ú nda̱kuiinra yuʼúra ta ka̱chira: ‘Va̱ʼaní íyo ña̱ ke̱ʼún, ta̱a va̱ʼa kúún. Loʼova ña̱ʼa ta̱xii̱ ndaʼún ta va̱ʼaní xi̱ndaúnña, ta taxi ku̱a̱ʼákai̱ña ndaʼún. Naʼa ta kusi̱í-iniún xíʼi̱nʼ”.

^ párr. 13 Eclesiastés 2:24: “Ña̱ va̱ʼaní nu̱ú na̱ yiví kúú ña̱ kuxuna, koʼona ta ndakiʼinna ña̱ va̱ʼa xa̱ʼa̱ ña̱ ndeéní káchíñuna. Kúnda̱a̱-inii̱ ña̱ mií Ndióxi̱ ta̱ nda̱a̱ kúútu ta̱ táxiña”.

^ párr. 15 Na̱ hermano na̱ xa̱a̱ nda̱kuchi kivi chika̱a̱na ndee̱ ña̱ xa̱a̱na koona siervo ministerial á anciano. Ta nu̱ú libro ña̱ naní Organizados para hacer la voluntad de Jehová capítulo 5 xíʼin 6 va̱xi ña̱ kivi keʼéna.

^ párr. 17 1 Timoteo 4:13, 15: “Ni kúma̱níka xa̱i̱, ndakundeún viíníka kaʼviún nu̱ú inkana, taxiún consejo ndaʼa̱na ta saátu sanáʼúnna. 15 Ndakaniníxi̱ní xa̱ʼa̱ ndiʼi ña̱yóʼo, kundi̱ʼi̱ní-ini xa̱ʼa̱ña, ña̱ va̱ʼa ndiʼina ná kuni ña̱ ku̱a̱ʼa̱n xúxaka-iniún xíʼin tu̱ʼun Ndióxi̱”.

^ párr. 17 Ta̱ anciano ta̱ táxi consejo, ta̱yóʼo kúú ta̱ táxi consejo ndaʼa̱ na̱ anciano á na̱ siervo ministerial na̱ táxi discurso, saátu na̱ yáʼa ti̱xin reunión á na̱ káʼvi ti̱xin ña̱yóʼo.

^ párr. 68 ÑA̱ KÁʼA̱N XA̱ʼA̱ NA̱ʼNÁ: Iin ta̱ hermano káʼvira tutu ña̱ tává na̱ ñuu Ndióxi̱ saáchi kúni̱ra viíka sanáʼa̱ra.

^ párr. 70 ÑA̱ KÁʼA̱N XA̱ʼA̱ NA̱ʼNÁ: Iin ñá hermana ñá chika̱a̱-ini natúʼun xíʼin ku̱a̱ʼá na̱ yiví táxiñá iin tarjeta ndaʼa̱ iin ñá ñaʼá, ña̱ va̱ʼa ki̱ʼviñá nu̱ú sitio jw.org.

^ párr. 72 ÑA̱ KÁʼA̱N XA̱ʼA̱ NA̱ʼNÁ: Iin ñá hermana náʼa̱ñá ña̱ va̱ʼa-iniñá xíʼin iin ñá hermana saáchi sáni̱ʼíñá ña̱ʼa ñáyóʼo.