Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 32

¿Kenijkatsa kimanauijkej Jesús?

¿Kenijkatsa kimanauijkej Jesús?

KEMANTIKA Jehová kichiua uejueyi tlamantli uan kiampa kinmanauia katli nojua pilsiltsitsij uan amo uelij momokuitlauiaj ininselti. Tlaj tia tinejnemi, uelis tikitas kenijkatsa Jehová kiampa kichiua maske amo nima tijkuamachilis tlake pano.

Ximoiljui tia tinejnemiti uan tikita se tototl moketsa nechka kampa tiitstok. Nesi kikokojtokej pampa kitotoxoua tlalchi se ieltlapal. Kema tijneki tijnechkauis, nopa tototl yaui sejkanok uan tlaj nojua tijtokilis nojua uejka yaui. Teipa patlanteua. Nopa tototl amo nelnelia kikojtoyaj. ¿Tijmati kenke kiampa kichijki?...

Nechka kampa moketsato nopa tototl, itstoyaj ipilkoneuaj. Nopa tenaj amo kinekiyaya xikinpanti yon xikinkoko. Yeka kichijki kejuak kikokojtoyaj uan kichijki xia sejkanok. ¿Tijmati ajkia uelis techmanauis sanse kej nopa tototl kinmanauia ipilkoneuaj?... Biblia kiijtoua Jehová eli kejuak se kuajtli katli kinmanauia ipilkoneuaj (Deuteronomio 32:11, 12).

¿Kenijkatsa ni tototl kinmokuitlauia ipilkoneuaj?

Jehová tlauel kiiknelia iKone Jesús. Kema itstoya iluikak, Jesús kipixtoya miak chikaualistli kej iTata uan ueliyaya iselti momokuitlauia. Maske kiampa ueliyaya kichiua, kema tlakatki ipan Tlaltipaktli, elki se pilkonetsi uan monekiyaya se akajya ma kimokuitlaui.

Jesús monekiyaya moskaltis uan kiampa ueliskia kichiuas nopa tekitl tlen Jehová kimakatoya. Maske ya nopa monekiyaya panos, Satanás kichijki kampeka kimiktis kema eliyaya se pilokichpiltsi. Tlauel mitspaktis tijpouas kenijkatsa Jehová kimanauik Jesús kema Satanás kinejki kimiktis. ¿Tijnekiskia tijmatis tlen panok?...

Kema Jesús ya tlakajtoya, Satanás kichijki ma nesi kejuak tlauiyaya se sitlali ipan Este. Se keskij astrólogos o tlakamej katli kintlachiliyayaj sitlalimej, kitokilijkej nopa sitlali uan asitoj Jerusalén. Nopaya tlatsintokakej kanke tlakatiskia katli kinyakanaskia judíos. Teipa kintlatsintokijkej se keskij tlakamej katli kimatiyayaj tlen Biblia kiijtoua, uan inijuantij kiijtojkej tlakatiskia “ipan altepetl Belén” (Mateo 2:1-6).

Kema astrólogos ya kipaxalojtoyaj Jesús, ¿tlake kiijtok Jehová pampa kinekiyaya kimokuitlauis Jesús?

Kema Herodes, katli tlanauatiyaya ipan Jerusalén, kimatki ya tlakajtoya katli kinyakanaskia judíos, kiniljuik nopa astrólogos: “Xiakaj Belén, xijtemotij nopa pilokichpiltsi. Uan kema inkipantisej, xinechiljuikij kanke itstok”. ¿Tijmati kenke Herodes kinekiyaya kimatis kanke itstoya Jesús?... ¡Pampa kikualankaitayaya uan kinekiyaya kimiktis!

¿Kenijkatsa Jehová kimanauik Jesús?... Nopa astrólogos kiitatoj Jesús uan kimakatok se keski tlamantli. Teipa, ipan se temiktli, Jehová kiniljuik amo ma yakaj kampa itstoya Herodes. Yeka, kema inijuantij tlakuepilijkej ininaltepe, amo panotikisatoj Jerusalén, inijuantij yajkej ipan seyok ojtli. Kema Herodes kimatki nopa astrólogos ya tlakuepilijtoyaj ininchaj, tlauel kualanki. Ya kinekiyaya kimiktis Jesús, yeka tlanauatik ma kinmiktikaj nochi pilkonetsitsij katli tlakajtoyaj ipan Belén uan katli ayamo kiaxitiyayaj ome xiuitl. Maske ya nopa tlanauatik, Jesús ayokmo itstoya nopaya.

¿Tijmati kenijkatsa momanauik Jesús?... Kema astrólogos tlakuepilijkej ininchaj, Jehová kiiljuik José, katli eliyaya iueue María, ma yakaj Egipto. Nopaya Herodes amo tleno uelki kichiuilia Jesús. Kema panok miak xiuitl, María uan José kistejkej Egipto, uan Jehová sampa kinojnotski José. Ipan se temiktli, kiiljuik ma yakaj Nazaret pampa nopaya Jesús amo tleno kipanoskia (Mateo 2:7-23).

¿Kenijkatsa sampa kimanauijkej Jesús?

¿Tikita kenijkatsa Jehová kimanauik iKone?... ¿Ajkia timoiljuia nojkia eli kej se tlen nopa piltototsitsij katli kinmanauiyaya ininnana? ¿O kej Jesús kema nojua eliyaya se pilkonetsi? ¿Timoiljuia ta nojkia kiampa tieli?... Ipan ni tonali itstokej maseualmej katli nojkia kinekij mitschiuilisej tlen amo kuali. ¿Tijmati ajkia inijuantij elij?...

Biblia kiijtoua Satanás eli kej se león katli kineki techkuas. Kemantika, leones kinkuaj tlapialmej katli nojua pilsiltsitsij, uan Satanás uan amo kuali ajakamej nojkia kiampa kichiuaj pampa inijuantij kinekij kinchiuilisej konemej tlen amo kuali (1 Pedro 5:⁠8). Jehová kipia miak chikaualistli uan amo kej Satanás, yeka ya ueli kinmanauia konemej o uelis kichiuas ayokmo ma moyolkokokaj tlaj kinpanok se tlamantli tlen amo kuali.

Kej tikitakej ipan capítulo 10 tlen ni amochtli, ¿tlake kinekij ma tijchiuakaj Satanás uan amo kuali ajakamej?... Kinekij ma timotekakaj iuaya se akajya maske Jehová amo kuali kiita. ¿Tikilnamiki san ajkia inijuantij uelis motekasej sansejko?... Se tlakatl uan se siuatl katli ya mosenkajtokej.

Ipan ni tonali, itstokej maseualmej katli kinpaktia kinijitskisej konemej kampa amo kinamiki. Yeka, kemantika nopa konemej nojkia peuaj kichiuaj tlen amo kinamiki ika ininpiltlakayo. Kiampa panok uejkajkia ipan altepetl Sodoma. Biblia kiijtoua “tlen más telpokamej hasta tlen más ueuentsitsij”, kinejkej motekasej ininuaya nopa tlakamej katli yajtoyaj kipaxalotoj Lot (Génesis 19:4, 5).

Sanse kej Jesús monejki kimokuitlauisej, ta nojkia moneki mitsmokuitlauisej uan kiampa maseualmej o sekinok konemej amo mitschiuilisej tlen amo kuali. Uelis inijuantij mitsiljuisej elij mouampoyouaj. O uelis mitsiljuisej mitsmakasej se tlenijki tlaj amo tleno tikijtos. Nopa maseualmej elij kej Satanás uan amo kuali ajakamej pampa san inijuantij kinekij moyolpakiltisej. Uan kiampa kichiuaj kema kinijitskiaj konemej kampa amo kinamiki. ¡Nopa tlauel amo kuali!

¿Tijmati tlake kichiuaj pampa kinekij moyolpakiltisej?... Uelis kinekisej kiijitskisej mopiltlakayo kampa amo kinamiki, kinekisej kinechkauisej mopiltlakayo ika inijuantij ininpiltlakayo. Ta amo moneki tijkauas niyon se akajya ma kiitski mopene o movulva, yon motatauaj o moikniuaj. Nopaya amo aka kinamiki mitsijitskis.

¿Tlake moneki tijchiuas o tikijtos tlaj se akajya kinekis mitsijitskis kampa amo kinamiki?

¿Kenijkatsa uelis tijmokuitlauis motlakayo uan kiampa maseualmej amo mitschiuilisej tlen amo kinamiki?... Achtoui, amo aka xijkaua ma mitsijitski kampa amo kinamiki. Tlaj se akajya kineki mitsijitskis, xikiljui: “¡Amo xinechijitski, nikiniljuis notatauaj!”. Uan tlaj nopa maseuali mitsiljuia ta tijkaua ma mitsijitski, amo xijneltoka pampa nopa amo nelia. Xia uan xikiljui se akajya tlen mitschiuilik maske eli se tlen mochampoyouaj. Moneki tikijtos maske mitsiljuis nopa san inmojuantij moneki inkimatisej. Maske mitsiljuis mitsmakas miak tlamantli o mitschiuilis tlen amo kuali tlaj tikijtos, moneki timouejkatlalis tlen nopa maseuali uan tikijtos tlen mitschiuilik.

Maske amo moneki timajmauis, moneki timomokuitlauis. Kema motatauaj mitsiljuisej se akajya o kanajya uelis mitschiuilisej tlen amo kuali, moneki tikinneltokas. Kiampa amo aka mitschiuilis tlen amo kuali.

Ma tikitakaj tlake mitspaleuis amo ma mitschiuilikaj tlen amo kinamiki ipan Génesis 39:7-12; Proverbios 4:14-16; 14:15, 16; 1 Corintios 6:18, uan 2 Pedro 2:14.